Tänään olen onnellinen. Painava huolien täyttämä reppu on pudonnut selästäni ja kadonnut jäljettömiin.
Olen tajunnut taas kerran, miten vähän tarvitsen onnellisuuteeni.
En suuria sanoja, suuria tekoja, maata mullistavia asioita.
Vain lyhyen, ohikiitävän hetken.
Kauniin kuin omenankukan, joka tuulessa lensi keväällä syliini.
- - - - - -
Koska täällä on ollut vähän surullista mielialaa kirjoittajilla tällä viikolla, niin kerrokaapas välillä, mikä saa teidät onnelliseksi. Jos vaikka tällainen onnen muistelu saisi meitä vähän paremmalle tuulelle ja luottamaan, että kyllä se onni taas tulee omallekin kohdalla..
Ja mitä oikeastaan onni on?
Olen tajunnut taas kerran, miten vähän tarvitsen onnellisuuteeni.
En suuria sanoja, suuria tekoja, maata mullistavia asioita.
Vain lyhyen, ohikiitävän hetken.
Kauniin kuin omenankukan, joka tuulessa lensi keväällä syliini.
- - - - - -
Koska täällä on ollut vähän surullista mielialaa kirjoittajilla tällä viikolla, niin kerrokaapas välillä, mikä saa teidät onnelliseksi. Jos vaikka tällainen onnen muistelu saisi meitä vähän paremmalle tuulelle ja luottamaan, että kyllä se onni taas tulee omallekin kohdalla..
Ja mitä oikeastaan onni on?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Lukekaa Dalai Laman kirja Onnellisuuden taito, niin tiedätte vähän enemmän...ehkä. Onnea ei voi opiskella kirjoista. Se tulee elämällä tässä ja nyt, ilman turhia huolia ja murheita tulevasta tai menneestä. Vain tämä hetki on tärkeää, koska tulevasta ei koskaan tiedä. Dalai Laman mukaan jokaisen ihmisen elämän tarkoitus on olla onnellinen.
Minulle onni tai onnellisuus on sitä, että todella tunnen eläväni jokaisella solullani, että olen avoin ja vastaanottavainen, herkkä tämän hetken ilmiöille, asioille, tunteille ja tapahtumille. Onnellisin olen silloin kuin vain yksinkertaisesti Olen. Myös oman sydämen äänen seuraaminen kuuluu onnellisuuteen. Voi olla avoin, herkkä, myötätuntoinen ja täynnä rakkautta kuitenkaan menettämättä sieluaan.
Minäkään en tarvitse paljoa ollakseni onnellinen..
Suukko rakastamaltani tytöltä, kaunis lause..jotain tämmöstä ihan pientä ja olen taivaissa.
Se että koen saavani rakkautta siinä suhteessa mitä itse annan saa minut onnelliseksi.
..on eräs mielikirjoistani.
Sä oot ihana. Mietin täällä, että miltähän sä näytät ja ootko oikeesti niin ihana kuin minkä kuvan susta oon saanut...
....sopivalta otannalta tuttaviani, niin sanovat että olen raivostuttava ihminen:(
No voi voi...
Minä olen onnellinen silloin, kun elämä ja tärkeät asiat elämässä tuntuvat turvallisilta. Silloin oma olotila on rauhallinen, tyytyväinen ja oleminen/eläminen on helppoa. Voi luottaa siihen hetkeen ja asioihin omassa elämässään. Ja avainsana tässä todellakin on se hetkessä eläminen, koska se onnellisuus hiipuu pian, jos niitä mutta-entäs-jos-ajatuksia alkaa vatvomaan.
Mutta toisaalta taas en välttämättä voi sanoa olevani onnellinen, jos elämäni on esimerkiksi mukavaa/miellyttävää/tyydyttävää vaikka viikon verran, mutta sen viikon molemmin puolin elämä ja oleminen on yhtä tuskaa ja epätoivoa. En voisi sanoa olevani onnellinen edes sen yhden viikon aikana. Mielestäni onnellisuus vaatii pitemmän ajan ns. kehittyäkseen. Vastaavasti taas voin olla onnellinen vaikka oloni jostakin syystä olisikin surullinen tai epämiellyttävä. Onnellisuus on enemminkin mielentila kuin tunne.
kun on terve, on katto pään päällä ja ruokaa ja ystäviä, silloin pitäisi olla onnellinen. valitettavasti sitä ei aina muista kaikkien ongelmien ja vastoinkäymisten keskellä. pitäisi kai välillä pysähtyä miettimään, kuinka paljon hyviä asioita elämässä kuitenkin on.
joskus onnistun tavoittamaan onnellisuuden tunteen, ja se tulee todella pienistä asioista. vaikka siitä että on saanut kaikki laskut maksettua (köyhä opiskelija kun olen=))tai siitä, että pilvinen taivas muuttuukin aurinkoiseksi. tai jos saan sähköpostia minulle tärkeältä ihmiseltä. niiden avulla sitä kai sitten jaksaa elää eteenpäin, vaikka välillä rankkaa olisikin.
