Perikunnan purkaminen ??

Kiitos vastauksesta.
Lähetän kirjeen tänään. Kahden kiinteistön arviointiin ei varmaan tarvita montaa viikkoa ja mmyynti sitten päälle, jos niin käy. Jarkko

Jarkko kirjoitti:

Kiitos vastauksesta.
Lähetän kirjeen tänään. Kahden kiinteistön arviointiin ei varmaan tarvita montaa viikkoa ja mmyynti sitten päälle, jos niin käy. Jarkko

Sait hyvän ohjeen prosessin vaiheista. Ilmeisesti osakastoverisi (sisarukset?) ovat hallinneet (hoitaneet) perikunnan kiinteistöjä sinunkin hiljaisella hyväksymiselläsi. Mieti kuitenkin kirjeesi sävyä, ettei se johda kymmenen vuoden tottumisen jälkeen jakoa vastustaneiden lukkojarrutukseen.
Kiinteistöjen nopealla arvioinnilla ja myynnin helppoudella ei ole tässä vaiheessa merkitystä, koska myymisen ja sovintojaon voi torpata yksikin osakas.
Saamasi ohjeen mukaisen ja suostumuksensa antaneen pesänjakajan määräämiseen menee kuukausia osakkaiden vastustaessa hakemustasi. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan tulee kuulla osakkaita (muutama kokous) ja sovun tökätessä hänen pitää erikseen hakea oikeudelta lupa kiinteistöjen myyntiin ja taas palaa aikaa ja tietenkin rahaa. Sitten, ehkä vuoden parin kuluessa jakaja tekee oman ratkaisunsa jaoksi, joka saa lainvoiman 6kk jälkeen, ellei joku osakas nosta omalla riskillään kannetta muita osakkaita vastaan. Hävinnyt maksaa tämän, ei pesä. Se on varmaa, että jakoon menee, jos jaettavaa jää kulujen jälkeen.
Varmista vielä keskustelemalla, että prosessin seuraukset tiedetään, koska todennäköisesti puhevälinne menevät ehkä kirjeesi tai viimeistään käräjäoikeuden kysyessä osakastovereiltasi lausuntoa pesänjakaja hakemuksesi käsittelyä varten.

lisuke kirjoitti:

Sait hyvän ohjeen prosessin vaiheista. Ilmeisesti osakastoverisi (sisarukset?) ovat hallinneet (hoitaneet) perikunnan kiinteistöjä sinunkin hiljaisella hyväksymiselläsi. Mieti kuitenkin kirjeesi sävyä, ettei se johda kymmenen vuoden tottumisen jälkeen jakoa vastustaneiden lukkojarrutukseen.
Kiinteistöjen nopealla arvioinnilla ja myynnin helppoudella ei ole tässä vaiheessa merkitystä, koska myymisen ja sovintojaon voi torpata yksikin osakas.
Saamasi ohjeen mukaisen ja suostumuksensa antaneen pesänjakajan määräämiseen menee kuukausia osakkaiden vastustaessa hakemustasi. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan tulee kuulla osakkaita (muutama kokous) ja sovun tökätessä hänen pitää erikseen hakea oikeudelta lupa kiinteistöjen myyntiin ja taas palaa aikaa ja tietenkin rahaa. Sitten, ehkä vuoden parin kuluessa jakaja tekee oman ratkaisunsa jaoksi, joka saa lainvoiman 6kk jälkeen, ellei joku osakas nosta omalla riskillään kannetta muita osakkaita vastaan. Hävinnyt maksaa tämän, ei pesä. Se on varmaa, että jakoon menee, jos jaettavaa jää kulujen jälkeen.
Varmista vielä keskustelemalla, että prosessin seuraukset tiedetään, koska todennäköisesti puhevälinne menevät ehkä kirjeesi tai viimeistään käräjäoikeuden kysyessä osakastovereiltasi lausuntoa pesänjakaja hakemuksesi käsittelyä varten.

Ja vielä nämä kaksi, joiden hallussa kiinteistöt ovat olleet, voivat röyhkeydessään periä päältä kuluja, joita heille on tullut, kun ovat pitäneet kiinteistöt kunnossa ja sinä et ole osallistunut kuluihin ja kunnossapitoon. Sitä he eivät muista, että ovat hyötyneet kiinteistöistä.

Minä jäin nuolemaan näppejäni, kun veljeni otti haltuunsa kotitilamme ja asui siinä, hyödynsi metsät ym. Vaikka maksoin osuuteni veroista ja metsänhoitomaksuista sun muusta, hän vetosi,että ne kaikki ovat olleet metsänhoitoa ja tilan sekä talon kunnossapitoa, josta hänellä on ollut kova työ ja vaati tuntuvan korvauksen. Olihan se osin niinkin. Olin tyhmä. kun en jo alunalkaen vaatinut KAIKESTA kirjallista sopimusta.

Käräjöimään ei tavallisen tyhjätaskun kannata alkaa, se prosessi pitää huolen siitä, että jaettavaa ei jää. Isoimmat voittajat ovat asianajajat ja virkakoneisto. Jako ja lohkominen maksaa ja minulle sanottiin, että kulut maksaa hän joka jakoa vaatii. Niin,että tila on edelleen täysin veljeni hallussa ja olen edeleen vain nimi papereissa ja maksan veroa osuudestani.

