Jos yhteishuoltajuutta on takana useampi vuosi samalla paikkakunnalla(lapsia 2), niin onko lapsen edun mukaista, että "lähi" järjestää muuttoa lasten kanssa toiselle paikkakunnalle, kertoo siitä lapsille ennen kuin "etälle"(joka on lapsen toinen vanhempi), eikä "lähi" edes halua keskustella asiantuntiatahojen kanssa lasten asioista koskien uutta elämäntilannetta? Onko lapsen edun mukaista, että "lähi" käyttää yksin valtaa ja tekee päätöset yksin keskustelematta muutoksen tuomista seikoista toisen vanhemman kanssa?. Lähi menee vaikka läpi harmaan kiven! Eikö kumpikin yhteishuollossa normaalisti ole kyvykäs huolehtimaan lapsista? Onko lapsille parempi lähteä vieraalle paikkakunnalle kuin jäädä kotipaikkakunnalle, missä tuttu ympäristö ja ihmiset, sukulaiset ja ystävät ym. tukiverkosto? Tehköön muuttava vanhempi, mitä lystää, jos virta vie muualle, mutta eikö lasten elämään pyritä saamaan vakautta ja pysyvyyttä, siellä missä on kotipaikkakunta, jos asiat ovat ok? Joskus jopa lapsen vanhemmalta näkyy puuttuvan kyky ajatella lapsen parasta, koska hän haluaa käyttää vain mielivaltaa. Onko kokemusta, miten olette toimineet?
Toteutuuko lapsen etu
Kiukku-Iita
311626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ja itse ainakin pistäisin tuossa tilanteessa siinä määrin hanttiin, ettei ainakaan lapset muuttaisi lähin mukaan ennen oikeuden päätöstä.
Tuossa tapauksessahan kaikki puhuu juuri äidin kyvyttömyyttä vastaan.
Oma exäni toimi juuri noin. Asiaa punnitaan kohta oikeudessa. Muutenkin käyttäytynyt juuri samoin; lapsi ja lapsen asiat ovat hänen päätösvallassaan. Isää tarvitaan äidin mielestä vain silloin kun äidille sopii vaikka yhteishuollossa ollaankin. Törkeää käytöstä..ja myös lasta kohtaan!
ja sait asiat rullaamaan oikeuteen? Saitko pidäteltyä lasten muuttoa toisaalle? Kaikki sympatiat niille niin monille isille, jotka haluavat antaa lapsilleen aitoa rakkautta. Valitettavasti teitä ei oteta vakavasti ja joudutte todistelemaan paremmuuttanne äitiin nähden. Miksi äitien ei tarvitse tehdä vastaavaa, vaan heidät katsotaan automatic kyvykkäämmiksi lähivanhemmiksi kuin isät?(Mikäli äiti ei ole aivan hörhö.)Turvallinen tavallinen arki voittaa teennäisyyden aina. Kyllä sen huomaa, milloin lasta manipuloidaan ja suostutellaan, luvataan vaikka mitä lapselle, kun äiti haluaa olla päällepäsmärinä. Mutta mitä isä voi tehdä tässä tilanteessa? (Toki vallanhimoisia isiäkin on, jotka haluavat vain ilkeillä äideille, mutta se on oma "rotunsa".)
..Saatiin asioihin vauhtia. Oieusturvavakuutus (kotivakuutuksen osa) kattaa oikeuskulut ja asianajajapalkkiot. Äitikin on tällä hetkellä ihmeen sopuisa :) ..vaan aivan liian myöhään. Tietty jos tulee lastenvalvojalle kirjoittamaan paperit jossa isä on lähi ym. niin voi oikeuden välttää mutta tuskinpa tulee..
Mika lapsen etu se on asua samassa tumppukylassa koko elamansa ? On nimenomaa lapsen etu nahda vaikka eri kaupunkeja elaman aikana, jopa eri maita. Nayttaa silta ett ap on kontrollifriikki itse asunu aina pihtiputaalla omassa tumppukylassaan jossa oma sukukin varmaan asuu.
..asut, mutta mistä päättelit että aloittaja asuu pikkupaikassa? Toisaalta mielestäni pikkukylä ei mitenkään välttämättä ainakaan ole ollenkaan huono kasvuympäristö lapselle.
Muuta toi sun nm. Pariton.. laita "aivoton"
Ei ole valiksi onko kaupunki iso vai pieni mutta ei o hyva asua koko elamaansa samassa paikassa. Toki HENGISSA pysyy mutta suvaitsevaisuutta ei opi. Oli sitten hesassa koko ikansa tai pihtiputaalla. kaikki muut tajus. Aivoton ei.
..lapsuutensa samassa ympäristössä, silloin on paremmin hallussa mistä on kotoisin. Eihän se välttämätöntä ole mutta uskoisin sen olevan parempi kuin huonompi.
