Tuossa oli jo hyvä ketju säästövinkeistä, mutta millaisia ovat teidän perheenne pikku- tai vähän isommatkin ylellisyydet, joista ette ihan helpolla luovu?
Meillä se on pizzalla käynnit. Välillä useammin, toisinaan harvemmin. Enimmäkseen fiiliksen mukaan, mutta jos rahat ovat tiukalla, niin käydään harvemmin pizzalla. Kahviloissakin käydään, mutta ei edes joka kuukausi. Mieluummin säästetään jossain muussa, jotta päästään välillä valmiin ruoan ääreen. Vielä ei ole niin tiukkaa ollut rahan kanssa, etteikö olisi vähintään kerran kuussa voitu käydä pizzalla.
Missä ette säästä
4:n äiti
8
1891
Vastaukset
- satu40
eli keilaamassa, minigolffaamassa, museoissa, elokuvissa, teatterissa tms käynnit.
Niillä on mielestäni tärkeä funktio niin perheen yhteisne ajan viettona kuin siinäkin muodossa että mukana on usiemmiten lasten ystäviäkin joihin tulee tutustuttua paremmin kuin vain kotona ohimennen nähden. - Inkeri70
Harrastuksista ei ole tingitty ja lapset ovat aina saaneet harrastaa mitä ovat halunneet: jääkiekko, ringette, kaikki laskettelevat, jokaisella joku soitin, ratsastus, judo... Onhan niitä. Vanhemmat sitten tinkivät omista jutuista tarpeen mukaan. Tai sitten kiinnitetään huomiota tuohon ruokapuoleen: kun seuraa mitä ruokakaupasta hakee, säästyy rahaa muuhun. Ulkomaillakin on yritetty käydä kerran vuodessa.
- mapee
on tietenkin asioita, joiss aei voi säästää vaikka tahtoisi kun ei ole vaihtoehtoja..
Meillä kuitenkaan ei säästetä ruuassa eli jos rahaa on niukasti niin ostetaan silti peruselintarvikkeita harkiten eikä sorruta huonoon ja halpaan. Jauheliha on hyvä esimerkki eli mieluummin pienempi määrä hyvää kuin paljon huonoa.
Yleensä kestotavarassa harkitaan laadun ja hinnan suhdetta pitkällä tähtäimellä eikä vain ostohetkellä. Köyhän ei kannata ostaa halpaa?
Meillä noita ylellisyyksiä on miehen tilipäivänä juuri pitsa tai joku muu ulkoruokailu tai sitten grillaltaan kesällä vähän reteemmin jne.
Oikeastaan nyt voisi listata paljon asioita, joist atehdään ja sitten nipistetään muualta se summa talteen. Ne pienet ylellisyydet niin kuin elokuvat isolla sakilal kun ei ole halpoja juttuja ollenkaan, mutta hintansa arvoisia.
Lomareissut ja viikonloppujutut on myös todella tärkeitä. N emahdollistuu jomman kumman ylitöillä tms sillä ihan peruspalkoilla niitä reissuja ei yleensä tehdä ilman isompaa kituutusta.
Lapsilla on myös omia tärkeitä juttujana, joista ei tingitä. Jollekin se on tukka jollekin jotkut kirjat jne. Toki asioihin yritetään löytää edullinen ratkaisu eikä törsätä, mutta silti niihin menee vuoden mittaan isojakin summia.
J apakko sanoa, että kun parina vuotena on peräkkäin ollut luokkaretket joille pelkkä matka on maksanut melkein 900€ niin ei ole naurattanut.. Jostain nekin on nipistetty ja matkat on tehty.
