"Poliisi tekee rikoksen joko humalassa tai ratissa
4.5.2008 7:50
Silloin kun poliisi syyllistyy rikokseen, hän on yleensä kännissä tai auton ratissa. Tai sitten hän lyö.
Lue myös
Rikoksiin syyllistynyt poliisi palaa yleensä työhön
Poliisia epäillään vuosittain noin 450 rikoksesta. Viime vuonna poliisista tehtiin 438 ilmoitusta, joissa asianimikkeitä oli yli 480. Luvuissa eivät ole mukana virkarikosepäilyt. Pääosa jutuista liittyi melko lieviin liikennetörttöilyihin. Vakavammissa tapauksissa kyse oli rattijuopumusepäilyistä tai törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista.
Poliisin väkivaltaisuus on samanlaista kuin muidenkin kansalaisten. Hän hakkaa, potkii, repii tai tönii toista. Vuosittain poliisien epäillään syyllistyvän kymmeniin pahoinpitelyihin.
Nollatoleranssi rikosepäilyissä
Kaiken kaikkiaan epäiltyjen rikosten kirjo kattaa murhaa ja tappoa lukuun ottamatta lähes koko asteikon. Poliisin väitetään syyllistyneen niin huumausaineen käyttämiseen, ampuma-aserikokseen, vapaudenriistoon ja kunnianloukkaukseen kuin väärentämiseenkin. Onpa joku poliisi niskoitellut toista poliisiakin vastaan.
Oikeuteen asti epäilyistä menee vain murto-osa. Silti käräjäoikeuksissa ja poliisipiireissä joudutaan ratkomaan vuosittain useita tapauksia, joissa lainvartija on muuttunut lainrikkojaksi.
- Näiden seuranta ja tilastointi on aika vaikeaa, sillä missään ei ole tietoja kootusti, huomauttaa poliisiylitarkastaja Jouni Välkki sisäministeriöstä.
Hän kertoo, että poliisi noudattaa rikosepäilyissä nollatoleranssia. Jos joku väittää poliisin syyllistyneen rikokseen, asiaa aletaan selvittää.
Karua kertomaa suomalaisittain
Sisäministeriössä tehtiin vuosituhannen vaihteessa joitain yhteenvetoja poliisien tekemistä rikoksista ja rikkeistä.
Aika moneen juttuun liittyy viina: Eräs vanhempi konstaapeli sai aikanaan varoituksen alkoholin nauttimisesta virantoimituksessa. Lisäksi konstaapelin epäiltiin varastaneen rahaa löytötavaroista.
Yksi ylikonstaapeli puolestaan oli joutunut humalapäissään käsikähmään, jonka seurauksena hänen virka-aseensa oli viety. Toinen poliisi puolestaan oli saunaillassa päättänyt avautua esimiehelleen ja tuli käyttäytyneeksi väkivaltaisesti.
Eräs rikosylikonstaapeli sai potkut sen jälkeen, kun hän oli syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen.
Jotkut taas ovat tulleet töihin humalassa. Ja eräät ovat lyöneet perheenjäseniään tai työtovereitaan.
Rikos, rangaistus ja seuraamus
Rikosylikomisario Aarre Riikonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että rikoksista tuomittujen poliisien kohdalla protokolla on selkeä.
Poliisi voi ensinnäkin saada varoituksen. Astetta ankarampi seuraus on virasta pidättäminen, joka voi kestää kuukaudesta puoleen vuoteen. Seuraavassa vaiheessa poliisi voidaan irtisanoa. Tällöin hän saa irtisanomisajalta palkkaa. Tiukimmat perusteet on oltava virkasuhteen purulla. Silloin poliisi saa potkut heti ja palkanmaksu päättyy saman tien.
Jos ja kun poliisi palaa työhön, asia on loppuunkäsitelty.
- Ei siinä mitään erityistä ongelmaa ole, toteaa Riikonen.
Tosin urakehitys voi tyssätä lyhyeen, eikä nimeä ylennyslistalta löydy. Työyhteisöllekin tilanne voi olla vaikea.
