Hyvä vastine?

Eipä oikein minuakaan vakuuttanut tuon kameran suorituskyky. Onhan tuo varmaan varteenotettava vaihtoehto sellaiselle joka tyytyisi järkkärin kittiputkeen, muta kuvanlaatua hakevalle tuo ei varmasti tuli mieleenkään. Eli ihan tyypillinen jumalattomalla zoomilla varustettu pokkari, jonka kenno on hiuksenhienosti isompi kuin taskupokkarien. Kennon lävistäjä on 1/3 aps-c kennosta ja 1/4 kinokennosta joten en edes leikillään kutsuisi tuota isokennoiseksi, koska en kutsu sellaiseksi aps-c-kennoakaan.

Asiaan muutoin puuttumatta haluaisin kysyä miten joku voi olla 4x pienempi kuin joku muu. Ajatellaan vaikkapa 1m ratakiskon pätkää. Jos joku toinen pätkä olisi sitä 4x lyhyempi pitäisi siitä 1m pätkästä vähentää 4x 1m = 4m siitähän tulee mitaksi -3m. En oikein ymmärrä noita negatiivisia pituusmittoja (onkohan ne niitä imaginäärilukuja?), menevät täysin yli ymmärryksen. Nykyään on tietysti virtuaalimaailman suosio kohonnut ainakin nuorison keskuudessa joten taitavat kuulua sinne, ei kuitenkaan pitäisi sekottaa oikeaa ja virtuaalimaailmaa. Eikö nykykoulussa enää opeteta murtolukuja tai desimaalilukuja?

Tarkoittanet kirjoittamallasi "4x pienemmällä" oikeasti 1/4 kertaista tai 0,25 kertaista. Oikea ilmaisu lienee, "on kooltaan vain neljäsosan" (1/4 x).

Mihin on matematiikan opetus mennyt kun tällaisia sammakoita näkee jatkuvasti. Ymmärrän humanisti toimittajat jotka eivät osaa laskea mutta, että tavallisetkin ihmiset sitä en ymmärrä.

Varsinaisesta asiasta, itselläni on Panan DMC-FZ50 pienikennoinen isozoomisuhteinen kamera kakkosena. Sillä saa kohtalaisia kuvia silloin kun varsinainen kone ei ole mukana, vaikkapa kävelylenkillä. Kuvat ovat normaalikäyttöön käypiä jos valoa on riittävästi mutta ASA 400 tai enemmän on pelkkä mainos jos haluaa yli kymppikuvan. Kohina on paljon runsaampaa kuin D200 ja ASA 800, joka vielä on hyvän rajoissa, siis minun mittarillani.

Optisen tähtäimen ja siten kunnon manuaalitarkennuksen puuttuessa myös makrokuvaus on enemmän mainoslauseiden asiaa kuin todellisuutta. Silti FZ50 manuaalinen tarkennus on huomattavasti parempi kuin minulla olleen edeltäjänsä Canonin Powershot S2 IS värkkikalun. Varsinkaan makroissa en ole koskaan tahtonut päästä automaatin kanssa yhteisymmärrykseen siitä mitä me ensisijassa haluamme kuvata.

Nikon D200 kirjoitti:

Asiaan muutoin puuttumatta haluaisin kysyä miten joku voi olla 4x pienempi kuin joku muu. Ajatellaan vaikkapa 1m ratakiskon pätkää. Jos joku toinen pätkä olisi sitä 4x lyhyempi pitäisi siitä 1m pätkästä vähentää 4x 1m = 4m siitähän tulee mitaksi -3m. En oikein ymmärrä noita negatiivisia pituusmittoja (onkohan ne niitä imaginäärilukuja?), menevät täysin yli ymmärryksen. Nykyään on tietysti virtuaalimaailman suosio kohonnut ainakin nuorison keskuudessa joten taitavat kuulua sinne, ei kuitenkaan pitäisi sekottaa oikeaa ja virtuaalimaailmaa. Eikö nykykoulussa enää opeteta murtolukuja tai desimaalilukuja?

Tarkoittanet kirjoittamallasi "4x pienemmällä" oikeasti 1/4 kertaista tai 0,25 kertaista. Oikea ilmaisu lienee, "on kooltaan vain neljäsosan" (1/4 x).

Mihin on matematiikan opetus mennyt kun tällaisia sammakoita näkee jatkuvasti. Ymmärrän humanisti toimittajat jotka eivät osaa laskea mutta, että tavallisetkin ihmiset sitä en ymmärrä.

Varsinaisesta asiasta, itselläni on Panan DMC-FZ50 pienikennoinen isozoomisuhteinen kamera kakkosena. Sillä saa kohtalaisia kuvia silloin kun varsinainen kone ei ole mukana, vaikkapa kävelylenkillä. Kuvat ovat normaalikäyttöön käypiä jos valoa on riittävästi mutta ASA 400 tai enemmän on pelkkä mainos jos haluaa yli kymppikuvan. Kohina on paljon runsaampaa kuin D200 ja ASA 800, joka vielä on hyvän rajoissa, siis minun mittarillani.

Optisen tähtäimen ja siten kunnon manuaalitarkennuksen puuttuessa myös makrokuvaus on enemmän mainoslauseiden asiaa kuin todellisuutta. Silti FZ50 manuaalinen tarkennus on huomattavasti parempi kuin minulla olleen edeltäjänsä Canonin Powershot S2 IS värkkikalun. Varsinkaan makroissa en ole koskaan tahtonut päästä automaatin kanssa yhteisymmärrykseen siitä mitä me ensisijassa haluamme kuvata.

Kirjoittaja taitaa olla hieman yksisilmäisen teknismatemaattisen ajattelumallin omaaja, joka ei tunnu ymmärtävän käytännön kielen rakennetta eikä kielessä vakiintuneesti ja eri murrealueilla vaihtelevasti esiintyviä ilmaisuja.

Puhekielessä ilmaisut kaksi kertaa enemmän tai vähemmän ja muut vastaavat eivät suinkaan ole mitään matemaattisen tarkkoja tiettyyn suuntaan tapahtuvia vertailuja vaan osoittavat tietynlaista lukumääräistä tai muuten mitattavaa määräsuhdetta tarkkailtavien asioiden välillä.

Ehdottamasi matemaattisesti tarkemmat ilmaisut kuulostaisivat puheessa juuri siltä miltä ne vaikuttavat kirjoitettunakin. Ovat siis ikävän harmaita ja byrokraattisia, sellaisia matematiikan opettajalta tuoksahtavia.

Jos sanotaan jotain olevan kaksi kertaa enemmän, niin useimmiten tarkoitetaan jotain olevan kaksinkertainen määrä eikä suinkaan kolme kertaa niin paljon.
Jos joku kestää puolta pitempään, niin tavallisessa kielessä se kestää kaksi kertaa niin kauan kuin vertailtava.
Jos jotain on kaksi kertaa vähemmän, niin on sitä suunnilleen puolet vertailtavasta määrästä, vaikkakin tämä ilmaisu ei kuulosta ihan yhtä hyvältä kuin muut esitetyt.