Skeptikkojen kiusaksi on pakko heittää pari sanaa valonnopeudesta.
Viimeaikaisten havaintojen valossa on hyvin todennäköistä, että fotonin nopeus on riippuvainen sen energiasta.
Säieteorioille tämä ei olisi mikään ongelma sillä ne sallivat valonnopeuden vaihtelun. Suhteellisuusteorialle kävisi vähän huonommin.
Älkää siis uskoko skeptikkojen luutuneita käsityksiä kiveen hakatusta vakiosta tässä asiassa.
Viimeaikaisten havaintojen valossa on hyvin todennäköistä, että fotonin nopeus on riippuvainen sen energiasta.
Säieteorioille tämä ei olisi mikään ongelma sillä ne sallivat valonnopeuden vaihtelun. Suhteellisuusteorialle kävisi vähän huonommin.
Älkää siis uskoko skeptikkojen luutuneita käsityksiä kiveen hakatusta vakiosta tässä asiassa.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Aloituksessa puhuin fotoneista. Fotonillahan on massa jonka arvo on nolla.
Eräät teoriat synnyttävät myös massattomia hiukkasia jolloin tilanne muuttuu vielä mielenkiintoisemmaksi.
Tässäkin moni asiaa kulminoituu higgsin bosoniin joten ehkä olemme kohta viisaampia jos LHC sen löytää.
että totuus tulee ihan tieteellisesti julki ja voidaan aloittaa ihan uudet jutut täälläkin.
Onhan se kieltämättä hieman hankalaa täällä keskustella avaruusmatkailusta kun nykyinen käsitys maailmankaikkeudesta ei sitä oikein tue.
Varsin ikäväksi asian tekee vielä se, että nykyinen fysiikka toimii todella hyvin. Ajatellaan nyt vaikka navigaattoria joka löytyy jo melkein jokaisen autosta. Kätevä laite kun liikkuu oudoissa paikoissa ja hyvä osoitus siitä, että ei fyysikot ihan metsässä ainakaan kaikissa asioissa ole.
Tästäkin huolimatta ainakin itse vahvasti asiaan uskoen palstalla jatkan. :)
Aivan. Valo on nopeaa, mutta ei maksimi. Moneltako nousi niskakarvat pystyyn?
Miltä näyttää seurattuna valoisa kohde tai kappale, joka loittonee nopeammin kuin valo - eli oikeastaan kappaleesta lähtevä tai/eli jälkeen jäävä valo? Se näyttää livenä ihan ja just siltä, miten se miten se on näytetty "leffoissa". Piste.
Silti, nopeus on "suhteellista", riippuen havannoijan ja havannointikohteen suuhteellisesta nopeudesta toisiinsa :)
Kohta hyppää puskasta joku ja alkaa mutkuttamaan, että niin mutta kun se informaatio ei siirry valoa nopeammin.
No, eipä sitä ainakaan vielä osata siirtää kuin valonnopeudella.
, mutta ei sen väliä. Mitä jonkun mutkutuksita tai mutinoista tai mielipiteistä (mutta sitten ei olisi olemassa keskusteluita), joita maailma on muutenkin täynnä.
Noin yleisesti: asia on tai ei ole - tiedä tai ole tietämättä, se ei asiaa miksikään muuta. Uskoa johonkin on eri asia.
"Valo on nopeaa, mutta ei maksimi. Moneltako nousi niskakarvat pystyyn?"
Varmaakin lukioiden opettajilta, sillä niinhän ne siellä opettavat: "valon nopeutta ei voi ylittää."
Kirjat uusiksi perqle.
Aika kirjarumba siitä tulisi.
Jos fysiikan oppikirjat päivitetäisin aina, kun joku väitää rikkoneensa valonnopeuden, ei taitaisi yhtään lukion fysiikan kurssia päästä loppuun samalla kirjalla, jolla on aloittanut.
Kuitenkaan sitä dogmia ei ole vielä jouduttu muuttamaan, vaikka väitteitä esiintyy melkoisen säännöllisesti.
ole ollut mikään ongelma enää pitkään aikaan.