Keskeneräisen asian osalta toimia harkitaan Riikosen mukaan tapauskohtaisesti. Osa pahoinpitelystä epäillyistä on ollut jutun käsittelyn ajan virantoimituksesta pidätettynä.
- Lievemmissä tapauksissa mietitään, mikä on järkevää. Esimerkiksi rattijuopumuksesta epäiltyä ei yleensä laiteta puhalluttamaan muita autoilijoita.
STT"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805047603164_uu.shtml
4.5.2008 7:50
Silloin kun poliisi syyllistyy rikokseen, hän on yleensä kännissä tai auton ratissa. Tai sitten hän lyö.
Lue myös
Rikoksiin syyllistynyt poliisi palaa yleensä työhön
Poliisia epäillään vuosittain noin 450 rikoksesta. Viime vuonna poliisista tehtiin 438 ilmoitusta, joissa asianimikkeitä oli yli 480. Luvuissa eivät ole mukana virkarikosepäilyt. Pääosa jutuista liittyi melko lieviin liikennetörttöilyihin. Vakavammissa tapauksissa kyse oli rattijuopumusepäilyistä tai törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista.
Poliisin väkivaltaisuus on samanlaista kuin muidenkin kansalaisten. Hän hakkaa, potkii, repii tai tönii toista. Vuosittain poliisien epäillään syyllistyvän kymmeniin pahoinpitelyihin.
Nollatoleranssi rikosepäilyissä
Kaiken kaikkiaan epäiltyjen rikosten kirjo kattaa murhaa ja tappoa lukuun ottamatta lähes koko asteikon. Poliisin väitetään syyllistyneen niin huumausaineen käyttämiseen, ampuma-aserikokseen, vapaudenriistoon ja kunnianloukkaukseen kuin väärentämiseenkin. Onpa joku poliisi niskoitellut toista poliisiakin vastaan.
Oikeuteen asti epäilyistä menee vain murto-osa. Silti käräjäoikeuksissa ja poliisipiireissä joudutaan ratkomaan vuosittain useita tapauksia, joissa lainvartija on muuttunut lainrikkojaksi.
- Näiden seuranta ja tilastointi on aika vaikeaa, sillä missään ei ole tietoja kootusti, huomauttaa poliisiylitarkastaja Jouni Välkki sisäministeriöstä.
Hän kertoo, että poliisi noudattaa rikosepäilyissä nollatoleranssia. Jos joku väittää poliisin syyllistyneen rikokseen, asiaa aletaan selvittää.
Karua kertomaa suomalaisittain
Sisäministeriössä tehtiin vuosituhannen vaihteessa joitain yhteenvetoja poliisien tekemistä rikoksista ja rikkeistä.
Aika moneen juttuun liittyy viina: Eräs vanhempi konstaapeli sai aikanaan varoituksen alkoholin nauttimisesta virantoimituksessa. Lisäksi konstaapelin epäiltiin varastaneen rahaa löytötavaroista.
Yksi ylikonstaapeli puolestaan oli joutunut humalapäissään käsikähmään, jonka seurauksena hänen virka-aseensa oli viety. Toinen poliisi puolestaan oli saunaillassa päättänyt avautua esimiehelleen ja tuli käyttäytyneeksi väkivaltaisesti.
Eräs rikosylikonstaapeli sai potkut sen jälkeen, kun hän oli syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen.
Jotkut taas ovat tulleet töihin humalassa. Ja eräät ovat lyöneet perheenjäseniään tai työtovereitaan.
Rikos, rangaistus ja seuraamus
Rikosylikomisario Aarre Riikonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että rikoksista tuomittujen poliisien kohdalla protokolla on selkeä.
Poliisi voi ensinnäkin saada varoituksen. Astetta ankarampi seuraus on virasta pidättäminen, joka voi kestää kuukaudesta puoleen vuoteen. Seuraavassa vaiheessa poliisi voidaan irtisanoa. Tällöin hän saa irtisanomisajalta palkkaa. Tiukimmat perusteet on oltava virkasuhteen purulla. Silloin poliisi saa potkut heti ja palkanmaksu päättyy saman tien.
