Linuxin yleistyessä ajattelin, että tällainen pieni Linuxia käsittelevä kooste olisi hyödyksi.
Lähinnä tästä on apua niille, jotka eivät vielä Linuxista paljoa tiedä ja käyttävät Windowsia,
vaikka saahan tämän kuka tahansa ajankulukseen lukaista :)
Miksi Linux?
Linux on ensinnäkin hyvä tapa oppia tuntemaan, miten tietokone oikeasti toimii. Usein
saadaan käsitys, että Linux on guruille, mutta näinhän ei ole. Onhan guruille toki omat
Linux-distrot (distro = distribution = jakelu), mutta helppojakin Linuxeja on. Kun olet
tutustunut Linuxin alkeisiin, voit kokeilla jotain haastavampaa distroa. Joskus saattaa
mennä viikkoja ennen kuin järjestelmä toimii niin kuin pitää. Vaativammat distrot vaativat
tarkkaa conffaamista eli säätämistä, mutta kun kaiken saa pelaamaan, on tunne kuin
Euroopan omistajalla :)
Onko Linux parempi kuin Windows?
Plussat:
Linux on Windowsia vakaampi, joka on plussaa erityisesti serverikäytössä. Linux kuuluu
GPL-lisenssiin, joten sen lähdekoodi on saatavissa ja jos olet ohjelmointitaitoinen, voit
muokata sitä paremmaksi. Linux on muutenkin hyvin muokattavissa. Suuret yhteisöt
varmistavat, että apua ongelmiin löytyy. Linuxille ei juurikaan ole viruksia, spywarea ja
muuta epätoivottavia ohjelmia, joten viruksentorjuntaohjelmia ei tarvita.
Miinukset:
Linuxin laitetuki on vielä vajaa. Kaikille Bluetooth, USB ym. laitteille ei ole ajureita. Sama
on ohjelmistoilla. Wine-emulaattorilla on mahdollista saada Windows-ohjelmia toimimaan,
mutta sekään ei ole 100% toimiva ratkaisu. Onneksi laitevalmistajat ja ohjelmoijat
alkavat ottaa Linux-käyttäjät huomioon. Mm. Doom 3 on saatavissa Linuxille.
Voiko Linuxin asentaa Windowsin rinnalle?
Kyllä voi. Kun käynnistät koneesi, Bootloader käynnistyy ja kysyy, kumpi
käyttöjärjestelmä ladataan. Asennuksessa Linuxille luodaan kovalevylle oma partitio,
mille se asennetaan.
Mistä saan Linuxin?
Yleisin tapa saada Linux on polttaa omat Linux-CDt CD imageista, jotka ovat .iso-päätteisiä
tiedostoja. Levyjä on yleensä 2-4 tai yksi DVD. Useissa distroisa ensimmäisellä levyllä
on itse järjestelmä, toisella X, työpöytämanagerit ja muu graafinen liittymä. Lopuilla on
vaihtoehtoiset ohjelmistot. CD-imageja tarjoavat peilit löydät distrojen kotisivuilta.
Linuxin voi asentaa myös verkon tai FTP:n kautta, jos distro tukee sitä.
Mikä Linux sopii minulle?
Linux-distroja on n. 350 erilaista. Seuraavat jakelupaketit ovat yleisimpiä ja niihin saa
varmasti apua netistä.
Debian http://www.debian.org/
Debian on hyvin suosittu distro servereissä. Desktop-käyttöön se ei kunnolla sovi,
johtuen hitaista graafisen puolen päivityksistä. Debianin saa asennettua todella pieneen
tilaan. Hienouksista tinkimällä Debian asentuu jopa 100MB:n. Debianin kehuttu apt-get
-pakettimanageri pitää käyttöjärjestelmän helposti ajan tasalla. Debian ontuu vaikeassa asennuksessa. Koko rumba suoritetaan tekstipohjaisessa tilassa,
jolloin pitää tietää tarkasti mitä tehdä. Tosin, hommasta selviää, kunhan lukee tarkasti
mitä ruudussa lukee. Aivan aloittelijalle Debian ei siis sovellu.
