Vesitason nousukiito

Isänsä poika

Tuli tuossa hiukan isäpapan kanssa kinaa vesitason nousukiidosta. Toinen on sitä mieltä, että kiihdytyksen aikana pitää edetä täysin suoraviivaisesti eteenpäin, ja toinen on sitä mieltä, että on mahdollista tehdä hiukan mutkaa ennen ilmaan nousua. Kumpikaan meistä ei tiedä lentämisestä kovinkaan paljoa.

Löytyykö täältä näkemyksiä kysymykseen?
Mutkalla vai ihan suoraan? :)

9

2421

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lentäjän poika

      pitää edetä suoraviivaisesti saadakseen optimaalisen nousukiidon.

      • Isänsä poika

        Okei, suoraan on parempi, mutta jos nousupaikka on sellainen, jossa ei riittävän pitkää suoraa pätkää ole, voidaanko kiihdytys tehdä ikään kuin suurta ympyrän kaarta pitkin?


      • PiperCub
        Isänsä poika kirjoitti:

        Okei, suoraan on parempi, mutta jos nousupaikka on sellainen, jossa ei riittävän pitkää suoraa pätkää ole, voidaanko kiihdytys tehdä ikään kuin suurta ympyrän kaarta pitkin?

        Olen nähnyt videon, jossa Cessna, Beaver ja PiperCub nousevat loivasti kaartuvasta joenmutkasta. Hyvin näkyi onnistuvan vaikka pilotit joutuivat "kanttaamaan" sisäkurvin puolelle siivekkeillä.


      • Isänsä poika
        PiperCub kirjoitti:

        Olen nähnyt videon, jossa Cessna, Beaver ja PiperCub nousevat loivasti kaartuvasta joenmutkasta. Hyvin näkyi onnistuvan vaikka pilotit joutuivat "kanttaamaan" sisäkurvin puolelle siivekkeillä.

        Asiaan tuli siis jonkinlainen selvyys. Kiitokset siitä.
        Saa kommentoida enemmänkin, jos jotain jollekin mieleen tulee. :)


    • Jenkkipilotti

      http://www.youtube.com/watch?v=A8c2gxlw0MU

      Tuossa videossa on esimerkki tosi lyhyestä nousukiidosta. Siinä kallistetaan kone yhdelle sukselle mahdollisimman pian, jotta suksien aiheuttama vastus puoliintuisi ja nopeutta saataisiin mahdollisimman nopeasti. Sama temppu toimii myös maakoneessa, joskin hyöty on vähäisempi.

      Kokeilu tietenkin omalla vastuulla, koneessa on kokenut lentäjä ja tarvittavat ominaisuudet. Jos kone uppoaa, niin pääsetkö sieltä pois helposti ja nopeasti?

      • Sohvatiikeri

        Kallistamisella ei kyllä ole mitään vaikutusta lentoonlähtömatkan pituuteen. Yhtä lyhyt nousukiito tulee kun kallistamisen sijaan rivakalla vedolla "portaalta" ilmaan. Pilli tosin saattaa rääkäistä mutta ei muuta dramatiikkaa. Ja on paljon turvallisempaa kuin tuollainen kallistelu.


      • Sohvatiikeri kirjoitti:

        Kallistamisella ei kyllä ole mitään vaikutusta lentoonlähtömatkan pituuteen. Yhtä lyhyt nousukiito tulee kun kallistamisen sijaan rivakalla vedolla "portaalta" ilmaan. Pilli tosin saattaa rääkäistä mutta ei muuta dramatiikkaa. Ja on paljon turvallisempaa kuin tuollainen kallistelu.

        Lentokoneen käsikirjassa 172 FR. oli maininta koneen kallistamisesta vain yhdelle kellukkeelle. En kyllä jaksa muistaa oliko toimenpiteenaika vasta koneen noustua portaalle, luulisin niin. Omakin näkemys on että ei juuri lyhennä vedessä olevaa matkaa.


      • voidaan osoittaa, että
        airfoil kirjoitti:

        Lentokoneen käsikirjassa 172 FR. oli maininta koneen kallistamisesta vain yhdelle kellukkeelle. En kyllä jaksa muistaa oliko toimenpiteenaika vasta koneen noustua portaalle, luulisin niin. Omakin näkemys on että ei juuri lyhennä vedessä olevaa matkaa.

        kulkuvastus riippuu vedessä olevan /märkäpinnan/ pinta-alasta. Vastaavan pinnan ilmanvastus on huomattavasti alhaisempi. Heti kun nopeus riittää yhden kellukkeen poistamiseen vedestä, kannattaa se hyödyntää. Tempusta saatu hyöty lisää koneen kiihtyvyyttä ja näin kiidosta tulee lyhyempi.

        Nimenomaa tällä tavalla kevyesti heiluttelemalla taikka heilauttamalla kiperässä paikassa saattaa voittaa muutaman metrin. Vastaava ilmiö tapahtuu allokossa, jossa aallon harja toimii hyppyrinä.

        Samaa ilmiötä käytetään hyväksi kantosiipikajakissa:

        http://www.youtube.com/watch?v=uO54ZvDwt18

        Vähentämällä vedessä olevaa pinta-alaa, pienennetään kulkuvastusta ja saadaan lisää nopeutta.


      • samasta periaatteesta
        voidaan osoittaa, että kirjoitti:

        kulkuvastus riippuu vedessä olevan /märkäpinnan/ pinta-alasta. Vastaavan pinnan ilmanvastus on huomattavasti alhaisempi. Heti kun nopeus riittää yhden kellukkeen poistamiseen vedestä, kannattaa se hyödyntää. Tempusta saatu hyöty lisää koneen kiihtyvyyttä ja näin kiidosta tulee lyhyempi.

        Nimenomaa tällä tavalla kevyesti heiluttelemalla taikka heilauttamalla kiperässä paikassa saattaa voittaa muutaman metrin. Vastaava ilmiö tapahtuu allokossa, jossa aallon harja toimii hyppyrinä.

        Samaa ilmiötä käytetään hyväksi kantosiipikajakissa:

        http://www.youtube.com/watch?v=uO54ZvDwt18

        Vähentämällä vedessä olevaa pinta-alaa, pienennetään kulkuvastusta ja saadaan lisää nopeutta.

        http://www.youtube.com/watch?v=jCuP-XHefTo&feature=related


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      294
      4781
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      135
      3066
    3. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      52
      2983
    4. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1541
    5. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1242
    6. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1189
    7. Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa

      Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.
      Maailman menoa
      7
      996
    8. Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?

      Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu
      Ikävä
      78
      991
    9. Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme

      Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu
      Ikävä
      58
      981
    10. Paskalaista valokuitulakiin

      Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais
      Maailman menoa
      52
      979
    Aihe