Hauska ilonaihe on myös mopo. Eli mopolla ajava kyytsää muitakin sitten tarpeen mukaan ja siitä on siis iloa muillekin ja säästää meidän vanhempien aikaa ja autoja samalla. Ja on hauskaa nähdä kuinka lapset menevät ikään ja sukupuoleen katsomatta yhdessä noilla retkillään.. Pyörällä toki pääsisi melkein nuokin reissut, mutta kyllä kyytiä kinuttaisiin ja eipä se pyöräkään ole unohtunut silti keltään... Ja onhan se ylellistä kun voi lähettää lapsen hakemaan vaikka ne puuttuvat maitolitrat sen sijaan, että menee itse!
Meillä kyllä on esim asuntolaina suhteutettu niin, että maksetaan niin että jää elämiseenkin kohtuudella. Lapset on aika lyhyen aika alapsia ja silloin on niitä kokemuskia hankittava ja saatava monenlaisesta asiasta joista osa vaatii rahaakin ihan kohtuudella. Kitsastelu ja niukkuus ei ole kovin kiva lapsuusmuisto..- että kitsastelu
ja niukkuus eivät ole kovin kiva lapsuusmuisto. Olen samaa mieltä, mutta vain tiettyyn rajaan asti.
Omat lapseni ovat nuoria aikuisia, ja he ovat useaan kertaan kiitelleet sitä, että elimme vaatimattomasti silloin kun he olivat lapsia. He oppivat jo varhain kovan työnteon ja säästäväisyyden, josta heille on ollut erittäin paljon hyötyä opiskelussaan ja työurallaan. Erityisen tyytyväisiä he kertovat olevansa siihen, että asuimme kerrostalossa, jossa heillä oli aina seuraa ja iso virikkeellinen piha.
Lapsen on tärkeä oppia odottamaan haluamaansa asiaa tai tavaraa, säästämään ja tekemään työtä sen saadakseen. Muuten hän ei opi tuntemaan iloa saavutuksistaan eikä ole koskaan oikein tyytyväinen, vaikka kaikki hänen toiveensa täytettäisiin.
Parhaita lapsuusmuistoja ei voi rahalla ostaa. - mapee
että kitsastelu kirjoitti:
ja niukkuus eivät ole kovin kiva lapsuusmuisto. Olen samaa mieltä, mutta vain tiettyyn rajaan asti.
Omat lapseni ovat nuoria aikuisia, ja he ovat useaan kertaan kiitelleet sitä, että elimme vaatimattomasti silloin kun he olivat lapsia. He oppivat jo varhain kovan työnteon ja säästäväisyyden, josta heille on ollut erittäin paljon hyötyä opiskelussaan ja työurallaan. Erityisen tyytyväisiä he kertovat olevansa siihen, että asuimme kerrostalossa, jossa heillä oli aina seuraa ja iso virikkeellinen piha.
Lapsen on tärkeä oppia odottamaan haluamaansa asiaa tai tavaraa, säästämään ja tekemään työtä sen saadakseen. Muuten hän ei opi tuntemaan iloa saavutuksistaan eikä ole koskaan oikein tyytyväinen, vaikka kaikki hänen toiveensa täytettäisiin.
Parhaita lapsuusmuistoja ei voi rahalla ostaa.olet siis aivan oikeassa! Kaikkea ei pidä saada vaan jokin kontrolli pitää olla. Juuri sitä tarkoitinkin, että kun lapsilla on eri asioita jotka ovat tärkeitä niin ovat itse arvottaneet asiat järjestykseen.
Mikään matkakaan tms juttu ei ole mitään, ellei siellä ole hauskaa ja se hauskakin lähtee siitä yhdessä olosta useimmiten. Ja hauskaahan voi olla kotonakin tai mökillä jne..
Itse jossakin muussa ketjussa kirjoitin juuri tuosta odottamisen ja toivomisen merkityksestä ja siitä kun ne haaveet ja toiveet täyttyy. Taisi liittyä lahjoihin ja tavaran ostamiseen yleensä.
Meillä lapset myös tietävät että rahaa voi tienata. Eli on monta tapaa päästä tavoitteisiinsa ja saada tahtomansa. Ja kun porukka aon nemmän niin pakkohan se on oppia kotonakin tekemään yhtä ja toista..
