Moi!
Olen aika uusi täällä ja oon seurannu teidän keskustelua jo jonkin aikaa ja nyt uskaltauduin kirjottelee itsekin jotain.
Oon itse vasta ihan viime aikoina alkanu myöntää itselleni että olen enemmän kiinnostunut naisista kuin miehistä, mikä on ollu oikeastaan aika vapauttavaa. Oon saanu tosi paljon "tukea" täältä kun olen saanut lukea teidän mietteitä asioista.
Varsinkin Klaudian jutut on koskettaneet sillä itselläni on vähän samanlainen tilanne eli olen ihastunut ihmiseen joka ei todennäköisesti ole kiinnostunut minusta..=( Se tuntuu kurjalta sillä kun pitkästä aikaa elämässäni tapaan ihmisen josta olen tosissani kiinnostunut ja tunnelin päässä olisi näkynyt valoa niin sitten käy näin..
Tiedän kyllä että ketään ei voi pakottaa rakastamaan itseään ja että tulen ehkä joskus tapaamaan jonkun jonka kanssa tunteet ovat molemminpuolisia. Nyt se vaan tuntuu niin epätodennäköiseltä sillä olen niin uusi näissä "kuvioissa" että en oikeen tiedä mistä etsiä..Ei oikeen uskalla esim.baarissa mennä juttelee kellekkään tytölle sillä silmällä koska todennäköisyys että tyttö on täyshetero on niin suuri. Lisäksi kaverini eivät tiedä mitään asiasta sillä en ole heille siitä uskaltanut puhua. Olisin kyllä muuten kertonut jos jutusta tytön kanssa mihin olen ihastunut olisi tullut jotain mutta nyt kertominen tuntuu "turhalta"..
Siksi kysynkin että missä te seurustelevat ihmiset olette tavannet oman kultanne?
Mukavaa jos jaksoit lukea sepustukseni..
Niin ja ihan mielenkiinnosta kyselen että minkä ikäistä porukkaa täällä pyörii? Ite oon reilu parikymppinen.
mun elämä...
8
815
Vastaukset
- Jennifer
Kiva, että uskaltauduit kirjoittamaan.
Täällä meitä on kaiken ikäisiä ja myös aloittelevia lesboja, jotka ovat vasta tiedostamisprosessinsa alkutaipaleella.
Katsopa nämä Setan sivut, jos vaikka löytyy naistenbileitä paikkakunnaltasi.
www.seta.fi
Ja noita rakkausasioitahan me täällä pohdiskelemme laidasta laitaan.
Eikä suinkaan tuntematon ongelma ole tämä, kun toinen välittää ja toinen ei. Ei ainakaan yhtä paljon, ei samalla intensiteetillä, eikä yhtä aikaa toisen kanssa.
Silmät vaan auki ja ulos neljän seinän sisältä, sillä ovelle tämä ihanuus tuskin tulee kolkuttelemaan;)- mafialegs
Minä olen tiedostanut suuntautumiseni melko aikaisin, ensimmäisen kerran myönsin ihastuneeni tyttöön yhdeksännellä luokalla. Silloin päättelin olevani bi tai että se menisi ohi. Tyttö, johon olin ihastunut, ei vastannut tunteisiini, mikä sai minut kokeilemaan poikaan ihastumista välillä. Siitä ei pakottamalla mitään tietenkään tullut, huomasin vain entistä vahvemmin, etteivät miehet olleet minua varten.
Lukion alussa rakastuin sitten yhteen tyttöön, ja viikko sen jälkeen seurustelimme. Nyt olemme lukioin toisella, siis seitsemäntoistavuotiaita, ja vietämme ensi kuun alussa vuosipäivää. Olemme kumpikin kertoneet vanhemmillemme ja ystävillemme ja lähes kaikki tietävät suhteestamme, sillä seurustelumme on täysin avointa. Yhtään ystävää en ole menettänyt, päin vastoin kaikki ovat tukeneet ja olleet suurena apuna, myös vanhemmat ja sisko. - kati
mafialegs kirjoitti:
Minä olen tiedostanut suuntautumiseni melko aikaisin, ensimmäisen kerran myönsin ihastuneeni tyttöön yhdeksännellä luokalla. Silloin päättelin olevani bi tai että se menisi ohi. Tyttö, johon olin ihastunut, ei vastannut tunteisiini, mikä sai minut kokeilemaan poikaan ihastumista välillä. Siitä ei pakottamalla mitään tietenkään tullut, huomasin vain entistä vahvemmin, etteivät miehet olleet minua varten.
Lukion alussa rakastuin sitten yhteen tyttöön, ja viikko sen jälkeen seurustelimme. Nyt olemme lukioin toisella, siis seitsemäntoistavuotiaita, ja vietämme ensi kuun alussa vuosipäivää. Olemme kumpikin kertoneet vanhemmillemme ja ystävillemme ja lähes kaikki tietävät suhteestamme, sillä seurustelumme on täysin avointa. Yhtään ystävää en ole menettänyt, päin vastoin kaikki ovat tukeneet ja olleet suurena apuna, myös vanhemmat ja sisko.Tuohon kertomisen vaikeuteen ja kavereiden menettämiseen. Mä rakastuin ensimmäistä kertaa naiseen 20-vuotiaana. Sitä ennen olin pitänyt asian omana tietonani lähinnä. Sitten kun rakastuin halusin kertoa asiasta kaikille! Ystäville, vanhemmille, siskoille ja kummien kaimoille. Mä en odottanut mitään negatiivista palautetta keltään. Olihan nämä ihmiset mulle tosi läheisiä.