Jos ja kun poliisi palaa työhön, asia on loppuunkäsitelty.
- Ei siinä mitään erityistä ongelmaa ole, toteaa Riikonen.
Tosin urakehitys voi tyssätä lyhyeen, eikä nimeä ylennyslistalta löydy. Työyhteisöllekin tilanne voi olla vaikea.
Keskeneräisen asian osalta toimia harkitaan Riikosen mukaan tapauskohtaisesti. Osa pahoinpitelystä epäillyistä on ollut jutun käsittelyn ajan virantoimituksesta pidätettynä.
- Lievemmissä tapauksissa mietitään, mikä on järkevää. Esimerkiksi rattijuopumuksesta epäiltyä ei yleensä laiteta puhalluttamaan muita autoilijoita.
STT"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805047603164_uu.shtml
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sama lienee tilanne ns. tavallisellakin kansalla.
Rikos tehdään 90%:sti joko kännissä tai auton ratissa. Tai sitten lyömällä.
Kyllä monet poliisit ovat rikoksia ennenkin tehneet mutta niistä on oltu vaiti,vaimoansa hakannut sillä periaatteella ettei naista kukaan usko.
Ylinopeutta jos poliisi ajaa kun hän ei ole töissä en pidä nyt kauheena rikoksena mutta seuraamus täytyisi olla sama kuin kansalaisilla.
Rattijuoppouden jälkeen voisi unohtaa Poliisin työn.
"
Yle Teksti-TV Sivu 112/1
KOTIMAA YLE24 KESKIVIIKKO
Kantelut poliisista lisääntyivät Oikeuskanslerille kanneltiin viime vuonna eniten tuomioistuinten,poliisien
ja sosiaaliviranomaisten toimista. Eniten lisääntyivät poliisin toimintaa
koskevat kantelut. Ne koskivat yleisim-
min poliisin menettelyä esitutkinnan yhteydessä. Sen sijaan sosiaaliviranomaisia koskevat kantelut olivat laskussa. Tuomioistuimiin kohdistuvia kanteluita
tuli lähes yhtä paljon kuin viime vuonna. Usein syynä oli oikeusturvaa loukkaava oikeudenkäyntimenettely. Yhteensä kanteluita tuli 1 292. Niistä
142, eli 18 %, johti toimenpiteisiin.
Poliiseista tehdyt ilmoitukset harvoin tuomioistuimiin
(24.8. 06:14)
Vain harvat poliiseista tehdyt rikosilmoitukset etenevät syyttäjän kautta tuomioistuinkäsittelyyn. Poliisin toiminnasta tehdään vuosittain satoja rikosilmoituksia, mutta vain pieni osa niistä johtaa tuomioon. Vuosittain irtisanotaan rikoksen takia muutama poliisi, kirjoittaa Keskisuomalainen.
Lehden haastatteleman poliisiylitarkastajan Robin Lardotin mukaan tuomittuja poliiseja ei läheskään aina irtisanota. Poliisihallinnon ulkopuolinen virkamieslautakunta ratkaisee irtisanomista koskevat valitukset ja antaa usein poliisin jatkaa työssään.
Viime vuonna poliisihallinnon henkilökunnasta tehtiin runsaat 650 rikosilmoitusta. Yleisin syy ilmoitukselle oli liikennerikkomus. (STT)
"Syyttämiskäytäntö vaihtelee suuresti Suomessa (21.3. 03:11)
Suomen syyttäjien ratkaisukäytännöt näyttävät heittelehtivän reippaasti alueittain. Syyttäjälaitoksen tietojärjestelmä paljastaa, että esimerkiksi syytteen nostamisessa on syyttäjäyksiköissä suuriakin eroja.
Viime vuoden tilaston mukaan syyttäjien tekemistä ratkaisuista keskimäärin 60 prosenttia oli syytteitä. Kouvolassa kivuttiin kuitenkin 73 prosenttiin. Keskiarvon alapuolelle puolestaan jäi reiluimmin Vaasa, jossa syytepäätöksiä oli vain 41 prosenttia ratkaisuista.