Maailmaa kyllä ehtii näkemään lapsuudenkin jälkeen, lapsuuden jälkeen on kuule vielä monta monta vuotta elämää jäljellä. Usko pois.
P.S.
Luuletko olevasi kovinkin fiksu, kun sinun pitää joka viestissäsi minulle nimitellä? Arvaa kenestä se kertoo eniten ja arvaa myös mahtaako se kertoa positiivista vai negatiivista.
Minä olen muuttanut elämäni aikana 16 kertaa, asunut useassa maassa ja suomessa ollessa neljässä kaupungissa.
Koulua on tullut vaihdettua muutama kerta muuttojen vuoksi.
Olen melko sosiaalinen ja rohkea sekä helposti uusiin tilanteisiin mukautuva, mutta ei ne muutot toisille paikoille ole aina niin mukavia olleet.
Vaikkakin olen kavereita/ystäviä saanut helpolla ja nyt on tuttuja ympäri maailmaa, niin kyllä sitä pysyvyyttäkin olisi kaivannut.
Ikävää oli luopua vanhoista tutuista kavereista muutettaessa.
Ei sovi kaikille (luulisin, että todella harvalle) muutos eri kaupunkeihin. Lapset voivat ujostella muita ja jos menee uuteen kouluun kesken lukukauden, niin ainakin tytöillä usein on jo kaveripiirit valmiina, mihin on vaikea enää päästä mukaan.
Ex-miehelläni on myös pari suurta muuttoa nuoruudessa takana jolloin hän on joutunut vaihtamaan koulua ja hän ei ole tästä pitänyt yhtään, vaikkakin on saanut myöskin kavereita nopeasti.
Itse näkisin, että asuminen aikuisikään saakka samassa paikassa luo turvallisuutta lapselle. Eri kaupunkeja voi sitten nähdä lomamatkoilla ym. reissuilla.
Nimimerkillä: 23 eri maata nähnyt matkustelija.
Omalla toisten mielipiteitten aliarvioimisella kerrot paljon itsestäsi. Olet tyyppi joka haluaa aina päättää ja olet aina omasta mielestäsi oikeassa. Jos joku on mielestäsi erimieltä, hän on aivoton.
Olet kertonut itsestäsi todella kaiken.
Ota vastuu lapsistasi ja hae lähivanhemmuutta. Toisaalta, jos lähillä on kunnon syy muuttoon, niin ei etä pysty sitä estämään.
Kannattaa hakea oikeusteitse lähihuoltajuutta, etällä tuossa aika hyvät mahdollisuudet jos sillä saa turvattua lasten olosuhteet. Lähi voi toki muuttaa vapaasti mutta huoltajat päättävät yhdessä lasten muutosta. Riippumatta siitä mitkä on lähin syyt muuttoon.
luulisin. Uusi suhde toisella paikkakunnalla. Lähin oma yritys(työ) ollut nykyisellä paikkakunnalla ja uusien tuulien puhaltaessa lopettaa sen ja laittaa uuden saman alan yrityksen toisaalle. Ei ole ollut pakko lähteä työn perään! Miehelään sitä ollaan menossa lapset matkassa(siis uuden onnen kotiin) Uusi suhde on kestänyt vasta alle vuoden eli lämmittelyä vasta, eikä arki ole ehtinyt alkaa ja luurangot tulla kaapista esiin. Kyllä jokainen normaali ihminen sen tajuaa. Kukaan ei estä tässä äidin onnea tai ole sitä vastaan, mutta että lapset noin hataralle pohjalle uusiin tuuliin... Lapsille voi näyttää maailmaa matkustelemalla ja lomailemalla yhdessä. Miten menetellä nyt, koska ei ole järkeä riidellä lapsista? Kai se pakko "ottaa järeämmät keinot" käyttöön. Kertokaa hyvät neuvot, minne yhteys ja mikä kiireellisintä asiassa?
On se vaan kamalaa, kun ei sallita uuden kumppanin löytymimistä!
En usko, että saat oikeudessa mitään läpi tuolla perusteella. Mikäli lähi vaikeutta lasten ja sun tapaamisisa, niin silloinkin pitää olla näyttöä, että kaiken tekee vain kiusaamistakoituksessa.
voit ottaa kovat konstit kayttoon vaikka asia olisi lasten jalkiruoka ! Tuntuu etta haluat tapella oli aihe mika hyvansa. Miksi et ole sopuisissa valeissa ja kayta mielikuvitusta. Vaikka lahi olisi toisella puolella maapalloa niin jos on sopuisat valit niin keinot loytyy. Tolla sun tyylilla ... noh .. lahi haukkuu sua varmaan aika paljon lapsille. Yrita ottaa rakentava ote tohon muuttoon. Jos riitelet kaikesta niin pian kukaan ei halua olla kanssasi tekemisissa ...ei lapset ei aikuiset.