Slackware http://www.slackware.com/
Slackware oli yksi ensimmäisistä Linux-distroista ja kehitys jatkuu nykyäänkin. Kertaakaan
ei ole Slackwareni kaatunut, joten vakaaksi uskalla sitä sanoa. Slack sopii niin serverikuin
kotikäyttöön. Kaikki paketit tulevat juuri sellaisina, millaisena niiden tekijät ovat ne
julkaisseet, eikä niissä ole turhia patcheja. Nopeakin Slack on.
Slackwaren mukana ei tule paketinhallintaa, joka lataa paketit netistä. Tosin paketinhallinta
ei tarkista depencyjä, kuten RMP tekee. Slackin asennus ei ole ylitsepääsemättömän
hankala, itse asiassa melko helppo, jos siihen tutustuu etukäteen. Täysin graafinen
asennus ei ole. Graafisuuteen tottuneelle saattaa olla yllätys, kun kaikkea ei säädetäkään
valikoista vaan conffitiedostoja muokkaamalla.
Gentoo http://gentoo.org/
Gentoo on siitä erikoinen, että sen saa asennettua kokonaan lähdekoodista kääntämällä.
Tällöin tuloksena on täysin omalle koneellesi optimoitu järjestelmä. Tämä takaa sen, että
ohjelmat pyörivät erittäin nopeasti. Gentoo on tarkoitettu ilmeisesti desktop-käyttöön,
mutta en näe syytä miksei sitä voisi käyttää serverinä.
Jos päätät kääntää koko järjestelmän koodista, kannattaa varata aikaa melkoisesti.
Mopokoneella kääntäminen kestää jopa useita vuorokausia. Asennustapa valitaan
Stageista. Stage1 on kaikkein hitain ja “guruin” vaihtoehto, kun taas Stage3 helpoin ja
nopein. Nuo vaikuttavat lähinnä siihen, kuinka paljon saat itse vaikuttaa asennuksessa.
Fedora Core http://fedora.redhat.com/
Kun RedHat muuttui kaupalliseksi, Fedora tuli tilalle. Fedora painii sarjassamme “helpot
Linuxit”. Asennus on täysin graafinen, eikä mitään vaikeaa kysytä, ellei käyttäjä
nimenomaan halua. Fedora Core on melkoinen tehosyöppö muihin distroihin verrattuna.
Siitä tuleekin väistämättä mieleen Windows (vain bluescreenit puuttuvat ;) Asennus
tapahtuu neljältä CD:ltä tai DVD:ltä, joten mukana tulee ainakin ohjelmistoa.
Fedora Core kärsii kuitenkin RPM-pakettien tuomasta kankeudesta, jonka takia esimerkiksi
asentaessa pakettia A, huomataan hyvin usein sen vaativan paketit B sekä C, jotka taas
vaativat paketteja D, E ja F. Tätä “depencyhelvettiä” kun ei voi mitenkään kiertää, voi
aloittelijan into lopahtaa siihen.
Mandriva Linux http://www.mandrivalinux.com/
Jostakin syystä Mandriva on vakiintunut aloittelijoiden ensimmäiseksi Linux-distroksi.
Mikäs siinä, Mandriva on erittäin graafisesti toteutettu ja siinä on selvästi huomioitu
aloittelijat. Asennusohjelma on helppo, graafinen ja suomennettu, kuten koko järjestelmä.
Mandrivan pakettimanageri hallitsee RPM-paketit, joten depencyjen etsimistä ei voi
välttää.
On mielipidekysymys, kuinka paljon graafisuutta ja ns. “karkkia” käyttöjärjestelmässä
pitää olla. Pahoin pelkään, että jos Mandriva Linux menee tuohon suuntaan tulos on vain
Windows-klooni. Saahan toki Mandrivan käynnistettyä konsoliin, mutta siihen sitä ei ole
tarkoitettu. Kaikki on suht helppoa säätää valmiista valikoista, eikä käsipelillä säätämistä
tarvita. Minusta tekstieditorilla conffaaminen kuuluu Linuxiin.