Suurin osa otti asian joko ilolla, tai pienellä varauksella, mutta vilpittömnästi ymmärtäen onneani. Yksi ystäväni luhistui täysin. Hän ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani, koska pelkäsi, että hänestäkin tulee "sellainen". Yhtäkkiä olin hänelle täysin vieras ihminen, jolle hän ei osannut puhua.
Yritin useaan otteeseen tavata ystävääni ja puhua asiasta. Selvästikin olin ensimmäinen hänen lähipiirissään, joka ilmoitti olevansa homo. Hän ei halunnut tavata.
Tiedän, että moni, jolle homous on vaikea asia, kuvittelee sen oman itsensä kautta. Jos ei ole homo, on asiaa aivan toivotonta lähteä käsittelemään asiaa sillä tavoin. Olisin halunnut jutella aiheesta, mutta en saanut siihen ikinä tilaisuutta.
Tiedän, että kyseisen ystäväni menetys ei ole loppupeleissä minulta pois, koska omaa elämäänihän mun on joka tapauksessa elettävä. Mutta tietenkin se harmittaa.
Kertokaahan muutkin kokemuksia tästä kertomisen vaikeudesta tai helppoudesta? - Juulia
Kiitos kannustuksestasi!
Olis kyllä kiva joskus mennä sellasiin naistenbileisiin mutta ongelmana on lähinnä että kenen kanssa kun yksin ei viitti ja kavereita ei oikeen voi pyytää kun ne ei tosiaan tiedä asiasta mitään. Ei viittis heti ekana kertoa et oon muuten lesbo ja kysyä haluisitko lähtee setan bileisiin kun en yksin haluu mennä..=)
Ja muutenkin täällä päin on aika hiljasta varmaan tolla bilerintamalla, täytyis varmaan muuttaa pääkaupunkiseudulle...siellä on kai enemmän samanhenkistä porukkaa..
Vielä tosta "kaapista ulostulemisesta"..mä ainakin luulen et nykyaikana ihmiset kyllä suhtautuu aika hyvin. Ainakin nuoret.Mut esim.isovanhempien suhtautuminen pelottaa mua eniten sitten kun uskaltaudun kertomaan. - kivi
mafialegs kirjoitti:
Minä olen tiedostanut suuntautumiseni melko aikaisin, ensimmäisen kerran myönsin ihastuneeni tyttöön yhdeksännellä luokalla. Silloin päättelin olevani bi tai että se menisi ohi. Tyttö, johon olin ihastunut, ei vastannut tunteisiini, mikä sai minut kokeilemaan poikaan ihastumista välillä. Siitä ei pakottamalla mitään tietenkään tullut, huomasin vain entistä vahvemmin, etteivät miehet olleet minua varten.
Lukion alussa rakastuin sitten yhteen tyttöön, ja viikko sen jälkeen seurustelimme. Nyt olemme lukioin toisella, siis seitsemäntoistavuotiaita, ja vietämme ensi kuun alussa vuosipäivää. Olemme kumpikin kertoneet vanhemmillemme ja ystävillemme ja lähes kaikki tietävät suhteestamme, sillä seurustelumme on täysin avointa. Yhtään ystävää en ole menettänyt, päin vastoin kaikki ovat tukeneet ja olleet suurena apuna, myös vanhemmat ja sisko.Oikeesti on ihana kuulla tuollaisiakin tarinoita elämästä! Kaikkea hyvää teille! Joskus tuntuu, että on vaikeaa löytää ihmistä, mutta tuntuu hyvältä kuulla, että jollekin on sattunut onnea :) Se auttaa muakin eteenpäin.
- tiitu
Minäkään en ole tänne ennen kirjoitellut, mutta seuraan kyllä palstaa säännöllisesti. Päälle parikymppinen minäkin olen. Olen seurustellut naisen kanssa ensimmäisen kerran yläasteella, jolloin myös perheeni ja ystäväni saivat tiedon asiasta. Lähes kaikki suhtautuivat hienosti. Välillä olen ollut miestenkin kanssa, mutta tällä hetkellä asun yhdessä rakastamani naisen kanssa, ja elämä hymyilee :) Oikein hyvää jatkoa sinulle!
- Skylark
Niin, mulla on myös aika samanlainen tilanne. Tuli sitten mieleen, että mistähän päin porukkaa on? Jos vaikka lähdettäisiin yhdessä esim. pk-seudulle naistenbileisiin? En minäkään halua yksin lähteä ja ei tosiaan voi pyytää kaveria mukaan ;)
- hawaii
minä oon 17-vuotta ja seurustelematon.
harmi vaan kun asun niin kaukana kuin Lahdessa..muuten kyllä voisin lähtä sinne naistenbileisiin yms.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h52732Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062571Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv142276Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.451870- 321453
Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska141443- 1761155
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1011144Persu ajoi autoa
Ajoi lapsen yli https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/597a7468-3d1d-455e-bed2-21c1efc31ac1201053Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?81948