Onhan jo todettu että valo hidastuu väliaineessa ja sitten taas tyhjiöön päätyessään se alkaa liikkua normaalia nopeutta. Itseasiassa valonnopeuden hitaus on huomattu jo siinä kun on tutkittu kaukaisia galakseja. Jostain kumman syystä ne pinkovat pakoon valoa nopeammin, minkä pitäisi olla mahdotonta.
Myöskään se valonnopeudella liikkuminen ei tuota ongelmia, periaatteessa. Ongelmia tuottaa vain se että missä paikassa pysähtyy, sillä heti kun aletaan liikkua hitaampaa kuin valonnopeus, alkaa ongelmia syntymään. Kiihdyttämisessä ei ongelmia vielä ole, mutta kun hypätään siihen hetkeen että liikutaan yhtä lujaa kuin valo, ongelmia alkaa kasaantua niskaan ja paljon sillä meillä ei ole lainkaan tietoa siitä missä kohdassa maailmankaikkeutta sillä hetkellä olemme kun alamme hidastelemaan. Ja koska se vaatii energiaa niin valtavan paljon, meidän täytyy kuluttaa koko maailmankaikkeuden massa sillä hetkellä, mikä tarkoittaa sitä että maailmankaikkeus on muuttunut hyvin hyvin pieneksi meihin verrattuna.
Ei se meistä hiljalleen liikkuvista ihmisistä tunnu miltään, mutta kun tarkastelee esimerkiksi sitä gammapurkausta eräästä galaksista jossa ainetta ruiskuaa avaruuteen lähes valonnopeudella, voi vaan kuvitella miltä niistä hiukkasista tuntuu katsella tätä avaruutta. Ne hiukkaset ovat vielä ajan hetkessä "nolla ja aavistus päälle", kun me olemme tuijotelleet niitä jo miljoona vuotta. Kun ne hiukkaset saapuvat tänne me olemme olleet mennyttä kalua jo miljardeja vuosia ja he ajattelevat että vastahan me lähettiin.
Jos maailmankaikkeutta ajattelee yhtenä yksikkönä, sen yksikön ikään verrattuna valonnopeudella kulkeminen tarkoittaa sitä että ikääntyminen hidastuu lähelle nollaa ja syy on siinä että maailmankaikkeus ehtii kuolla ja jäähtyä pois.
Olisi pitänyt mainita tuossa, että tuossa lukemassani tutkimuksessa puhuttiin fotonin nopeudesta tyhjiössä. Jos se ei olekaan vakio, niin johan menee maailmankaikkeus mielenkiintoiseksi.
Meillä on kaikenlaisia teorioita siitä mitä tapahtuisi jos kulkisimme kyseisellä nopeudella, mutta kuinkas moni on käynyt testaamassa pitävätkö ne paikkansa?
"mutta kuinkas moni on käynyt testaamassa pitävätkö ne paikkansa?"
Oletan, että me emme kykene käsittämään sellaista lukua yksilöiden määrässä.
esität skeptikkojen kehittämiä teorioita. En ymmärrä.
Mistäs lähtien sanat skeptikko ja tiedemies ovat olleet synonyymejä?
Voiko aito skeptikko koskaan saada mitään suurta aikaiseksi tieteen saralla? Miten aito skeptikko voi esittää teorioita yhtään mistään?
edustavat fyysikotkin (valtaosa heistä kai?) hyvin yksituumaisesti pidä valonnopeutta tyhjiössä rajanopeutena.
Mikä on "aito skeptikko"? Niitä kun erotellaan tieteenfilosofiassakin useita lajeja.
Ei tällä palstalla oikeita mitään skeptikoita ole. Väittävät olevansa, kun eivät tunne tieteenfilosofian terminologiaa kuin korkeintaan pintapuolisesti.
Ei silti, skeptikko on hyvä likiarvo vastineena palstalla vaikuttavaan herkkäuskoisten sakeaan joukkioon, jolle kaikki kritiikki UFO-havaintoja kohtaan on henkilökohtainen loukkaus.