Mandriva Linux tunnettiin ennen nimellä Mandrakelinux.
SuSE http://www.novell.com/linux/suse/
Saksalainen SuSE on myös hyvä valinta ensimmäiseen Linux-kokeiluun. SuSE olisi
mielestäni paras vaihtoehto kotikoneeseen, vaikkei siinä täydellistä suomenkielen tukea
olekaan. SuSEn YaST2 hoitaa vaivattomasti ohjelmien ja ajureiden päivitykset. Se ei sisällä liikaa toimintaa helpottavaa GUI-kilkettä, vaan osa toiminnoista on suoritettava
kylmän viileästi tekstieditorilla muokaten.
Ubuntu http://www.ubuntulinux.org/
Ubuntu on melko uusi distro Linuxien sarjassa. Se on rakennettu Debianin päälle (hyvä
esimerkki GNU-lisenssin hyvästä käytöstä) ja omaa paremmat graafiset valmiudet kuin
Debian. Varsin nuoresta iästään huolimatta Ubuntu on saanut suurehkon käyttäjäkunnan.
Debianista tutun apt-get -pakettimanagerin asiosta järjestelmän päivittäminen käy
lennosta.
Nuori ikä johtaa vielä pieniin lastentauteihin, mutta päivityksiä tulee lupaavasti.
Valittavissa on jopa suomenkielinen asennusohjelma, jonka luulisi olevan vasta-alkajan
mieleen. Koska distro pohjautuu Debianiin, sen voi luvata olevan varsin vaka.
Edellisistä distroista helpompia ovat Mandriva Linux, Fedora Core ja SuSE. Gurut saavat
enemmän irti Slackwaresta, Debianista ja Gentoosta.
Linuxin käyttöönotto
Näin otat Linuxin nopeasti käyttöön:
1. Valitse distribuutiosi käyttötarkoituksen ja taitojesi mukaan.
2. Tutustu hieman distrosi asennukseen ja käyttöön ENNEN asennusta. Kannattaa
vaikka tulostaa asennusohjeet.
3. Lataa & polta CD imaget.
4. Säädä BIOS niin, että käyttöjärjestelmä ladataan CD:ltä ennen kovalevyä.
5. Laita 1. CD koneeseen ja uudelleenkäynnistä.
6. Asennusohjelma käynnistyy CD:ltä. Noudata vain ohjeita, niin hyvin menee.
7. Asennuksen jälkeen todetaan vielä, että järjestelmä toimii.
Näin se menee. Erittäin lyhyesti selitetty.
Mitä teen asennuksen jälkeen?
Muutama asia kannattaa tehdä asennuksen jälkeen.
Jos haluat saada Windowsin FAT ja NTFS partitiot näkyviin Linuxissa, sinun on mountattava
ne. Tämä tapahtuu muokkaamalla /etc/fstab. Lisää tiedostoon rivi:
/dev/hda2 /mnt/windows ntfs defaults 0 0
dev/hda2 määrittää mountattavan laitteen. Linuxissa ei käytetä Windowsin C, D, E jne.
levykirjaimia. Hda on ensimmäisen IDE-väylän master levy. Hdb taas ensimmäisen IDEn
slave. Hdc toisen IDEn master, hdd toisen IDEn slave ja niin edelleen. Numerot levyjen
perässä tarkoittavat partitiota.
Yleensä levynimet menevät näin, jos koneessa on yksi kovo:
hda1 = C
hda2 = D
hda3 = E
/mnt/windows määrittää minne levy mountataan.
Varmista, että mountattava hakemisto on olemassa! Hakemisto /mnt/windows luodaan
komennolla “mkdir /mnt/windows” ilman lainausmerkkejä.