Ja ne tärkeät asiat elämässäni voivat olla eri aikoina hyvinkin erilaisia. Olen ollut onnellinen niin sinkkuna kuin parisuhteessakin sekä köyhänä opiskelijana kuin hyvin toimeentulevana työntekijänäkin. Jos olen onneton, ei minua jokin uusi tavara, hauska tapahtuma tai mikään pieni asia tee onnelliseksi. Siitä voi tulla hetkeksi hyvä mieli, mutta sitten se onkin ohi.
Höh. Ei ollut tarkoitukseni nyt ketään vaivuttaa tällä kommentilla syvemmälle alavireiseen mielentilaan ja väheksyä niitä tärkeitä,pieniä asioita, mutta tätä on minun onnellisuuteni.
Onnellisuus/hyvän olon tunne tulee hyvän kirjan lukemisesta, hyvästä ruoasta, harrastamisesta, nukkumisesta, tanssimisesta, mutta valitettavasti ehkä helpoiten kemiallisista aineista kuten vanhasta kunnon koskenkorvasta - toimii minulla aina - todellakin valitettavasti!
Onnellisuus tulee myös odotuksen tunteesta, monesti jonkun jutun odottaminen ja suunnitteleminen on paljon mukavampaa kuin itse täyttymys.
Itse ainakin olen oravanpyörässä: ihanaa kun tulee viikonloppu,ihanaa kun pääsen matkalle esim. silloin ja silloin, ihanaa kun pian on joulu... Ikään kuin sen "väliajan" jaksaa sinnitellä vain sen takia että jotain kivaa on tiedossa...
"Pyrkimys onneen" - niinpä!
Onni on omien aivojemme tuote. Itsekin ajattelen että kasa euroja toisi onnellisuutta, mutta ei se niinkään voi olla! Ehkä hetkellisesti, mutta sitten kun on ajellut sillä uudella mersulla pari vikkoa, ei siitä enää saakaan kiksejä...
...elämänasenteesta kiinni. :)
Tarkoitan tällä sitä, että joku voi olla onnellinen elämäntilanteessa jossa joku toinen ei välttämättä olisi. Onnellisuus on henkilökohtaista ja kriteerejä on varmasti mahdoton yhdenmukaistaa, kuten täälläkin on todettu.
En koe olevani täysin onnellinen mutta tottakai kun ajattelee miten hyvin minulla on asiat moniin muihin verrattuna, minun tulisi olla onnellinen. Sitten mietin miten huonosti suurimmalla osalla maailman ihmisistä asiat ovat; ei kotia tai terveyttä, ravintoa jne ja tulen alakuloiseksi. Ristiriitaista...
Iloiseksi tulen kuitenkin monista asioista. Kuten silloin kun teen jonkun muun iloiseksi, silloin kun kuulen hyvän läpän, kun koen jotain ainutkertaista, kun istun järven rannalla kirkkaana suviyönä ja kuuleen kuikan huutavan... Ja silloin kun ostan mielijohteesta vaatteen ja kotonakin huomaan miten kiva ja hyvin istuva se on. :) Anteeksi materialistisuuteni... ;)
Mulle onni voi olla vaikkapa seuraavanlaisia asioita:
Pitkä lenkki silloin, kun tuntee, että juoksu kulkee...
Lauantaisauna...
Hyvän ystävän tapaaminen pitkästä aikaa...
Sähköpostiviesti pikkusiskolta...
Oikein laskettu matikan lasku...
Tässähän näitä, joukkoon mahtuu toki vielä monia monia muita asioita... Asenteestahan se onni on pitkälti kiinni... vai mitä?
Onni voi olla sadepäivä, kun huomaa, että sateenvarjo on mukana.
...kun sähköt menee ja täytyy keksiä muuta tekemistä kun tv:n katsominen:)
....pitääkö tuossa tilanteessa olla kullan kanssa vai riittääkö että on yksin kotona.? ;)
Kuuntelen juuri Björkin kyseistä biisiä, enkä voinut olla kirjoittamatta, vaikka pitäisi olla aivan toisen kirjallisen projektin parissa.
Ukkosmyrsky, sähköt pois, sadepäivä, uutta, jännittävää, kiehtovaa, odottamatonta, jännitystä, seikkailua. Joillekin onni on aina enemmän tai vähemmän väkivaltaista; on hypättävä katoilta, kiivettävä vuorille, sukellettava mielen ja vesien syvyyksiin. Itsekin haen joskus elämyksiä, intohimoa ja seikkailua elämääni ja olen onnellinen. Olen myös onnellinen viettäesäni päiväkausia yksin luonnon keskellä. Onnen tunne syntyy niin monista eri asioista ja jokaisella on omat erityiset onnen aiheensa.
Minä olen kuitenkin onnellisimmillani kun tunnen olevani elossa, todella elossa. Ei voi olla todella elossa ellei ensin ole tajunnut kuolemaa ja sen läsnäoloa jokaisessa hengenvedossa.