Täytyy ilmeisesti taas panna oikeille jengoilleen näkemykset siitä, mikä skeptikko on.
Lainaan Vesa Tenhusta, koska hän sanoo sen niin selkeästi, kaikilta puolilta argumentoiden:
"Skeptisyyteen kuuluu valmius muuttaa näkemyksiään uusien todisteiden ja parempien perustelujen myötä. Tämä on tietysti käytännössä vaikeaa, sillä lukkoonlyödyn mielipiteen muuttaminen ei ole koskaan helppoa. Siksi onkin viisasta epäillä ehdottomia ja absoluuttisia totuuksia - ja tämä olisi syytä myös erilaisten "rajatiedon" harrastajien muistaa, ennen kuin he syyttävät skeptikoita ahdasmielisyydestä ja kapeakatseisuudesta. Harva huuhahtelija on kuitenkaan valmis muuttamaan mielipiteitään edes selkeän todistusaineiston edessä.
Skeptikon kuuluu ottaa kantaa ja olla kiinnostunut kaikesta mahdollisesta inhimillisestä toiminnasta. Toisin kuin monet yliluonnolliseen uskovat väittävät, skeptikko ei kuitenkaan ole pelkästään kieltämässä ja sanomassa "ei" kaikkiin väitteisiin. Jos skeptikko näin tekee, siihen on yleensä hyvä syy. Esimerkiksi väitteissä paranormaaleista ilmiöistä on harvoin mitään uutta, vaan samat väitteet esitetään uudelleen ja uudelleen, vaikka ne olisi jo aikaa sitten todettu tutkimuksissa paikkansapitämättömiksi.
Skeptikon tärkein ase on kriittinen kysely. Kysymällä perusteita väitteille skeptikko ei suinkaan ole heti väittämässä vastaan, vaan tekemässä juuri sitä mitä uusien teorioiden esittäjien pitäisi yleensä itse tehdä: miettiä mihin väite perustuu, kuinka teoria selittää havaintoja tai mitä vaihtoehtoisia - ja kenties parempia - selityksiä havainnolle voisi olla."
http://cs.joensuu.fi/~vtenhu/skepsis.html
Ja täydennykseksi, edelleen Tenhusta lainaten:
"Skeptisyyttä ei tietenkään pidä rajoittaa pelkästään paranormaaleihin väitteisiin. Yhtä hyvin skeptisyys sopii työkaluksi niin politiikan, uskonnon, arkiajattelun kuin tieteenkin maailmaan. "Ubi dubium ibi libertas" eli "missä epäily, siellä vapaus" sanoivat jo muinaiset roomalaiset. Vapaaseen demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan kuuluu ehdottomasti epäily. Historia on tarpeeksi täynnä pelottavia esimerkkejä aatteista, jotka ovat katsoneet epäilemisen uhkaksi omalle "totuudelleen" ja siksi halunneet kieltää sen."
Miten hyvin tämän palstan skeptikot mielestäsi istuvat tuohon esittämääsi määritelmään?
Olen itse skeptikko.
Ne joita tässä nyt yritätte pukkia skepojen joukkoon ovat kieltäjiä joilla ei ole mitään asiaa skepo nimikkeen alle.
Jyrkkä, perusteettoman, mielipiteen esittäminen oli se sitten puolesta tai vastaan, ei kuulu skeptisyyteen. Skeptikot pystyvät perustelemaan kantansa, oli se sitten puolesta tai vastaan. Samalla tavoin skeptikot myös pyytävät vastapuolta perustelemaan kantansa.
Vähän tässä yritän sohia muurahaispesää jos vaikka nämä mainitsemasi skeptikot häräisivät talviuniltaan.