Ntfs määrittää mountattavan laitteen tiedostojärjestelmän. Windows XP käyttää oletuksena
NTFS:ää, kun aiemmat tukevan FAT:ia. ÄLÄ ANNA NTFS-LEVYLLE KIRJOITUSOIKEUKSIA,
SILLÄ LEVY TODENNÄKÖISESTI KORRUPTOITUU! FAT:lle voit antaa kirjoitusoikeudet
turvallisin mielin.
Lopuilla määritellään kirjoitusoikeudet. Defaults antaa luku- ja suoritusoikeuden muttei
kirjoitusoikeutta, jolloin voit esim. kuunnella windows-levyllä olevia mp3:ia.
Ohjelmien asennus
Sen lisäksi, että ohjelmia voi asentaa distron omista pakkauksista, on kaikissa distroissa
mahdollista asestaa ohjelma lähdekoodista kääntämällä. Sinulla tulee olla asennettuna
toimivat käännöstyökalut, jotka asennetaan usein
Linuxin asennuksen yhteydessä.
1. Lataa haluttavan ohjelman tarball eli .tar.gz- tai “.tar.bz2 -päätteinen tiedosto” .
Yleensä tarball ladataan hakemistoon /usr/src.
2. Avaa konsoli. Siirry cd-komennolla hakemistoon, missä tarball on esim. “cd /usr/
src”
3. Käytä “ls”-komentoa nähdäksesi hakemiston sisällön.
4. bz2-paketit puretaan komennolla “tar xjf ohjelma.tar.bz2. Gz-paketit avautuvat “tar
xvfz ohjelma.tar.gz”
5. Paketit luovat yleensä oman hakemiston, joten siirry sinne cd-komennolla.
6. Suorita “./configure”
7. Kun tekstin tulo loppuu, suorita “make” kääntääksesi ohjelman. Tämä voi kestää
kauankin.
8. Asenna ohjelma lopuksi “make install” -komennolla.
Nyt ohjelman tulisi olla käynnistettävissä konsolista. Kirjoita vain ohjelman nimi.
Lähinnä tästä on apua niille, jotka eivät vielä Linuxista paljoa tiedä ja käyttävät Windowsia,
vaikka saahan tämän kuka tahansa ajankulukseen lukaista :)
Miksi Linux?
Linux on ensinnäkin hyvä tapa oppia tuntemaan, miten tietokone oikeasti toimii. Usein
saadaan käsitys, että Linux on guruille, mutta näinhän ei ole. Onhan guruille toki omat
Linux-distrot (distro = distribution = jakelu), mutta helppojakin Linuxeja on. Kun olet
tutustunut Linuxin alkeisiin, voit kokeilla jotain haastavampaa distroa. Joskus saattaa
mennä viikkoja ennen kuin järjestelmä toimii niin kuin pitää. Vaativammat distrot vaativat
tarkkaa conffaamista eli säätämistä, mutta kun kaiken saa pelaamaan, on tunne kuin
Euroopan omistajalla :)
Onko Linux parempi kuin Windows?
Plussat:
Linux on Windowsia vakaampi, joka on plussaa erityisesti serverikäytössä. Linux kuuluu
GPL-lisenssiin, joten sen lähdekoodi on saatavissa ja jos olet ohjelmointitaitoinen, voit
muokata sitä paremmaksi. Linux on muutenkin hyvin muokattavissa. Suuret yhteisöt
varmistavat, että apua ongelmiin löytyy. Linuxille ei juurikaan ole viruksia, spywarea ja
muuta epätoivottavia ohjelmia, joten viruksentorjuntaohjelmia ei tarvita.
Miinukset:
Linuxin laitetuki on vielä vajaa. Kaikille Bluetooth, USB ym. laitteille ei ole ajureita. Sama
on ohjelmistoilla. Wine-emulaattorilla on mahdollista saada Windows-ohjelmia toimimaan,
mutta sekään ei ole 100% toimiva ratkaisu. Onneksi laitevalmistajat ja ohjelmoijat
alkavat ottaa Linux-käyttäjät huomioon. Mm. Doom 3 on saatavissa Linuxille.
