Yöllinen rimanalitus

(02. 35 - suunnilleen.)

Ja A. , jos nyt kuitenkin satut tänne eksymään, ei millään pahalla. Minähän varoitin.
*hymy*

* * *

HUVITTAVA KEKSINTÖ

Tuskainen taival syö miestä,
ja mies itse syö hyhmäistä hernekeittoa soppatykistä,
sormin,
kun urhoollinen konttausretki ojanpohjassa ei vienytkään
kevyesti kotiin,
josta kyllä ei ole olemassa vielä peruskiveäkään.
( Sinut kuulemma herätetään aina liian aikaisin )

Et siedä näitä vuosia, väität
Menet.
Juot.
Kevytmielilevite maistuu silloin tällöin,
huomautat, muuten pää räjähtää atomienergiaksi.
Ja viinihän on vilpitöntä kuin
lapsenmieli, lapsilta ehdottomasti kielletty

Juhlien jälkeen – aamuyön tunnit.
Puhelet pehmeitä, intellektuellista ei tietoakaan
( Ja minähän pidän fiksuista miehistä ? )
Kirjoitat runoja,
rappioromanttista
verbaliikkaa
pulpahtelee pinnalle ennen kuin ehdit huokaista ’oho’
Aamulla syöksyvät tietoisuuteeni tietokoneen ruudulta.

Huvittava keksintö,
tuo sähköinen viestintä,
( Olenhan aina kehottanut sinua miettimään ’eiku’-komentoa ajoissa )
ja sanasankari itse, olet niin vilpittömän
epätosissasi,
ettei voi kuin hymyillä ja toivottaa vähemmän kuoppaisia teitä.

( Kehtaavat vielä väittää, että se on enne. )

* * *

Eikö tämä systeemi tosiaan huoli sisennyksiä?

~Rêveuse