Palsta kaipaa piristystä kun suuri osa hyvistä vakiokirjoittajista mököttää jossain. Ei heitä vaan saa näköjään hereille edes kirveellä. :D
Sentään psq heräsi kun oikein törkeästi räävin fysiikkaa uuteen muottiin. :)
" Olkoon s lause "mitään lausetta ei voi tietää" (Globaali skeptismi) Tästä seuraa, että myöskään s:ää ei voi tietää. Jos globaali skeptikko väittää tietävänsä s:n, hän tulee kumonneeksi oman oppinsa" .... Ilkka Niiniluoto "Järki, Arvot,Välineet"
Lokaaliset skeptikot kieltävät tiedon mahdollisuuden jostain erityisestä aiheesta.
Kivinen erottelee skepojen alaryhmänä "zeetikot", joille epäily on tiedon lähde (tutkijat?)ja "nullifidiaanit", joille tieto on yks hailee. Dogmatismin ja vanhan skepsismin välillä tasapainottelee Peircen fallibilismi, jonka mukaan tietoväitteet ovat korkeintaan likimäärin tosia ja myös periaatteessa korjattavissa. Samaa kai tarkoittaa Popper "totuudenkaltaisella väitteellä"
Filosofian kannalta skpsismi ei ole ongelmaton ja yksiselitteinen.
Tuossa oli jo niin paljon sivistyssanoja, että alkoi maalaispoikaa ihan hirvittään.
Rivien välistä olin lukevinani, että skeptinen suhtautuminen nykyiseen käsitykseen vaikkapa valonnopeudesta saattaisi ajaa herra zeetikon (tutkijan) tutkimaan onko se sittenkään totta.
Tuon työn tuloksena saattaisi syntyä ihan uutta tietoa tästäkin asiasta ja kenties vanhat näkemykset osoittautuisivatkin vähintäänkin puutteellisiksi.
ja ufot. Tästähän aukeaa aivan uusia visioita. Popperilaiset ja fallibilistit tukkanuottasilla ufodogmaatikkojen kanssa. Heh heh.
Termiä tuskin tarvii täsmentää. Sharynin heittämä määritelmä on hyvä ja riittävä.
Halusin vain esittää syvällisempää tietämättömyyttäni ko aiheesta (tietysti snoppalun lisäksi). Kukahan epäili, ettei tieteentekijät ole skepoja. Eivät ehkä skepo-termin tiukimman tulkinnan mukaan. Onkohan täälläkään sellaista skepoa, joka osaisi määrittää itsensä edes skepsismin kentässä kohdalleen?
Popperilais fallibilistis filatelistis spinalis lumbalis agnostis pöljä.
väliä osaako kukaan sijoittaa itsensä jonkun filosofin kehittelemän määritelmän alle.
Ne määritelmät ovat vain pelkkiä nimiä, ei niillä ole mitään muuta voimaa. Voima tulee siitä että ymmärtää asian ja asian ymmärtämiseen ei tarvita hienoa sivistyssanaa.
että vedät yhtäläisyysmerkit uskon ja ymmärtämisen välille. Kun kyse on fysiikasta, ymmärtäminen on nykytiedoin äärimmäisen vaikeaa.
siltä että et ymmärtänyt lainkaan viestini pointtia.
Eikä tuo ole mitään kettuilua.
Tarkoitin vain kommentillani sitä että täysin "puhdasoppinen" skepo voi olla ihan hyvin puhdasoppinen vaikka skepo ei tietäisikään että mihin ryhmään hänet jonkun filosofin mukaan pitäisi niputtaa.
Filosofit kehittelevät selityksiä ja nimiä teorioilleen joiden avulla niitä on sitten helpompi selittää muille kun ei tarvitse painua kerta toisensa jälkeen pohjamutiin.
Kyseessä ei todellakaan ollut minkäänlaista yhtäläisyysmerkkien vetämistä uskon tai ymmärtämisen välille vaan pelkästään kommentti siihen että ihmiset eivät ole ennenkään olleet taidottomia vaikka he eivät olekaan tienneet ammattinsa tai edustamiensa mielipiteiden virallista nimikettä.
Nimet vaihtuu muotien mukaan mutta järki säilyy vuodesta toiseen.
paljon. Olisit kertonut alun perin asiasi selvästi.
kirjoitettu.