Voiko Linuxin asentaa Windowsin rinnalle?
Kyllä voi. Kun käynnistät koneesi, Bootloader käynnistyy ja kysyy, kumpi
käyttöjärjestelmä ladataan. Asennuksessa Linuxille luodaan kovalevylle oma partitio,
mille se asennetaan.
Mistä saan Linuxin?
Yleisin tapa saada Linux on polttaa omat Linux-CDt CD imageista, jotka ovat .iso-päätteisiä
tiedostoja. Levyjä on yleensä 2-4 tai yksi DVD. Useissa distroisa ensimmäisellä levyllä
on itse järjestelmä, toisella X, työpöytämanagerit ja muu graafinen liittymä. Lopuilla on
vaihtoehtoiset ohjelmistot. CD-imageja tarjoavat peilit löydät distrojen kotisivuilta.
Linuxin voi asentaa myös verkon tai FTP:n kautta, jos distro tukee sitä.
Mikä Linux sopii minulle?
Linux-distroja on n. 350 erilaista. Seuraavat jakelupaketit ovat yleisimpiä ja niihin saa
varmasti apua netistä.
Debian http://www.debian.org/
Debian on hyvin suosittu distro servereissä. Desktop-käyttöön se ei kunnolla sovi,
johtuen hitaista graafisen puolen päivityksistä. Debianin saa asennettua todella pieneen
tilaan. Hienouksista tinkimällä Debian asentuu jopa 100MB:n. Debianin kehuttu apt-get
-pakettimanageri pitää käyttöjärjestelmän helposti ajan tasalla. Debian ontuu vaikeassa asennuksessa. Koko rumba suoritetaan tekstipohjaisessa tilassa,
jolloin pitää tietää tarkasti mitä tehdä. Tosin, hommasta selviää, kunhan lukee tarkasti
mitä ruudussa lukee. Aivan aloittelijalle Debian ei siis sovellu.
Slackware http://www.slackware.com/
Slackware oli yksi ensimmäisistä Linux-distroista ja kehitys jatkuu nykyäänkin. Kertaakaan
ei ole Slackwareni kaatunut, joten vakaaksi uskalla sitä sanoa. Slack sopii niin serverikuin
kotikäyttöön. Kaikki paketit tulevat juuri sellaisina, millaisena niiden tekijät ovat ne
julkaisseet, eikä niissä ole turhia patcheja. Nopeakin Slack on.
Slackwaren mukana ei tule paketinhallintaa, joka lataa paketit netistä. Tosin paketinhallinta
ei tarkista depencyjä, kuten RMP tekee. Slackin asennus ei ole ylitsepääsemättömän
hankala, itse asiassa melko helppo, jos siihen tutustuu etukäteen. Täysin graafinen
asennus ei ole. Graafisuuteen tottuneelle saattaa olla yllätys, kun kaikkea ei säädetäkään
valikoista vaan conffitiedostoja muokkaamalla.
Gentoo http://gentoo.org/
Gentoo on siitä erikoinen, että sen saa asennettua kokonaan lähdekoodista kääntämällä.
Tällöin tuloksena on täysin omalle koneellesi optimoitu järjestelmä. Tämä takaa sen, että
ohjelmat pyörivät erittäin nopeasti. Gentoo on tarkoitettu ilmeisesti desktop-käyttöön,
mutta en näe syytä miksei sitä voisi käyttää serverinä.
Jos päätät kääntää koko järjestelmän koodista, kannattaa varata aikaa melkoisesti.
Mopokoneella kääntäminen kestää jopa useita vuorokausia. Asennustapa valitaan
Stageista. Stage1 on kaikkein hitain ja “guruin” vaihtoehto, kun taas Stage3 helpoin ja
nopein. Nuo vaikuttavat lähinnä siihen, kuinka paljon saat itse vaikuttaa asennuksessa.
