Kannattaako vakava-kokeen kaikkien artikkelien lähteet opetella? Esimerkiksi Pelkotila-artikkelin venäläiset kirjailijat muistaa ulkoa?
Luokanopettajakoulutus
?????????
91154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mä en ainakaan meinaa opetella niitä, vaikka todennäköisesi niistä pari kolme kysymystä tuleekin. Oon kuitenki valmistautunut siihen, että osaan vastata suurimpaan osaan kysymyksiä, jotta voin skipata ne lähde kyssärit kokonaan. Siinä on niiiin paljon muutakin opettelemista, etten todellakaan ala vaivaamaan päätäni lähdetiedoilla. Toki jotkin yleisimmät, mitä kirjoittajat ovat käyttäneet ja joista hoetaan koko ajan.
Alkaa jo vähän hermostuttaa! Koko päivä on menny lukuhommissa! :/
Täällä monesti on pohdittu tuota LÄHTEET- opetella vai ei?
Lähteethän tarkoittavat akateemisessa tekstissä (tässä tapauksessa siis artekkeleissa), niitä sulkeissa olevia tietoja esim. (Moberg 2001a, 37) ja sitten artikkelin lopusta löytyviä tarkkoja tietoa kyseisestä julkaisusta. Tuskinpa, tai siis lähes mahdotonta, että näitä LÄHTEITÄ kysyttäisiin. Ne kun ovat akateeminen käytäntö. monesti nimi sulkeissa ei edes viittaa itse tekstin kirjoittajaan vaan siihen mistä teoksesta asia löytyy.
MUTTA MUTTA! Kun kysyit pitääkö Lotmanin kirjaijat opetella. LÄHTEITÄ EIVÄT OLE TEKSTISSÄ ILMAN SULKEITA MAINITUT NIMET. Ne kuuluvat tekstiin ja artikkelin kirjoittaja on tuonut nimet esille tarkoituksella. Itse ainakin näkisin, että nämä nimet on osattava, ja ainakin tiedettävä kenen teoria mikäkin on jne. Esim. Lotmanissahan on mainittu noita Tsaadajev, Rozanov, Tsehov, Solovjov, Volosin jne. Kyllä minä ainakin opettelin ne kaikki.
Toisaalta, tänään voi ehkä olla hyvä idea ihan kertailla eikä niinkään ottaa paineita siitä jos ei jotain nimeä osaa... Tsemppiä vaan kaikille huomiseen kokeeseeen!
"LÄHTEITÄ EIVÄT OLE TEKSTISSÄ ILMAN SULKEITA MAINITUT NIMET"
Mitä ihmettä? Lausetta voi lainata LÄHTEESTÄ kahdella eri tavalla, eli laittaa se nimi osaksi sitä tekstiä, tai sitten sulkeisiin lainauksen jälkeen. Joskus se on helpompaa laittaa niin, että "Alijoki (2006) kertoi tutkimuksissaan, että...". Tai toinen tapa on "Tutkimustuloksissa on saatu selville, että... (Alijoki 2006, 134)"
.. Ja kyllä tärkeimpiä kannattaa opetella. Viime vuonna oli muistaakseni noin 10 kohtaa, jossa piti yhdistää sanonnat oikeisiin ihmisiin.
Eli ei ehkä kannata opetella lähdeluetteloita, vaan katsoa niitä henkilöitä, joita tekstissä painotetaan.
Jos kirjoittaja on halunnut tuoda erikseen esille lähteen "Meikäläinen (2007) väittää...", niin silloin nimi kannattaa painaa mieleen ja yhdistää se asiaan. Mutta näitä tavallisia viitteitä "blaa blaa blaa(Meikäläinen, 2007.)" ei vältämättä tarvitse niin hyvin muistaa.
Samaa mieltä. Molemmat ovat kuitenkin lähdeviitteitä ja jos suluissa mainittuja henkilöitä on paljon toisteltu artikkelissa, otan myös ne huomioon!
Kannattiko opiskella lähdeviitteet?
Haluasin muuten tietää ihan saman: oliko lähteiden opiskelusta hyötyä?
Ei todellakkaan kannata lukea lähteitä.. En ymmärrä kuinka joku edes kuvittelee opiskelevansa lähdeluettelotkin?! Harkintakykyä, kiitos.