Suhdelukuja laskenut valtionsyyttäjä Matti Nissinen näkee aihetta huoleen, sillä ääripäät ovat kovin kaukana toisistaan. Hänen mukaansa ääripäissä olevien syyttäjäyksiköiden tulisi ryhtyä selvittämään syitä poikkeaviin lukuihin.
Nissisen arvioi, että ratkaisukäytäntöjen suuren hajonnan taustalla on useita tekijöitä. Syitä voi etsiä muun muassa poliisin ja syyttäjien työkäytännöstä ja mahdollisesti myös syyttäjien tavasta arvioida näyttöä. (STT)"
Ja lisänä toisaalla:
"Kuusimäki: Syytekynnys noussut liian korkeaksi (22.12.2002 22:04)
HELSINKI. Syyttäjien syytekynnys on valtakunnansyyttäjä
Matti Kuusimäen mielestä noussut liian korkeaksi. Hänen mukaansa syyttäjät jättävät syyttämättä runsaasti juttuja, joista käräjäoikeus langettaisi tuomion.
"Olen varma, että on runsaasti juttuja, jotka tarkemmin oikeudessa tutkittuina saattaisivat johtaa tuomioon", sanoi MTV:n Kymmenen uutisten haastattelema Kuusimäki sunnuntaina.
Hänen mielestään Suomessa on menty siihen suuntaan, että syyttäjä on valjastettu varmistamaan oikeaa lopputulosta.
Viime vuosikymmenten lainmuutosten seurauksena syyttäjän rooli on Kuusimäen mukaan selkeästi muuttunut. Nyt syyttäjän on huolehdittava siitä, että oikeudenkäynnissä tulevat esille myös syytetyn kannalta edulliset asiat.
Oikeudessa syytteistä hylätään tätä nykyä nelisen prosenttia ja noin 96 prosenttia syytteistä menee läpi. Kuusimäen mukaan Suomessa lähennelläänkin tilannetta, jossa syyttäjä toimii käytännössä tuomarina."
Eiköhän tuo syytekynnys ole poliisien, politiikkohen jne. kohdalla huomattavasti matalammalla, kuin ns. normaalien taatelintallaajien.
Syyttäjät eivät päinvastoin uskalla olla syyttämättä em. kohdalla, heidän toimensa, asemansa tai ammattinsa vuoksi.
Iltapäivälehtien lööpit suorastaan kirkuisivat kissankorkuisilla kirjaimilla, jos kävisi ilmi, että syyttäjä jätti syyttämättä politiikkoa tai poliisia. Taatelintallaajan kohdalla, ketä kiinnostaa.
ja vaikea ymmärtää. Poliisikin on ihminen. Yllämainitut tilastot pitävät varmasti paikkansa, tosin en huomannut tai en edes etsinyt tekstistä, kuinka monta prosenttia johti tuomioihin. Täällä on usein kehuttu poliisin "hyväveli"toimintaa. Kun kansalaista on kohdannut loukkaus tavalla tai toisella yksilönsuojaan ja tekijä on poliisi, kävelee hän poliisiasemalle ja tekee asiasta rikosilmoituksen. Poliisi ottaa sen vastaan, koska laki niin vaatii. Asia tutkitaan toisessa poliisipiirissä ja asia etenee aikanaan syyttäjälle, joka tekee asiasta ratkaisun viekö eteenpäin vai jättääkö syyttämättä. Eli poliisi ei tee ratkaisua. Asian ydin on se, että kun äidin pikkupojat ja tytöt ottavat viinaa ja joutuu poliisin kanssa tekemisiin ja kun viina antaa voimia on sitä pakko kokeilla virkavaltaa vastaan. Poliisisetä ottaa isällisen otteen, joka saattaa sattua ja heikkohipiäiselle saattaa tulla jopa mustelma. Aamulla lääkäriin ja sitten tekemään rikosilmoitus pahoinpitelystä. En kiistä, etteikö rikosilmoitusten joukossa ole täysin aiheellisiakin ilmoituksia ja ne on ilmanmuuta saatava pois. Mutta jos ns. turhat ilmoitukset jäisi tekemättä, joissa poliisi toimii oikein ja on käyttänyt voimaa oikeassa suhteessa, uskoisin ilmoitusten ja kantelujen määrän olevan huomattavasti pienempi.