Epäilen, että en koskaan saa osuuttani tilasta millään tavalla. Uskon vielä että suomessa on tuhansia tallaisia tapauksia.

Mukaan joutunut kirjoitti:

Ja vielä nämä kaksi, joiden hallussa kiinteistöt ovat olleet, voivat röyhkeydessään periä päältä kuluja, joita heille on tullut, kun ovat pitäneet kiinteistöt kunnossa ja sinä et ole osallistunut kuluihin ja kunnossapitoon. Sitä he eivät muista, että ovat hyötyneet kiinteistöistä.

Minä jäin nuolemaan näppejäni, kun veljeni otti haltuunsa kotitilamme ja asui siinä, hyödynsi metsät ym. Vaikka maksoin osuuteni veroista ja metsänhoitomaksuista sun muusta, hän vetosi,että ne kaikki ovat olleet metsänhoitoa ja tilan sekä talon kunnossapitoa, josta hänellä on ollut kova työ ja vaati tuntuvan korvauksen. Olihan se osin niinkin. Olin tyhmä. kun en jo alunalkaen vaatinut KAIKESTA kirjallista sopimusta.

Käräjöimään ei tavallisen tyhjätaskun kannata alkaa, se prosessi pitää huolen siitä, että jaettavaa ei jää. Isoimmat voittajat ovat asianajajat ja virkakoneisto. Jako ja lohkominen maksaa ja minulle sanottiin, että kulut maksaa hän joka jakoa vaatii. Niin,että tila on edelleen täysin veljeni hallussa ja olen edeleen vain nimi papereissa ja maksan veroa osuudestani.

Epäilen, että en koskaan saa osuuttani tilasta millään tavalla. Uskon vielä että suomessa on tuhansia tallaisia tapauksia.

Näitä manipuloivan veljen tapauksia on ja pesän hyväksi tehdystä työstä voi vaatia korvausta, mutta kyllä pesänselvittäjä huomioi veljen asumisedunkin.
Käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän/-jakajan kulut maksaa aina pesä ennen perinnönjakoa, eli näin eniten perivä maksaa myös eniten.
Lohkominen on asia erikseen (en tiedä), mutta jos on mitä lohotaan, niin on omaisuutta velan vakuudeksi ja myyntiin.
Hakemuksen teettäminen liitteineen (100-200?) ja oikeuden käsittely alle 100 euroa on hakijan maksettava ainakin ensin, mutta sitä voi vaatia myös pesästä ja usein pesänselvittäjä/-jakaja sen maksaa pesän varoista.
Virkajaon jälkeiseen moittimiseen ei kannata lähteä löyhin perustein, koska sen maksaa hävinnyt osapuoli.
Jos itse on nyt pesästä riippumaton, eikä sovulla saa pesästä irti osuuttaan, niin eihän muutaman vuoden odotus tai perinnön hupeneminen kuluihin omaa tilannetta taloudellisesti huononna. Muutamalla satasella saa prosessista kaiken riemun irti, eikä tarvitse osakkaiden kanssa merkkipäivien vierailuja rahteerata.

Mukaan joutunut kirjoitti:

Ja vielä nämä kaksi, joiden hallussa kiinteistöt ovat olleet, voivat röyhkeydessään periä päältä kuluja, joita heille on tullut, kun ovat pitäneet kiinteistöt kunnossa ja sinä et ole osallistunut kuluihin ja kunnossapitoon. Sitä he eivät muista, että ovat hyötyneet kiinteistöistä.

Minä jäin nuolemaan näppejäni, kun veljeni otti haltuunsa kotitilamme ja asui siinä, hyödynsi metsät ym. Vaikka maksoin osuuteni veroista ja metsänhoitomaksuista sun muusta, hän vetosi,että ne kaikki ovat olleet metsänhoitoa ja tilan sekä talon kunnossapitoa, josta hänellä on ollut kova työ ja vaati tuntuvan korvauksen. Olihan se osin niinkin. Olin tyhmä. kun en jo alunalkaen vaatinut KAIKESTA kirjallista sopimusta.

Käräjöimään ei tavallisen tyhjätaskun kannata alkaa, se prosessi pitää huolen siitä, että jaettavaa ei jää. Isoimmat voittajat ovat asianajajat ja virkakoneisto. Jako ja lohkominen maksaa ja minulle sanottiin, että kulut maksaa hän joka jakoa vaatii. Niin,että tila on edelleen täysin veljeni hallussa ja olen edeleen vain nimi papereissa ja maksan veroa osuudestani.

Epäilen, että en koskaan saa osuuttani tilasta millään tavalla. Uskon vielä että suomessa on tuhansia tallaisia tapauksia.

Lisään vielä: Veljeni on tarjoutunut useaan kertaan maksamaan minut ulos perikunnasta. Mutta hän tarjoaa toistamiseen niin mitätöntä hintaa, että sitä en voi hyväksyä. Vastaa melkein lahjoitusta.