Eli mielestäsi aina pitäisi suostua yhteishuollossakin sanelupolitiikkaan, ettei vain olisi riitaa.
Sopimiseen tarvitaan aina molempien ospuolien myötävaikutusta, jos näin ei ole, syntyy riita.
mitään kontaktia; hän ei suostu yhteiseen palaveriin asiantuntijoiden luona, jossa yleensä kumpikin vanhempi keskustelee LASTEN asioista. Jos ei ole pakko, lähi ei eväänsä väräytä. Ei se lasten paras ole aina se, mikä pilkulleen lain mukaan kuuluu lähivanhemmalle. Kyllä asioita pitäisi osata katsoa kauemmas tulevaisuuteen, vaikkei meillä kellään ole kristallipalloa hallussa. Lähi ei myöskään ole näkevinäänkään iskää, vaikka olisi yhteisten lasten kanssa samassa tilaisuudessa. Eikö em. käytös jo kerro paljon lähistä? Onko tuollainen käytös lähiltä hyvää esimerkkiä lapsille. Hänhän osoittaa käytöksellään lapsille, ettei isä ole yhtään mitään, ei häntä tarvitse edes ohimennen tervehtiä, eikö tuo ole jo lapsistakin outoa? Ei ole tarkoitus missään tapauksessa riidellä, vaan rakentavasti keskustella lasten tulevaisuudesta. Asioita tulisi pohtia eri näkökulmista. Lapset vain ovat lojaaleja kummallekkin vanhemmalle; ehkä ulkopuolinen apu olisi tervetullutta tällaisessa tapauksessa.
olen täysin samaa mieltä!
toiset äidit, eivätkä he pysty näkemään lasten parasta vaan laittavat oman etunsa/parhaansa lasten edelle ja kynsin hampain haluavat pitää kiinni lähivanhemmuudesta. Mitä isä voi tässä tehdä muuta kuin hakea lasten etua/parasta oikeusteitse. Jos lähiä ei kiinnosta neuvotella LASTEN asioista asiantuntian luona, niin ei järki paljon äipän päätä pakota. Tarkoitus ei missään tapauksessa ole riidellä, vaan selvittää/avata asioita, joita muutos toisi ja mikä ratkaisu olisi paras lapsille. Mitä em. lainen äiti pelkää, jos ei voi saapua pyydettyyn neuvotteluun? Pelkääkö hän, että hänen suunnitelmansa isän selän takana kariutuvat ja on parasta toimia yksin omaa etuaan ajaen. Sitten kun kunnon isä lähtee oikeusteitse peräämään lasten parasta, hänet leimataan riidanhaastajaksi. Onko tämä sitä isän onnea ja ihanaa vanhemmuutta? On se väärin, jos lapsistaan välittävä isä tapaa lapsia 4 päivää/kk ja ehkä loma-aikoina niinkuin äidille sopii, aivan kuten aikaisemminkin. Äiti sanelee ehdot ja isä pomppii ex:n pillin mukaan, kun ei ole vaihtoehtoja, jos haluaa olla ex:n silmissä hyvä isi. Mitä yhteishuoltajuutta tällainen olisi. Nykyisin vielä lapsi näkee isää noin 20 päivänä kuukaudessa ainakin jonkin aikaa. Kai se lähivanhemman rooli voi vaihtua, vai pelkääkö äidit oman egonsa menettämistä?
..olisin luultavasti vain onnellinen jos päättäisit muuttaa toiselle puolelle maapalloa. Mutta lapsiani et sinne veisi, tai jos veisitkin ne palautuisivat äkkiä ja saisit syytteen (ja tuomion) lapsikaappauksesta.
Melkoisen erikoisia mielipiteitä näyttää olevan tällä kirjoittelijalla.
No, näitähän tulee ja menee ja nyt sinäkin olet saanut palstatrollin perääsi, tuttua, tuttua ;o)
Lueskelin palstan kirjoituksia hetken tauon jälkeen ja lähes jokaisessa ketjussa kirjoittelee melkoisen mielenkiintoisia mielipiteitään.
On muuten ihanaa olla kotona jälleen.
Oltiin muutama aika aurinkorannoilla lämmittelemässä pojan kanssa ja palattiin toissa päivänä.
Mukavaa kun täälläkin on lämmintä :o)
Palstaa lukemalla on hyvä rentoutua reissun jälkeen kun sällikin lähti isälleen, eli pään tyhjennys ilta on menossa.
Ja jääkiekko alkoi sopivasti! Vaikka ei näitä alkupelejä oikein kiinteästi jaksa vahdata ja muut tulevatkin sitten yöllä.