Fedora Core http://fedora.redhat.com/
Kun RedHat muuttui kaupalliseksi, Fedora tuli tilalle. Fedora painii sarjassamme “helpot
Linuxit”. Asennus on täysin graafinen, eikä mitään vaikeaa kysytä, ellei käyttäjä
nimenomaan halua. Fedora Core on melkoinen tehosyöppö muihin distroihin verrattuna.
Siitä tuleekin väistämättä mieleen Windows (vain bluescreenit puuttuvat ;) Asennus
tapahtuu neljältä CD:ltä tai DVD:ltä, joten mukana tulee ainakin ohjelmistoa.
Fedora Core kärsii kuitenkin RPM-pakettien tuomasta kankeudesta, jonka takia esimerkiksi
asentaessa pakettia A, huomataan hyvin usein sen vaativan paketit B sekä C, jotka taas
vaativat paketteja D, E ja F. Tätä “depencyhelvettiä” kun ei voi mitenkään kiertää, voi
aloittelijan into lopahtaa siihen.
Mandriva Linux http://www.mandrivalinux.com/
Jostakin syystä Mandriva on vakiintunut aloittelijoiden ensimmäiseksi Linux-distroksi.
Mikäs siinä, Mandriva on erittäin graafisesti toteutettu ja siinä on selvästi huomioitu
aloittelijat. Asennusohjelma on helppo, graafinen ja suomennettu, kuten koko järjestelmä.
Mandrivan pakettimanageri hallitsee RPM-paketit, joten depencyjen etsimistä ei voi
välttää.
On mielipidekysymys, kuinka paljon graafisuutta ja ns. “karkkia” käyttöjärjestelmässä
pitää olla. Pahoin pelkään, että jos Mandriva Linux menee tuohon suuntaan tulos on vain
Windows-klooni. Saahan toki Mandrivan käynnistettyä konsoliin, mutta siihen sitä ei ole
tarkoitettu. Kaikki on suht helppoa säätää valmiista valikoista, eikä käsipelillä säätämistä
tarvita. Minusta tekstieditorilla conffaaminen kuuluu Linuxiin.
Mandriva Linux tunnettiin ennen nimellä Mandrakelinux.
SuSE http://www.novell.com/linux/suse/
Saksalainen SuSE on myös hyvä valinta ensimmäiseen Linux-kokeiluun. SuSE olisi
mielestäni paras vaihtoehto kotikoneeseen, vaikkei siinä täydellistä suomenkielen tukea
olekaan. SuSEn YaST2 hoitaa vaivattomasti ohjelmien ja ajureiden päivitykset. Se ei sisällä liikaa toimintaa helpottavaa GUI-kilkettä, vaan osa toiminnoista on suoritettava
kylmän viileästi tekstieditorilla muokaten.
Ubuntu http://www.ubuntulinux.org/
Ubuntu on melko uusi distro Linuxien sarjassa. Se on rakennettu Debianin päälle (hyvä
esimerkki GNU-lisenssin hyvästä käytöstä) ja omaa paremmat graafiset valmiudet kuin
Debian. Varsin nuoresta iästään huolimatta Ubuntu on saanut suurehkon käyttäjäkunnan.
Debianista tutun apt-get -pakettimanagerin asiosta järjestelmän päivittäminen käy
lennosta.
Nuori ikä johtaa vielä pieniin lastentauteihin, mutta päivityksiä tulee lupaavasti.
Valittavissa on jopa suomenkielinen asennusohjelma, jonka luulisi olevan vasta-alkajan
mieleen. Koska distro pohjautuu Debianiin, sen voi luvata olevan varsin vaka.
Edellisistä distroista helpompia ovat Mandriva Linux, Fedora Core ja SuSE. Gurut saavat
enemmän irti Slackwaresta, Debianista ja Gentoosta.
Linuxin käyttöönotto
Näin otat Linuxin nopeasti käyttöön:
1. Valitse distribuutiosi käyttötarkoituksen ja taitojesi mukaan.
2. Tutustu hieman distrosi asennukseen ja käyttöön ENNEN asennusta. Kannattaa
vaikka tulostaa asennusohjeet.