No miksi suurin osa kanteluista ei johda mihinkään? Siksi, että niissä tapauksissa poliisi on toiminut oikein, yksinkertaista eikö totta. Mutta kun suomalainen on juntti pohjimmiltaan periksi ei anneta vaikka mikä olisi.
"OIKEUSKANSLERI JA OIKEUSASIAMIES VIHDOINKIN KURIIN
PASASELLA 18 000 KANTELUA - YKSI LÄPI!!! NIKULALTA EI YHTÄKÄÄN VIRKASYYTETTÄ!!!
Siviilioikeuden professori ERKKI AUREJÄRVI haluaa kurinpalautusta oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virastoihin. Nämä ylimmät "laillisuudenvalvojat" antavat vain nahkapäätöksiä, joilla virkamiesten elättilauma todellisuudessa välttää kaiken vastuun. Tätä päivää Suomen kansan suuri enemmistö on odottanut. Aurejärven rehtiä lausuntoa ei saa unohtaa vain yhdeksi lausunnoksi muiden joukkoon. Oikeusministeri JOHANNES "riittävä ennustettavuus" KOSKISEN velvollisuus on toteuttaa kurinpalautus käytännössä, miksei myös valtakunnansyyttäjän. Puolue-edustajistohan siihen ei tunnetusti kykene.
Oikeuskansleri PAAVO NIKULA kertoi Yliopisto-lehdessä, että hän ei ole nostanut yhtään virkasyytettä eikä edes ehdottanut sellaista lähes viiden vuoden virkakautensa aikana! Ja tällainen tarina kerrotaan itseään kehuen! Ex- apulaisoikeuskansleri JUKKA PASANEN sanoi Lakimies-lehdessä nostaneensa virkakaudellaan 1981-2001 peräti yhden syytteen 18.000 kantelun kokoelmasta!
Oikeuskanslerinvirastoon on täysin turhaa kannella mistään, koska se on virkamiesten suojelupesäke sanan varsinaisessa merkityksessä. Kantelulla on perustelunsa vain silloin, jos kantelija aikoo viedä asiansa EU:n tuomiosituimiin. Sinne päästäkseen on suomalainen kanteluteatteri nimittäin kaluttava loppuun.
Yhdeksän kymmenestä kantelusta ei johda yhtään mihinkään. Kymmenessä tapauksessa sadasta oikeuskansleri "lausuu käsityksensä" tai "kiinnittää huomiota". Kantelun virkamieskohde pyyhkii näillä käsityspapereilla jos ei nyt aivan persettään niin pöytänsä kuitenkin. Aurejärven mukaan ratkaisuista näkee usein, että ne ovat tuskaisesti väänneltyjä. Esimerkiksi apulaispoliisipäällikön suora, yksiselitteinen valehtelu ja herjaus katsottiin oikeuskanslerinvirastossa "epätarkaksi ilmaisuksi", joka ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Ennen kansleria poliisin virkarikos todettiin epätarkaksi ilmaisuksi sekä lääninhallituksen että sisäasiainministeriön poliisiosastoissa. Vastapainoksi on kohtuullista sallia, että kuka tahansa voi julkisesti sanoa jotakin poliisia rikolliseksi. Kyseessä on vain epätarkka ilmaisu. Vouti tuhoaa ihmisiä täysin hilseestä vedettyihin KKO- päätöksiin perustaen ja verottaja kaataa yrityksiä jos pärstä ei miellytä tai on muuten vain kiva kusettaa.
Että Aurejärven käynnistämä kurinpalautus todella käynnistyy välittömästi - myös eduskunnan oikeusasiamiehen osalta - asian ajamiseen tarvitaan kaikki kansanliikkeet ja oikeusmurhatut kansalaiset. Seurataan prosessin vaiheita tiiviisti."
henkirikoksiin. Löytyy näyttöä.