Että sellaista, tulipa täällä ylhäisessä ja autuaan ihanassa yksinäisyydessä kerrottua vähän kuulumisia, siitäkin huolimatta ettei kukaan niitä kysellyt eikä varmaan kiinnostakaan ketään :o)
No joo, olenhan minä vähän lomatuliaisiakin maistellut, että ehkä siitä johtuen tämä avautuminen.
Taas sulta hei lipsahti, etta SUN lapset. Oh, hoh, Onko SUN lapset SUN lapsia eiko ne olekaan jonkun naisen kanssa YHTEISIA lapsia ?
Olen onnellinen sen sun ex:n puolesta etta paasi tuollaisesta kiusaajasta eroon.
Mutta joo, jos meilla olisi yhteiset lapset, sulla ja mulla, niin olisit haastanut mut jo.. 30 kertaa oikeuteen. uskon etta sulla riittaa halua ja intoa aina haastaa ex oikeuteen. Se taitaa olla yks sun huvi. Syyt miksi haastat on ihan sivuseikka. Mut hei, lakimiehet on ihan tyytyvaisia etta tuollaisia ihmisia kuin sina on olemassa.
..varten on mielisairaalat ja lääkkeet.
Ei ole ollut tarvetta haastaa exääni mihinkään, lapsenhoitosopimuksetkin ollaan tehty ihan kaksistaan ilman ulkopuolista apua. Kaikki eivät ole huonoissa väleissä entisten kanssa.
Meillä katsos toimii yhteistyö.
tällä palstalla vingut, kun etävanhempaa ei huomoida rahallisesti lapsilisien puolituksen muodossa ja muutenkin huonoa etävanhemman asemaasi? Ettekö saa niitä asioita sovittua hyvistä väleistänne huolimatta?
Mun mielestä on ehdottoman väärin että yhteiskunta pitää etää lapsettomana. Siinä on periaatteellinen ongelma joka poikii paljon epäsasa-arvoa.
Ihmettelen ihan samaa. Jos olet niin filmaattinen ja samoin sun ex, niin miksi ihmeessa taalla kokoajan kiukuttelet? Kuullostaa silta etta inhoat naisia ja sua nyppii kauheasti se jos nainen voi jostain asiasta paattaa. ja tosiaan lapsiin tunnut suhtautuvan kuin he olisivat jotain sun autoja tms.. sun omaisuutta. Ja se, etta teitte sopimuksen ilman juristeja ei valttamatta tarkoita etta ex vaimosi olisi tyytyvainen sopimukseen. Han ehka ei halua/ jaksa/ voi tapella sua vastaan .. Lasten edusta puhumattakaan ! Eiks teilla ole se heittopussityyli.. kun lapsia heitellaan paikasta toiseen joka toinen viikko ? Mun mielesta toi on lapselle kamalin ratkaisu.
tyyli ja se kuulemma on ainoa oikea tapa tasa-arvoisesti jakaa arki eron jälkeen. Tälleen olen lukenut hänen viesteistä. Heh, missäköhän on se lapsien etu?
On heillä oikein "todellinen" ongelmakin (olen täältä palstalta lukenut), kun ei koulukyytiä saa muuta kuin lähivanhemman ja koulun välille. Se pitäisi saada myös etävanhemman ja kouln välille yhteiskunnan maksamana.
Jos nyt noi koulukyydit jätetään huomioimatta.
Ja jos koulukyydeistä halaut nipottaa, niin on niitäkin perheitä, joissa jäädään nippa nappa kilometrirajan alle ja voi vaan haaveilla ilmaisista koulukyydeistä. Eipä ole tasa-arvoista, ei!
Raha-asiat varmaankin satte ihan aikuisen sivistyneesti jaettua exäsi kanssa, eikö?
Hanki nyt sitten ne lapset sun luokse kirjoille, niin et ole etävanhempi vaan lähivanhempi! Tämäkin varmaan hienosti onistuu, onhan teillä loistovalit exäsi kanssa.
Jos joku on onnistunut järkkäämään asiat hyvin (varmistamaan että lapsi saa elää erosta huolimatta isän ja äidin kanssa) ja kehtaakin valittaa yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksita (esim koulukyydeistä) niin sehän on tosi kunnioitettavaa. Vuoroasumislapsethan voivat paremmin kuin erolapset yleensä ja törkeäähän se on että yhteiskunta sortaa erovanhempia esim koulukyytien suhteen. Mutta jotkut vaan haluaa olla marttyyrejä, honottoo suureen ääneen että me ollaankin yyhåitä ja täysin luusereita.
He ovat muuttamassa, mutta kuinka kauas ? 50 km ? 200km ? 700 km ? Minka ikaiset lapset ? Voiko lasta esim laittaa linja-autoon, onko sen ikainen ?