3. Lataa & polta CD imaget.
4. Säädä BIOS niin, että käyttöjärjestelmä ladataan CD:ltä ennen kovalevyä.
5. Laita 1. CD koneeseen ja uudelleenkäynnistä.
6. Asennusohjelma käynnistyy CD:ltä. Noudata vain ohjeita, niin hyvin menee.
7. Asennuksen jälkeen todetaan vielä, että järjestelmä toimii.
Näin se menee. Erittäin lyhyesti selitetty.
Mitä teen asennuksen jälkeen?
Muutama asia kannattaa tehdä asennuksen jälkeen.
Jos haluat saada Windowsin FAT ja NTFS partitiot näkyviin Linuxissa, sinun on mountattava
ne. Tämä tapahtuu muokkaamalla /etc/fstab. Lisää tiedostoon rivi:
/dev/hda2 /mnt/windows ntfs defaults 0 0
dev/hda2 määrittää mountattavan laitteen. Linuxissa ei käytetä Windowsin C, D, E jne.
levykirjaimia. Hda on ensimmäisen IDE-väylän master levy. Hdb taas ensimmäisen IDEn
slave. Hdc toisen IDEn master, hdd toisen IDEn slave ja niin edelleen. Numerot levyjen
perässä tarkoittavat partitiota.
Yleensä levynimet menevät näin, jos koneessa on yksi kovo:
hda1 = C
hda2 = D
hda3 = E
/mnt/windows määrittää minne levy mountataan.
Varmista, että mountattava hakemisto on olemassa! Hakemisto /mnt/windows luodaan
komennolla “mkdir /mnt/windows” ilman lainausmerkkejä.
Ntfs määrittää mountattavan laitteen tiedostojärjestelmän. Windows XP käyttää oletuksena
NTFS:ää, kun aiemmat tukevan FAT:ia. ÄLÄ ANNA NTFS-LEVYLLE KIRJOITUSOIKEUKSIA,
SILLÄ LEVY TODENNÄKÖISESTI KORRUPTOITUU! FAT:lle voit antaa kirjoitusoikeudet
turvallisin mielin.
Lopuilla määritellään kirjoitusoikeudet. Defaults antaa luku- ja suoritusoikeuden muttei
kirjoitusoikeutta, jolloin voit esim. kuunnella windows-levyllä olevia mp3:ia.
Ohjelmien asennus
Sen lisäksi, että ohjelmia voi asentaa distron omista pakkauksista, on kaikissa distroissa
mahdollista asestaa ohjelma lähdekoodista kääntämällä. Sinulla tulee olla asennettuna
toimivat käännöstyökalut, jotka asennetaan usein
Linuxin asennuksen yhteydessä.
1. Lataa haluttavan ohjelman tarball eli .tar.gz- tai “.tar.bz2 -päätteinen tiedosto” .
Yleensä tarball ladataan hakemistoon /usr/src.
2. Avaa konsoli. Siirry cd-komennolla hakemistoon, missä tarball on esim. “cd /usr/
src”
3. Käytä “ls”-komentoa nähdäksesi hakemiston sisällön.
4. bz2-paketit puretaan komennolla “tar xjf ohjelma.tar.bz2. Gz-paketit avautuvat “tar
xvfz ohjelma.tar.gz”
5. Paketit luovat yleensä oman hakemiston, joten siirry sinne cd-komennolla.
6. Suorita “./configure”
7. Kun tekstin tulo loppuu, suorita “make” kääntääksesi ohjelman. Tämä voi kestää
kauankin.
8. Asenna ohjelma lopuksi “make install” -komennolla.
Nyt ohjelman tulisi olla käynnistettävissä konsolista. Kirjoita vain ohjelman nimi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...hyvä yleisohje, mutta joiltain osiltaan - mm. NTFS-kirjoituksen - vanhentunutta tekstiä, joten varauksin suosittelen lukemaan...
>...joten varauksin suosittelen lukemaan...
