Äääh, miks tää on tällästä. Tapaan ihmisiä päivittäin, nukun säännöllisesti, lenkkeilen 10 kilsaa päivässä, syön terveellisesti, käytän kääkkeitä, jutustelen ammattiauttajien kanssa, yritän suhtautua kaikkeen positiivisesti ja saada elämää reilaan. Silti edessä siintää 3 ovea, joista yksi olisi valittava: kovempi lääkitys, mielisairaalaan kuntoutumaan jtai ovien kuninkaana itsemurha. Tiiän mitä kovemmat lääkkeet tekee ihmiselle, niin ei mieleellään niitä vedä naamariin. Mielisairaala on vähän sama kuin sairasloma, eli ekaks hankkii valheellisen hyvän olon itselleen ja kaikki hoitajat selittää paskaa jolla ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Heti kun palaa arkeen niin meininki jatkuu samana. Vituttaa siis ajatella että ei ehdi edes 20 vuotta täyttää ja itsemurha ainoa vaihtoehto. EI helvetti miten kaipaan sielun olemattomuutta, sitä että lakkaa olemasta. Jatkuva kyyneliä vastaan taisteleminen ja pettymysten tuottaminen on paljon huonompi kuin se että ei enää koskaan ajattele, aisti tai koe mitään. Kuoleman seuraamukset joutuuu joka tapauksessa jossai vaiheessa kohtaamaan. Maailmassa olisi paljon koettavaa jäljellä, mutta ikuinen rauha on tavoittelemisen arvoinen. Vituttaa kun tälläinen osa mulle just langennut, mutta ei mahda mitään. Jos vaan jaksais mekaanisesti väkisin zombiena pysytellä hengissä, niin voisi olla mahdollisuus sairaseläkkeeseen. Tosin silloinkin joutuisi sekaantumaan laittomiin päihteisiin että pysyisi elämä siedettävänä niin mitä väliä. Mutta katselee nyt, perjantaina on vuorossa terveystarkastus, katsoo mitä siellä sanovat. Jos skeidaa päästelee suustaan, niin sitt kotimatkalla köyden käyn ostaan jostain ja viikonlopun tai ensviikon aikana tsekkaan jonkun hyvän paikan vetöö itsensä narun jatkoks.
Mun tilanne
19w jätkä
111196
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minkä takii sä sit käyt ammattiauttajien luona?
Masennus vai jotain muuta?
Sä tunnut kyl ihan järkevält jätkält et luulis et keksit viel sen 4 oven.
Mitä lääkkeitä sä sit käytät?
Jotain mist saa serotiiniä vai dopamiinia?
Jos ne ei toimi niin ootko neuvotellu lääkkeiden vaihdosta?
Vaihto ei tarkoita kovempia lääkkeitä vaan yleensä vähän erilaisia tilanteeseen sopivampia.
Nykyinen elämäntyylisi tuntuu terveelliseltä näin ruumiillisella tasolla muttta se henkinen taso pitäisi saada vastaamaan ruumiillosta tasoa.
Silloin kun elämästä alkaa tulla liian kaavamaista niin silloin pitäisi tuoda siihen jotain uutta ja mielekästä.
Oletko ollut mielisairaalssa ennen?
Paluu arkeen todellakin vetää ankeeks.
Mutta miksi arjen pitäisi olla sitten niin ankea?
Eikö uutta työtä, uutta ympäristöä, uusia ihmisiä tai edes lemmikkiä voi hommata?
Ihminen tylsistyy liian yksitoikkoisesta työstä, johon on tottunut niin ettei se enää vaadi mitään.
Olethan muisatnut kertoa ammattiauttajillesi jos hoito menetelmät eivät toimi?
Sitten he keksisivät toisen paremman lähestymis tavan.
Kyllä tämä tästä :)
Sitä ei voi tietää saako ihminen itsemurhan tehtyään rauhan.
Ties vaikka sielu joutuisi kärsimään vain enemmän siitä.
Mä ehdotan et kokeilisit jotain seurakunnan apua.
Tässä maailmassa on suurempia voimia kuin tiedämmekään.
Ja sitten on aina tietysti the ultimate plan B suunnitelma:
Muutto Kreikan auringon alle.
Hyvää kesää ja kaikkea hyvää koko elämällesi ja Jumalan siunausta
Serotiiniä? Tarkoitat varmaankin serotoniinia. Se on aivojen välittäjäaine ja lääkkeillä (SSRI-lääkkeet) voidaan säädellä sen tasoa, mutta mikään lääke ei sitä sisällä vaan yleensä ne sisältää jotain (esim. fluoksetiinia) mikä estää serotoniinin takaisinoton. Joten mistään lääkkeestä ei voi saada serotoniinia vaan niillä vaikutetaan siihen määrään. Serotoniinin puute on yleisin depression (masennuksen) syy. Lääkkeiden vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan päästä joten ensimmäisen pillerin jälkeen ei ole luvassa ihmeparannusta. Sivuvaikutukset ilmenevät usein ennen kuin mieliala ehtii kohota.
"Vaihto ei tarkoita kovempia lääkkeitä vaan yleensä vähän erilaisia tilanteeseen sopivampia."
Tuo lääkkeen 'kovuus' on vähän harhaanjohtava ilmaus, sillä riippuu hyvinkin lääkkeestä ja annostuksesta kuinka voimakkaasti se vaikuttaa. Voihan toki olla että annostusta muutetaan jolloinka vaikutus on 'kovempi'. Eräitä skitsofrenian hoitoon käytettäviä lääkkeitä käytetään myös nuorilla unettomuuden ja ahdistuksen hoidossa mutta huomattavasti pienemmillä annoksilla. Eli jos joku saa skitsofrenian hoitoon tarkoitettua lääkettä muuhun vaivaan niin se ei tarkoita että nyt olisi voimakkain lääke käytössä vaan se riippuu siitä annoksesta.