Säästäminen on meillä vanhemmilla todella heikko laji. >Siksipä sitä onkin pyritty lapsilel opettamaan ja palkitsemaan säästäminen eli jos säästää johonkin isompaan juttuun niin sitten tullaan toisesta päästä vastaan. Kohtuus tässäkin on se johtoajatus..
Oma lapsuuteni kerrostalossa oli ihanaa aikaa. Kun vanhoja naapureita tapaa niin kaiholla muistellaan. Aikusiena muistot kerrostalosta onkin sitten lähinnä kauhujuttuja eikä todellakaan lapsiperheen elämää. Huonoa tuuria siis...
Tuolla kitsastelulla tarkoitan siis ihan sitä, että todellakin elämä on yhtä säästämistä ja rahojen laskemista. On perheitä joissa ei koskaan ikinä tuhlata tai käänteisesti joissa aina pihdataan joka lanttia. Siitä jää kyllä paljon katkeri amuistoja vaikka kuinka olisi muuten onnelista aikaa. Lapsilla kun on toveita joihin raha liittyy oleellisesti.
Rahan onneliseksi tekemisen vaikutuksestakin täällä juteltiin joskus viime viikolla äitien ja isien palstalla. Ei raha tee onnelliseksi, mutta se mahdollistaa paljon kivoja asioita.
Meillä mukavia muistoja on ukkosyö teltassa kun aamulla ympärillä oli lauma villihanhia. Lapset ei sitä ihan heti unohtaneet j ajäi siinä huvipuiston jutut ja toimintapuistot varjoon kun niistä kotona kerrottiin! Ja täytyy sanoa, että ei sitä ukkossadeta ole itsekkään unohtanut... Mutta silti yhtä arvokas on muisto joltain risteilyltä. Ne on vain erilaisia asioita joiden arvoa ei ole rahassa vaan perheessä ja ajassa mitatavissa...
Mitään ei saa koskaan tässä maailmassa ilmaiseksi, mutta ei sitä ihan naperona tarvitse oppia..
- Shannahh
ylellisyyksiä perheessämme. Viikonloppuisin ostamme jääkaappiin jotain parempaa, kalliimpaa, enemmän herkkuja jne.
- Kohta viiden äiti
Meillä ei säästetä ulkonasyömisessä (käydään vähintään kerran viikossa jossain kodin ulkopuolella syömässä), matkailussa (kerran, pari vuodessa ulkomailla - mukana yksi, kaksi tai kaikki lapset, kerran, pari vuodessa kotimaanmatka esim. huvipuistoon, kylpylään tms.), kodissa (remontoidaan tarpeen mukaan). Ruuassakaan ei säästellä (söisimme varmasti terveellisemmin, jos säästelisimme ja jäisi vanukaat, piparit, kastamiset, murot yms. ostamatta).
Meillä kyllä sitten säästetään vaatteissa (paljon saadaan tuttavilta ja ostetaan kirppiksiltä ja kierrätetään sisaruksilla) ja sisustuksessa (ostetaan käytettyä ja Ikea-kamaa). - karjalatar2
Elämäntilanteen vuoksi joudumme säästämään vähän kaikesta. Emme matkustele, emme syö ulkona, ajamme harkiten autolla jne. Loppukuusta on pakko säästää jopa ruuasta. Mutta koen että on eräs asia josta emme tingi, nimittäi aika. Minulla on aikaa olla lasteni kanssa, kuunnella murheet ja ilot, lähteä pyörä- tai hiihtoretkelle heidän kanssaan, käydä päivällä kirjastossa, ihmetellä leppäkerttuja ja muurahaisia, leipoa, laulaa jne. Meillä ei ole kiire minnekkään tai mistään pois. Mielestäni tämä on luxusta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102830- 1042065
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei431554- 2601398
- 70993
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47911Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77880- 55874
- 44785
Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä
Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to93726