Perin kummallista, miten paljon täällä pohditaan kaikkea muuta kuin omaan perheeseen liittyviä asioita.
Tämänhän palstan tulisi olla ensisijaisesti uusperheen asioita koskeva. Kuitenkin lukiessa voi huomata, miten täällä kirjoittelee aivan muistakin kuvioista ihmisiä. Jotenkin on vaikea uskoa, että kukaan uusperheeseen ryhtynyt exäkään ihan niin häiriköintiä vastaavaa tekstiä jaksaisi suoltaa, mitä täällä välillä voi lukea. Olisiko meidän aika lähteä tältä palstalta, vaikkapa yksinhuoltajien palstalle heidän arkeaan arvioimaan? Sielläkin löytyisi paljon asioita, joita voisi arvostella, piikitellä ja provosoida.
Vaan maksaako vaivaa kuitenkaan... Kun oikeasti murheet ovat aika pieniä, ja palstat vain palstoja. Huvittaa toisinaan se hermostuneisuuden määrä, jota teksteihin lisätään. Elämä on tässä ja nyt, oma valinta, oma perhe, ratkaisut, joihin voi vertaisiltaan löytää apua - kyllä senkin muutamien turbonäppäinhäiriköiden viestien seasta löytää.
Oma perhe, ulkopuoliset ovat ulkopuolisia, ei ole mitään nyksiä, on vain vaimoja ja avokkeja, joiden miehillä on entinen, ja miehiä, joiden vaimoilla on entinen. Ja jos totta puhutaan, melkeinpä kaikilla meistä on entinen jossain. Jos entisellä on kanssasi lapsia - hän vain on kuvioissa hieman pidempään, kunnes elämä on vierähtänyt lasten aikuisuuteen.
Tämänhän palstan tulisi olla ensisijaisesti uusperheen asioita koskeva. Kuitenkin lukiessa voi huomata, miten täällä kirjoittelee aivan muistakin kuvioista ihmisiä. Jotenkin on vaikea uskoa, että kukaan uusperheeseen ryhtynyt exäkään ihan niin häiriköintiä vastaavaa tekstiä jaksaisi suoltaa, mitä täällä välillä voi lukea. Olisiko meidän aika lähteä tältä palstalta, vaikkapa yksinhuoltajien palstalle heidän arkeaan arvioimaan? Sielläkin löytyisi paljon asioita, joita voisi arvostella, piikitellä ja provosoida.
Vaan maksaako vaivaa kuitenkaan... Kun oikeasti murheet ovat aika pieniä, ja palstat vain palstoja. Huvittaa toisinaan se hermostuneisuuden määrä, jota teksteihin lisätään. Elämä on tässä ja nyt, oma valinta, oma perhe, ratkaisut, joihin voi vertaisiltaan löytää apua - kyllä senkin muutamien turbonäppäinhäiriköiden viestien seasta löytää.
Oma perhe, ulkopuoliset ovat ulkopuolisia, ei ole mitään nyksiä, on vain vaimoja ja avokkeja, joiden miehillä on entinen, ja miehiä, joiden vaimoilla on entinen. Ja jos totta puhutaan, melkeinpä kaikilla meistä on entinen jossain. Jos entisellä on kanssasi lapsia - hän vain on kuvioissa hieman pidempään, kunnes elämä on vierähtänyt lasten aikuisuuteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja pohdiskeltu.. totta se on että neuvoja täältä ei ainankaan saa..
kaipais,ja haluais joskus purkaa mieltään..ihan vaan omasta uusperheellisen elämästä iloineen ja suruineen..niin heti siihen vedetään kaikki negatiivisuus tyyliin "sulla on parisuhde solmussa,kannattais erota..ja kommentoidaan että "mitäs menit naimisiin miehen kanssa joka on aiemmin ollut parisuhteessa..josta lapsia".
Mutta reilusti yli 40 vuotiaana en olis lapsetonta miestä ees mieheksein huolinut,koska itsellä on lapset jo tehtynä,(enkä uusia lapsia voi enää saada)ja lisäksi samanlainen elämäntilanne enemmänkin yhdistää.
Mutta oikeesti ois kiva tietää miksi ikinä pitäisi lopettaa hyvä parisuhde/avioliitto jos vain harvoin joku asia harmittaa omassa perheessä(avioliittohan on kuitenkin aivan sama uusperheessä kuin on ns. ydinperheessäkin)..ja uusperheessä sitä haluaa muutenkin panostaa enemmän parisuhteeseen,ja perheen hyvinvointiin..koska tietää että se on kaikkein TÄRKEINTÄ.
Jokainenhan sitä toisinaan väsyy,lapsiinsa,työhönsä,omaan itseensä..joskus kenties kumppaniinsakin..mutta olotila on vain hetkellinen ja kuuluu normaaliin elämään.