En minä ainakaan käsitä mistä löysit sen uskomusten ja totuuden yhtäläisyyden siitä tekstistä.
n. 300000km sekunnissa. Miltäpä mahtaisi näyttää nykyinen maailmamme, jos valon nopeus olisikin yhtäkkiä 10 metriä sekunnissa? Itseasiassa emme näkisi toisiamme kunnolla, kaikki olisi kuin hidastetussa elokuvassa. Jos esim. kääntäisimme katseemme vasemmalle, jossa 50 metrin päässä olisi joku kohde, niin näkisimme sen vasta 5 sekunnin päästä, vaikka kohde olisi ollut siinä koko ajan. Ja jos kohde poistuisi paikalta salamannopeasti, niin näkisimme poistumisen vasta 5 sekunnin viiveellä. Elämä on ihmeellinen ja ihminen on niin pieni omine käsityksineen. Aikakin kulkee eri aikaa avaruudessa, kuin täällä maan päällä.
""Skeptikkojen kiusaksi on pakko heittää pari sanaa valonnopeudesta.""
Kiusaksi ehkä vain siksi, että asiaasi pitää kommentoida.
""Viimeaikaisten havaintojen valossa on hyvin todennäköistä, että fotonin nopeus on riippuvainen sen energiasta.""
Etkö toimi radioiden parissa? Miten selität, että sähkömagneettisen aallon nopeus (valo on myös sähkömagneettinen aalto) saadaan aaltoyhtälöstä ja suoraan laskemalla aaltoliikkeen teorian pohjalta. Tämän teki jo aikoinaan James Clerk Maxwell (1831 - 1879)eli c = 1/sqr(e0u0)k, jossa c = valon nopeus e0 = sähkön permittiivisyys ja u0 = magneettikentän permeabiliteetti (ovat luonnonvakioita) tekijä k riippuu aallon taajuudesta.
Nyt tiedät toisaalta, että E = hf, jossa h on plancin vakio ja f = taajuus. Siis mitä korkeampi taajuus sitä energeettisempi fotoni.
""Viimeaikaisten havaintojen..." SIIS MITÄ UUTTA??????????????? on viimeaikaisissa havainnoissa?????
""Säieteorioille tämä ei olisi mikään ongelma sillä ne sallivat valonnopeuden vaihtelun.""
Maxwellin yhtälöt sallivat ihan yhtälailla säkömagneettisen aalloon nopeuden vaihtelun. Riippuu väliaineesta.
""Suhteellisuusteorialle kävisi vähän huonommin.""
Niin ja koko sähköopille ja itseasiassa koko fysiikalle kemiasta lähtien.
Probleemi on lisäksi, että säieteorioilla ei voi tehdä mitään. Niillä ei saa aikaan ydinvoimalaitoksen rakennusohjeita kuin korkeintaan sanahelinätasolla - eli "ydinvoimala voisi ehkä näyttää tältä plöp plöp ..." Tämä säieteoriasta ja sen kyvystä tällä hetkellä.
"Jos esim. kääntäisimme katseemme vasemmalle, jossa 50 metrin päässä olisi joku kohde, niin näkisimme sen vasta 5 sekunnin päästä, vaikka kohde olisi ollut siinä koko ajan."
Kyllä se heti näkyisi. Se vaan näkyisi sellaisena kuin 5 s sitten. Kun käännät katseesi aurinkoon, ei sinun tarvitse kahdeksaa minuuttia tuijottaa tyhjää taivasta, ennen kuin aurinko putkahtaa näkyviin. Muu oli suunnilleen oikein.
Kyseessä oli Aimo Sillanpään johdolla tehdyt havainnot MAGIC teleskoopilla. En tiedä miten tässä asiassa on menty eteenpäin ja onko havaintoja pystytty toistamaan.
Yritän kaivaa aiheesta lisää tietoa.
Kyselet aika vaikeita. Minua lohduttaa kuitenkin se, että jos nuo havainnot ovat oikeita, niin aika monella tiedemiehellä saattaa olla aika paljon mietittävää.
