Auttakieee! Oon jo pidemmän aikaa ollut ihan tavattoman ihastunut yhteen tyttöön/naiseen. Itse 20v, hän myös samoja ikäluokkia. Korkeakoulussa opiskellaan ja näen häntä monesti koulussa, samoja tunteja hänellä ei ole. Vaan lähinnä käytävillä tulee vastaan.
Ongelma on siinä, että olen niin ujo tekemään minkäänlaista aloitetta häntä kohtaan, hymyillä olen yrittänyt, mutta sekin tuntuu vaikealta, koska hän tuntuu katsovan aina kohti lattiaa :D yrittää siinä sitten flirttailla, kun toinen tuijottaa kaakeleita.
Ei sille nyt varmaan suoraan voi mennä tyyliin suukko poskelle ja: "hei mä tykkään susta, saanko ottaa sut syliin ja rutistaa?" Tää on suhteellisen järkyttävää, kun aina yrittää miettiä, että nyt mä alan puhumaan sen kanssa, mutta koskaan ei vaan tule mitään sopivaa tilaisuutta ja muutenkin miettii, että mitähän tuokin ajattelisi, jos menisin jotain säälittävän värinäistä juttua heittämään.
Toisaalta miettii, että ehkä hänellekkin tulisi hyvä olo, jos menisin vaikka vain moikkaamaan ja esittäytymään. Itselle ainakin tulisi, sopivaa tilaisuutta ei vaan koskaan näytä tulevan.
P.S. Jos nyt ei ihan oikea kategoria, niin ainakin lähelle :P
Ongelma on siinä, että olen niin ujo tekemään minkäänlaista aloitetta häntä kohtaan, hymyillä olen yrittänyt, mutta sekin tuntuu vaikealta, koska hän tuntuu katsovan aina kohti lattiaa :D yrittää siinä sitten flirttailla, kun toinen tuijottaa kaakeleita.
Ei sille nyt varmaan suoraan voi mennä tyyliin suukko poskelle ja: "hei mä tykkään susta, saanko ottaa sut syliin ja rutistaa?" Tää on suhteellisen järkyttävää, kun aina yrittää miettiä, että nyt mä alan puhumaan sen kanssa, mutta koskaan ei vaan tule mitään sopivaa tilaisuutta ja muutenkin miettii, että mitähän tuokin ajattelisi, jos menisin jotain säälittävän värinäistä juttua heittämään.
Toisaalta miettii, että ehkä hänellekkin tulisi hyvä olo, jos menisin vaikka vain moikkaamaan ja esittäytymään. Itselle ainakin tulisi, sopivaa tilaisuutta ei vaan koskaan näytä tulevan.
P.S. Jos nyt ei ihan oikea kategoria, niin ainakin lähelle :P
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moikkaa. Esittäydy? , moikkaa ainakin, kyl se sit siitä, kun teet niin vähän useimmin, se älyy. Vähän ajan kulttuu kysyt saisko mesen? sähköpostiosotteen? , jotain millä voi pitää yhteyttä vähän lähemmin jos et kehtaa jutella face to face., eiköhän se siitä lähe. Mut vaan jos omatoimisesti teet nyt jotain, muuten epäilen että mitään tapahtuu jos se ei ees kehtaa huomata suo. zemppii
On se pari kertaa tuntunut jopa hymyilevän, itsehän silloin olen painanut katseeni kaakeliin. Itselle suurin ongelma on aloitteen tekeminen, siitä yleensä lähtee helposti rullaamaan.
Kuinka tyhmältä voikaan tuntua pysäyttää toinen koulun käytävällä ja sanoa: "moi, mä oon.. mikäs sun nimi on?..."
Mulla oli nyt joulun alla ja sen jälkee vähän saman tyyppinen tilanne, sen tytön kannalta vaan.
Olin ihastunut erääseen poikaan, ja tyhmä olin liian ujo tekemään mitään. En pystyny katsomaan häntä, kun hän katsoi ja hymyili. Tuntui melkeen että pyöryn pelkästä ajatuksesta, että hän on lähellä.Sen kattelua kesti pari kuukautta, sitten eräänä päivänä tulin aamulla sisään koulun ovesta ja hän seisoi oven vieressä hymyili ja katsoi silmiin. No mitäs minä tein, käänsin pään ja jatkoin matkaa nopeaa. Sen jälkeen se ei vilkassu pitkään aikaan.
Eräs päivä sitten myöhemmin oltiin ruokalassa syömässä kavereitteni kanssa, yhden ihanista kavereistani härnätessä minua tyypistä. Ja tyyppi (jota kaverini ei huomannut) istui viereisessä pöyässä nii että varmasti kuuli kaiken.. Sen jälkeen poika alkoi tuijottelemaan todella pitkään, ja mä aloin tuijottaan nolona entistä tiiviimin lattiaa. Kerran sitten lähin kesken tunnin vessaan, ja hän käveli vastaan kantaen joitaki telineitä. Se katse oli kauhean suora, aivan ku se ois nyökänny. Epäilen/ epäilin kuitenki nähneeni harhoja ja käänsin katseen maahan. Ja se sitten todellaki oli viimenen kerta ku hän on katsonut mua silmiin tai muutenkaan.
Tiedän oma vikani, mutten vaan pystynyt näyttämään sitä kiinnostusta. Enkä ole niinkään varma oliko se poika sitten kiinnostunut, vai olinko vainoharhainen. Tai kyllä ne katseet oli olemassa..mutta sattoihan se olla muutaki. Vaikea muutenkaan kuvitella että hän olisi ollut kiinnostunut oikeasti minusta. Kaikesta vaikeamman koko ajatuksesta tekee se että hyvä ystäväni (joka siis seurustelee) päätti iskeä tyypin minulle. Tyhmäkin tajuaa ettei toiselle voi iskeä miestä (ellei halua iskeä tyyppiä siinä sivussa itselleen.), siksi pyysinkin häntä olemaan asiaan puuttumatta. Nyt se poika ja ystäväni on hyviä kavereita.
Kun nyt näen pojan minua vain hävettää ja toisalta taas pidän vielä hänestä. Mutta onhan hänellä kaverinaan minun rohkiampi ystäväni, joka jaksaa muistuttaa asiasta todella ahkerasti.
Niin olen siis lukiolainen, vaikka tuo teksti näyttää kymmenen vuotiaan kirjottamalta. Tästä tuli nyt yli pitkä. Mutta pointti oli että älä päästä sitä tyttöä, ennenku olet varma ettei häntä kiinnosta. Menet vaan rohkeasti puhumaan, tai sitten moikkaa todella selkeästi..¨kyllä se siittä..