aika vanha käsite, eikä sillä ole aikoinaan välttämättä joka yhteydessä tarkoitettu samaa, mitä me nykyään adoptiolla tarkoitamme. Ennen vanhaan perheisiin saatettiin ottaa ylimääräinen lapsi, joka ei kuitenkaan laillisesti tai perheen sisällä saanut samaa asemaa kuin perheen biologiset lapset. Oli ottolapset ja omat lapset. Adoptiossa taas nykykäsityksen mukaan lapsi otetaan omaksi lapseksi. Se on laillisesti samassa asemassa kuin perheeseen syntynyt lapsi. Se on myös adoptoineen perheen näkökulmasta oma lapsi, yleensä kauan odotettu ja toivottu.
Toisaalta on kai makukysymys, mitä sanaa käyttää, mutta joissakin yhteyksissä "ottolapsella" voi olla vähän ikävä kaiku.
0Äänestä
bbbwww
Uskon että ennenvanhaan perheen äpärä oli se ottolapsi. Silloin kukaan ei juorunut pahaa äidistä tai isästä. Kysehän oli hyväntekeväisyydestä.
0Äänestä
kuin adoptiolapsi
Ottolasten lisäksi oli ennen perheissä myös kasvattilapsia, joilla ei ollut oman lapsen asemaa siis esimerkiksi perintöoikeutta ja huutolaislapsia, jotka kunnan köyhäinhoitolautakunta oli sijoittanut pienimpään hoitopalkkaan tyytyvään perheeseen hoidettaviksi. Huutolaislapsen asema oli kaukana oman lapsen asemasta. Heidän piti pienestä pitäen tehdä kovasti työtä eikä heitä koulutettu pakollista kansakoulua enempää.
Minusta adoptiolapsista puhuminen on hienostelua! Ottolapsi on ottolapsi ja oma biologinen lapsi on oma lapsi. Käsitteet eivät voi enää mitenkään sekaantua, kun nykyisin kenelläkään ei ole enää kasvatti- tai huutolaislapsia.
0Äänestä
otto mikä otto
kuin adoptiolapsi kirjoitti:
Ottolasten lisäksi oli ennen perheissä myös kasvattilapsia, joilla ei ollut oman lapsen asemaa siis esimerkiksi perintöoikeutta ja huutolaislapsia, jotka kunnan köyhäinhoitolautakunta oli sijoittanut pienimpään hoitopalkkaan tyytyvään perheeseen hoidettaviksi. Huutolaislapsen asema oli kaukana oman lapsen asemasta. Heidän piti pienestä pitäen tehdä kovasti työtä eikä heitä koulutettu pakollista kansakoulua enempää.
Minusta adoptiolapsista puhuminen on hienostelua! Ottolapsi on ottolapsi ja oma biologinen lapsi on oma lapsi. Käsitteet eivät voi enää mitenkään sekaantua, kun nykyisin kenelläkään ei ole enää kasvatti- tai huutolaislapsia.
Ottolasen ottamine on ihan yhtä arvokas tapa saada lapsia kuin "luonnollinenkin" oman lapsen saanti. Sitä ei pidä hävetä käyttämällä asiasta viearskielistä otto -sanaa.
0Äänestä
että...
kuin adoptiolapsi kirjoitti:
Ottolasten lisäksi oli ennen perheissä myös kasvattilapsia, joilla ei ollut oman lapsen asemaa siis esimerkiksi perintöoikeutta ja huutolaislapsia, jotka kunnan köyhäinhoitolautakunta oli sijoittanut pienimpään hoitopalkkaan tyytyvään perheeseen hoidettaviksi. Huutolaislapsen asema oli kaukana oman lapsen asemasta. Heidän piti pienestä pitäen tehdä kovasti työtä eikä heitä koulutettu pakollista kansakoulua enempää.
Minusta adoptiolapsista puhuminen on hienostelua! Ottolapsi on ottolapsi ja oma biologinen lapsi on oma lapsi. Käsitteet eivät voi enää mitenkään sekaantua, kun nykyisin kenelläkään ei ole enää kasvatti- tai huutolaislapsia.
adoptiolapsi/ ottolapsi on myös oma lapsi
0Äänestä
lisäksi
että... kirjoitti:
adoptiolapsi/ ottolapsi on myös oma lapsi
on olemassa myös sijaishuoltajuus, jossa lapsi on virallisesti eri asemassa kuin adoptiolapsi, joka on oma lapsi. Toki perheen sisällä sijaislapsikin voi olla aivan samanlaisessa asemassa kuin oma.
0Äänestä
mutta ei
että... kirjoitti:
adoptiolapsi/ ottolapsi on myös oma lapsi
ei biologinen lapsi, koska nykyään ei omaa biologista lastaan saa enää ottaa ottolapseksi.
Ennen vanhaan tuollainenkin oli mahdollista. Perhetyttö palasi ulkomailta kasvattilapsen kanssa, joka tosiasiassa oli hänen oma biologinen lapsensa, ja myöhemmin hän adoptoi lapsen. Näin peitettiin se tosi asia, että tytölle oli käynyt "hullusti", tai perhe otti isän äpärälapsen ottolapseksi.