Kuulostaa ihan Microsoftin merkonomilta joka ei enää muuta keksi kuin tehdä yksinkertaisesta asiasta kovin vaikea. ;)
Näyttää olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa myöntää että Linuxin laitetuki on tälläkin hetkellä jo erittäin hyvä, esim. parempi kuin Vistalla ja että asentaminen on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin minkään Windowsin on koskaan ollut!
...kuulostan 'Microsoftin merkonomilta', jos totean kirjoituksen olevan vanhentunut tuon NTFS-kirjoituksen osalta?
Muille kuin sinulle ilmeisimminkin aukeni, etten ole linux-vastainen. Toisekseen, missä kohtaa olen sitä mieltä, että linuxin laitetuki olisi huono?
Oli siis tarkoitus myötäillä sinua ja epäillä ketjun aloittajaa Microsoftin merkonomiksi. :(
...ihmetellä, miten rajallinen käsityskyky joillain voi olla ;-D
Joitakin virheitä..
1. Linux ei ole käyttöjärjestelmä vaan ydin, ja sitä käyttää hemmetin moni käyttöjärjestelmä. yli 350. Näistä melkein kaikki on jotain harrastelijaväkerryksiä, suunnattu ulkomaanmarkkinoille, palvelimeen yms.
Kotimaan markkinoille työasemaan löytyy kolme Linuxia käyttävää järkevää vaihtoehtoa:
-Mandriva
-Suse
-Ubuntu
Jokaisesta löytyy useampi rinnakkainen versio, myös ilmaisia ja Ubuntun kaikki versiot on ilmaisia.
Mandrivan tuen kesto on vain 6kk, joten se sopii vain harrastelijalle joka kykenee itse asentamaan käyttikseen uutta versiota. Mandrivan tukiforumit on Suomessa vielä vaiheessa. Mandrivan maksulliset versiot toi jotain lisäominaisuuksia kuten pelitukea Windowseille tehdyille peleille. Hintaa en muista.
Susen maksulliseen versioon saa tukea max. 7v, jotain 3v/110€ hintatasolla. Ilmainen openSuse sitten saattaa mennä enemmän harrastajalle kun tätä tuetaan vain 2v.
Ubuntusta sitten 3v tuen versiota 2v välein sekä 1.5v tuen versioita puolen vuoden välein.
2. Linux -pohjaiset ei kyllä ole mitenkään vakaampia kuin nykyiset Windowsit. Niitä vaan ei tarvitse olla kokoajan käynnistelemässä.
3. Linuxien laitetuki vaihtelee, mutta nykyisellään se on erittäin hyvä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa jokaisen käyttiksen laitetuesta onko yhteensopiva ennen kuin laiteostoksille. Susea saa myös esiasennettuna.
4. NTFS tuki on ainakin Ubuntussa, muista en tiedä.
5. Ohjelmien asennus käy lisäämällä käyttiksen pakettireposta, mahdollisesti ohjelmalähteiden lisäyksen jälkeen tai tuplaklikkaamalla asennuspakettia. Toisinaan asennuspaketille annetaan suoritusoikeudet esim. hiiren oikean napin takaa ja ajetaan asennuspaketti päätteessä.
6. Käyttis ei kyllä tarvi mitään säätämistä. Levy sisään, pari kertaa nextiä ja sitten on joku kielen vaihto yms. joku minuutin kestävä säätö, että kaikki halutut hommat toimii.
"kannattaa varata aikaa melkoisesti". Yrittäkää nyt käsittää, että aloittelija ei kyllä selviä tuosta ilman apua. Ei tietokoneen virittely kiinnosta kuin nörttejä. Näin se nyt vain on.
Oikein. Kyllä se käyttöjärjestelmä asennutetaan koneeseen.
se windows koneeseen lentää? Ei sitä peruspentti asenna toimintakuntoon, ei ees pentti4 vartissa,
Eikö pidä tasapuolisuuden nimissä antaa myös ohjeet kuinka helppoa on Vistan asentaminen? ;)
http://forum.notebookreview.com/showthread.php?t=120228