Valon nopeus rajoittaa kuinka nopeasti havaitset, näet kohteen. Jos sinulla on taskulamppu esim. pimeässä ja valon nopeus on lampusta 10 metriä sekunnissa ja kohdistat, sytyt lampun 50 metrin päähän kohteeseen, niin milloin näet kohteen? Näet kohteen tasan 5 sekunnin päästä.
... kaikkia ketjun juttuja ole lukenut, mutta eipä tuo ainakaan oikein mennyt. Katsos, valon täytyy kulkea ensin lampusta kohteeseen ja josta se heijastuu havainnoijan silmään. Miten olisi 5 5 sekuntia?
Jos kohde on ollut päivänvalossa siellä 50 m:n päässä, on sieltä heijastunut valoa koko ajan. Kun käännät pääsi viisi sekuntia aikaisemmin heijastunut valo osuu heti silmisi. Taskulamppuvertauksesi pitää muuten paikkaansa, mutta aikaa näkemiseen kuluu 10 s. Ensin viisi sekuntia valon kulkea kohteeseen ja sitten toiset viisi ennen kuin kohteesta heijastunut valo saapuu silmääsi. Sinähän havainnoit esineestä heijastuvaa taskulampun valoa.
Näet kuun sellaisena kuin se oli reilu sekunti sitten (keskietäisyys n. 384 000 km eli vähän yli valosekunti. Jos lähetät kuuhun valonnopeudella kulkevan tutkasignaalin, joudut odottelemaan n. 2,5 sek ennen kuin kaikusignaali palaa. Näillä on täysi analogia pään kääntämisen ja taskulampun kanssa.
Hyvä ajatusharjoitus kuitenkin.
10 metriä sekunnissa, niin kaikki olisi kuin hidastetussa elokuvassa, emmekä oikeastaan näkisi edes toisiamme. Näin se vaan on!
, niin ufoilla olisi utareet...
Tuli noita vastauksia lukiessani ihan hassu ajatus mieleeni, että entäpä jos valon nopeus onkin riippuvainen tarkkailijan värähtelytaajuudesta (nopeudesta). Mehän liikutaan, havaitaan ja ollaan sähkömagnettisen valon alueella ja kaikki mitä me havaitaan, on sen alueen heijastusta. Koska kaikki on energiaa, siis mekin oikeasti, niin...kun me alamme syystä tai toisesta (riippuu tietoisuudesta, kertovat 'opettajat') kokonaisvärähtelyltämme kohota eli 'valaistua', niin myös meidän valon aistimiskykymme kasvaa. Siis alamme huomioimaankin asioita tavan perinteistä valon nopeutta nopeammin. Lyhyesti: Valon nopeus on suhteessa tarkkailijaan.
Mielikuvitus lähti taas lentoon! Sorry! (onneksi ei olla tiedepalstalla, vaikka sitä toivoinkin menneisyydessä)
entä jos Utele-teoria onkin totta?!?! Aika on absoluuttinen; vain valon nopeus muuttuu.. ;)
n. kymmenen sekuntia myöhemmin samanlaisena kuin nytkin. Ellei kyseessä ole välkkyvalo.
Valon nopeus on vakio tyhjiössä.
Aineen tai kaasun taitekerroin, jonka läpi valo kulkee, ratkaisee mikä on valon etenemisnopeus.
Vuonna 1999 Harvardin prof. Lene Hau jarrutti valon nopeuden 17 metriin sekunnissa natriumatomipilven avulla ja vuonna 2002 onnistui pysäyttämään sen kokonaan.
sillä tästä valon pysäyttämisestä olisimme kyllä kuulleet aivan varmasti, sen verran iso juttu se olisi tieteen kannalta.
Puhut siis silkkaa peetä.
jo linkitetty valmiiksi.
"olisimme kyllä kuulleet siitä..."
Mikäs vitun instanssi sinä kuvittelet olevasi vai monarki kun puhut monikossa itsestäsi vitun veivikaula?
Miten nyt suu pannaan vitun lobotomialasse?