Jos aloittaja tarkoittaa näillä kovemmilla lääkkeillä niitä lääkkeitä joihin voi jäädä pahasti koukkuun tai joita voi joutua syömään koko loppuelämän niin silloin täytyisi olla jokin vakava sairaus. Kannattaa mennä puhumaan sinulle lääkkeitä antaneelle lääkärille jos saisi jonkun paremman lääkkeen tilalle. Vaikea nyt sanoa kun et maininnut lääkkeesi tyyppiä. (masennukseen, ahdistukseen vai kenties molempiin tai johonkin muuhun vaivaan?) Tai jos auttaisi annotuksen nostaminen.
"Mä ehdotan et kokeilisit jotain seurakunnan apua.
Tässä maailmassa on suurempia voimia kuin tiedämmekään"
Tuo on voisi tulkita näin:
"Ehdotan että menet aivopestäväks." Tässä maailmassa voi nähdä ja tuntea kaikenlaisia harhoja ja illuusioita" :)
Joillekin ne 'suuremmat voimat' on olemassa ja joillekin ei. Jos uskoo niin ne ovat olemassa oman pään sisässä mutta jos ei usko niin ei niitä ole olemassa. Ketään ei voi pakkottaa uskomaan ja on mahdotonta uskoa sellaiseen mitä ei tunne tarpeeksi uskottavaksi. Monille ehkä näistä 'suuremmista voimista' on hyötyä koska niihin uskominen luo turvaa. Toivossa on hyvä elää vaikka tilanteessa ei toivoa voisi ollakaan. Joillekin se uskonto on voimavara ja ne jotka eivät usko niin he ovat löytäneet voimavaransa muualta. Se on hyvä että löytää itselleen niitä toimivia voimavaroja mutta olisi pyrittävä vetämään raja todellisuuden ja epätodellisuuden välille. Ettei vain käy niin ne menee pahasti sekaisin ja siitä seuraa ikävyyksiä.
Lääkkeenä käytän Setraliinia, 100 mg päivässä. Serotoniini lääke.
Jeesuksesta saarnaaminen iljettää >:( Olin uskossa 18 vuotiaaksi saakka. Vitun aivopestyä porukkaa uskovat. Itse huomasin kirkon hurmoksen olevan samaa kuin jossai rocktapahtumissa. Jumala ei vaikuta millään tavalla maailman menoon, joten ei ole syytä uskoa Jumalan olemassa oloon.
Jos kuitenki koittaist vaik päällään pomppia parit vuodet,ni vois vaik pilvet väistyy!
Se tässä hauskaa onkin. Vitun aina ollut samat paskat fiilikset, ja nyt on elämänsä saanut reilaan niin jatkuu samana. Ei se tilanne mihinkään muuta jollei sekaannu huumausaineisiin.
vertaistukea tai kuunteluseuraa niin ilmota tässä. En tarkota mitään ammattiapua kun sellasta ei oo tarjota, mut painin itekkin yksinäisyyden yms. kanssa. Toinen ihminen voi saada ongelmat tuntuu pienemmiltä.
Hmm. Jos on paha masennus niin eipä siihen kai muuta ole ku lääkkeet ja terapia yhtäaikaa. En sitte tiedä auttaako ne mitään ja osaako siellä terapiassa mitään puhua... Mutta jooh, laitoin vaan viestin ku asia kiinnitti huomion. Hyvä että sulla on kuiten ihmiskontakteja. Yritä niillekki puhua jos se helpottais tai vaikka ettiä netistä juttuseuraa. Täällä voi onneksi tilittää aika anonyymina. Sinnittele vielä. Ei tää kai paskana voi ikuisuuksiin jatkua.
Mul on kaverei jotka on käyny vähän samaa läpi ku sä, ja kyl näki et ei niilläkää helppoo ollu! Jos haluut jutella ni mul voi meilaa: [email protected]
terapiassa? tai oletko käynyt? Antidepressiivien kanssa yleensä käytetään terapiaa hoitomuotona. Oletko harrastanut jotain, josta olet saanut mielihyvää? voisistko ajatella löytäväsi kivan harrastuksen?
Kerroit mielisairaalasta ja hoitajista. Kerro heille tunteistasi, sitä varten he siellä ovat! Tärkeintä on että saat puhua.
Olisiko mahdollista käydä päiväsairaalassa tai jossain nuorten päivätoiminnassa?
Itsemurha ei ole ratkaisu mihinkään ongelmaan. Sulla on elämä edessä, masennus ei ole este!
suosittelen tosiaan niitä mömmöjä tai jotain vastaavaa millä saa pään sekasin. Mun mielestä se on lähes sama laittaako sen pään sekasin niillä omilla "mömmöillään" mitä sun päässä kehittyy ihan ittestäänki.. Teet vaikkapa upean piirustuksen josta olet ylpeä, tunnet ylpeyttä, hyvää oloa, mömmöjen vaikutusta sekin. Nykyään on saatavilla niin monenlaista mömmöä, että kyllä niillä pitäis pärjätä jos ei omat riitä. ELi ei sitä nyt välttämättä niitä päiviään kannata päättää, itse en ainakaan usko että siellä kuolemassa olisi yhtään sen parempaa, en usko oikeastaan että siellä on mitään, tyhjyyttä vain. vähän vaikea vain kuvitella sitä täydellistä tyhjyyttä. huoh menee turhaksi tämä, joo että mömmöjä vaan
olin hyvinhyvin väsynyt kun kirjoitin tuon, tämänkin. että älkää tuomitko väsynyttä miestä sekavasta tekstistä