0Äänestä
entäsjos***
että... kirjoitti:
adoptiolapsi/ ottolapsi on myös oma lapsi
juridisesti ottolapsi on oma lapsi,mutta raaka-aineet lapseen on tulleet ihan muualta.
eihän naimisiin menollakaan (joka on myös juridinen toimenpide)siirretä puolison omistajuutta itselle???
0Äänestä
ihan nykypäivää
kuin adoptiolapsi kirjoitti:
Ottolasten lisäksi oli ennen perheissä myös kasvattilapsia, joilla ei ollut oman lapsen asemaa siis esimerkiksi perintöoikeutta ja huutolaislapsia, jotka kunnan köyhäinhoitolautakunta oli sijoittanut pienimpään hoitopalkkaan tyytyvään perheeseen hoidettaviksi. Huutolaislapsen asema oli kaukana oman lapsen asemasta. Heidän piti pienestä pitäen tehdä kovasti työtä eikä heitä koulutettu pakollista kansakoulua enempää.
Minusta adoptiolapsista puhuminen on hienostelua! Ottolapsi on ottolapsi ja oma biologinen lapsi on oma lapsi. Käsitteet eivät voi enää mitenkään sekaantua, kun nykyisin kenelläkään ei ole enää kasvatti- tai huutolaislapsia.
Siis miten niin nykyään ei kenelläkään ole enää kasvattilapsia? Kyllä niitä on ihan edelleen. Huutolaislapsia ei enää ole, mutta kasvattilapsia on. Kasvattilapset ovat sijaiskotilapsia, jotka voidaan palauttaa biologiseen perheeseen. Tämä erottaa heidät adoptiolapsista.
0Äänestä
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
aika vanha käsite, eikä sillä ole aikoinaan välttämättä joka yhteydessä tarkoitettu samaa, mitä me nykyään adoptiolla tarkoitamme. Ennen vanhaan perheisiin saatettiin ottaa ylimääräinen lapsi, joka ei kuitenkaan laillisesti tai perheen sisällä saanut samaa asemaa kuin perheen biologiset lapset. Oli ottolapset ja omat lapset. Adoptiossa taas nykykäsityksen mukaan lapsi otetaan omaksi lapseksi. Se on laillisesti samassa asemassa kuin perheeseen syntynyt lapsi. Se on myös adoptoineen perheen näkökulmasta oma lapsi, yleensä kauan odotettu ja toivottu.
Toisaalta on kai makukysymys, mitä sanaa käyttää, mutta joissakin yhteyksissä "ottolapsella" voi olla vähän ikävä kaiku.
Uskon että ennenvanhaan perheen äpärä oli se ottolapsi. Silloin kukaan ei juorunut pahaa äidistä tai isästä. Kysehän oli hyväntekeväisyydestä.
Ottolasten lisäksi oli ennen perheissä myös kasvattilapsia, joilla ei ollut oman lapsen asemaa siis esimerkiksi perintöoikeutta ja huutolaislapsia, jotka kunnan köyhäinhoitolautakunta oli sijoittanut pienimpään hoitopalkkaan tyytyvään perheeseen hoidettaviksi. Huutolaislapsen asema oli kaukana oman lapsen asemasta. Heidän piti pienestä pitäen tehdä kovasti työtä eikä heitä koulutettu pakollista kansakoulua enempää.
Minusta adoptiolapsista puhuminen on hienostelua! Ottolapsi on ottolapsi ja oma biologinen lapsi on oma lapsi. Käsitteet eivät voi enää mitenkään sekaantua, kun nykyisin kenelläkään ei ole enää kasvatti- tai huutolaislapsia.
Ottolasen ottamine on ihan yhtä arvokas tapa saada lapsia kuin "luonnollinenkin" oman lapsen saanti. Sitä ei pidä hävetä käyttämällä asiasta viearskielistä otto -sanaa.
adoptiolapsi/ ottolapsi on myös oma lapsi
on olemassa myös sijaishuoltajuus, jossa lapsi on virallisesti eri asemassa kuin adoptiolapsi, joka on oma lapsi. Toki perheen sisällä sijaislapsikin voi olla aivan samanlaisessa asemassa kuin oma.
ei biologinen lapsi, koska nykyään ei omaa biologista lastaan saa enää ottaa ottolapseksi.
Ennen vanhaan tuollainenkin oli mahdollista. Perhetyttö palasi ulkomailta kasvattilapsen kanssa, joka tosiasiassa oli hänen oma biologinen lapsensa, ja myöhemmin hän adoptoi lapsen. Näin peitettiin se tosi asia, että tytölle oli käynyt "hullusti", tai perhe otti isän äpärälapsen ottolapseksi.
juridisesti ottolapsi on oma lapsi,mutta raaka-aineet lapseen on tulleet ihan muualta.
eihän naimisiin menollakaan (joka on myös juridinen toimenpide)siirretä puolison omistajuutta itselle???
Siis miten niin nykyään ei kenelläkään ole enää kasvattilapsia? Kyllä niitä on ihan edelleen. Huutolaislapsia ei enää ole, mutta kasvattilapsia on. Kasvattilapset ovat sijaiskotilapsia, jotka voidaan palauttaa biologiseen perheeseen. Tämä erottaa heidät adoptiolapsista.