Aivan käsittömätöntä tämä puhe vanhemmista, jotka eivät suostu siihen ja tähän. Kaikki vanhemmat toimivat lapsen parhaaksi, kun yhtessä toimitaan, mutta sanelu ei vie mihinkään eikä syyllistäminen. Tällainen uutisointi tosi vanhanaikaista.
Ja koulu on vain uskomattoman usein täysin väärässä, ei se viisaus asu sielläkään.
Koulun pitäisi pohtia omia yhteityötaitojaan.
Ja koulu on vain uskomattoman usein täysin väärässä, ei se viisaus asu sielläkään.
Koulun pitäisi pohtia omia yhteityötaitojaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
On se hyvä, että kalikka on osunut oikeaan osoitteeseen! Ilmaisit juuri sen asian, mistä on kysymys eli olet huolissasi enemmän vallan menettämisestäsi ja ikävän asian kohtaamisesta kuin lapsesi tulevaisuudesta. Sinulle sanotaan vain siitä asiasta, joka pitäisi laittaa kuntoon ja johon voit vanhempana vaikuttaa. Kukaan ei halua adoptoida lastasi tai omia häntä.
Lienee mailman suuria latteuksia että "jokainen vanhempi on lapsensa paras asiantuntija" yms. Vanhempia voidaan mielestäni syyllistää ihan huoletta, koska todella monella on vanhemmuus& elämän prioriteetit täysin hukassa. Vanhemmilla on vain niin kamala pelko että heidän lapsensa putoaa kilpailussa tai herran jestas sentään heitä itseään epäillään huonoiksi vanhemmiksi lapsen ongelmien takia.
Oma poikani on mukautetussa opetuksessa ja monen luokalla olevan lapsen vanhempi haluaa väkisin lapsensa normaalille luokalle tämän leimaantumispelon takia. Oikeasti nämä lapset ovat nyt parhaassa paikassa mutta vanhemmat ajattelevat pääasiassa itseään.
Meidän kaupungissa ei ketään ketään kyllä turhaan mukautukseen "laiteta" määrärahojen puutteen takia. Mukautettuun opetukseen päästään, sinne ei jouduta.
hei vaan
Pakko oli tulla katsomaan, mitä aiheesta täällä kirjoitetaan. Vein nimittän aamulla 14 vuotiasta poikaani kouluun, kun kyseisestä aiheesta oli aamun uutislähteyksessä. Poikani on kolmen aineen osalta mukautetussa opetuksessa ja erittäin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa. Esim. englannissa hän nykyisin jo oppii asioita. Aikaisemmin aine oli täyttä hepreaa hänelle.
Täytyy myöntää, että äidille ja isälle mukautettuun opetukseen lapsen siirtäminen ei mene ihan olan kohautuksella. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parasta mutta aina ei vanhemmat sitä lapsen parasta välttämättä tiedä. Me lähdimme aikoinamme lapsellemme hakemaan apua kouluvaikeuksiiin. helposti ei apua löytynyt. Lopulta saatiin selville oppimisvaikeuksien syy, joka ei ollut tyhmyys, kuten lapselle mielestä asia oli. Nykyinen tilanne on erittäin hyvä kaikin puolin. Tärkeimpänä pidän sitä, että lapseni itsetunto ja oppimisinto ovat palautuneet. Hän oppii - omaan tahtiinsa ja vähän helpommista kirjoista ja pitää itseään ihan hyvänä tyyppinä. Aikaisemmin ei hymyä koulun suhteen tullut. Nyt hän lähtee kouluun mielellään. Kukaan ei kiusaa, sillä moni muukin tavallisen opetuksen lapsi käy erityisryhmässä. Olemme erilaisia ja se saa näkyä. Poikamme haave oli aikoinaan historian opettaja. Nyt hän on ymmärtänyt, että hänestä ei välttämättä opettajaa tule. Kovasti miettii ammattikoulun linjoja. Aikoo pitää historian omana mielenkiinnon kohteenaan, vaikka ei sitä muille voisikaan opettaa :)
Aikuisten oma asenne vaikuttaa myös lasten asenteeseen erityisopetusta kohtaan. Kun aikuiset suhtatuvat asiaan rauhallisesti ja asiallisesti, niin suhtautuvat myös lapset!
Hei,
Laitoinkin jo tuonne keskustelupalstalle kysymystä tuosta yleiopetuksesta erityisopetukseen siirtymisestä.
Meillä nyt podinnassa millaista oppimismuotoa tulevalle neljäsluokkalaisemme syksyllä haluamme.
Vaihtoehtoina:
- samassa koulussa, samassa luokassa, vanhan tutun opettajan kanssa lukuaineita mukautettaisiin.
- siirtyminen erityisluokalle jossa opetus olisi yksilöllisempää ja pienempi luokkakoko.
Tämä tietäisi kyllä koulun vaihtoa ja luopumista tutuista kavereista.
Lapsellamme on jonkinlaista oppimisvaikeutta joka ilmenee lukuaineissa. Käytännön aineissa on todella hyvä.
Sosiaalisissa taidoissa ja käytöksessä ei ole ongelmaa.
Päätöstä emme ole vielä tehneet ja tietty ajattelemme ja lähtökohtahan pitää olla lapsen parasta ajatellen.
Mietin että jos päädymme siihen että oppiminen jatkuisi tutussa ympäristössä mukautettuna niin meneeköhän lapsi "ihan sekaisin" kun pitää kuitenkin seurata sitä ns. normaalia opetusta ja itsellään olisi erilaiset kirjat.
sillä useimmilla erityisluokilla opiskellaan tavallista peruskoulukurssia. Tällaisilla erityisluokilla olevilla lapsilla on jokin aistivamma tai neurologinen sairaus, mutta he ovat kaikki normaalilahjaisia tai jopa tavallista lahjakkaampia lapsia.
Mukautettu opetus taas on samaa kuin entinen apukouluopetus ja se on tarkoitettu "kehityksessään viivästyneille (= heikkolahjaisille) ja lievästi kehitysvammaisille lapsille".
Mukautettu kurssi on huomattavasti lyhempi kuin tavallinen peruskoulunkurssi. Minun käsittääkseni mukautettua opetusta voi saada vain erityisluokilla. Jos sellaiseen on tarvetta, ei voi jatkaa tavallisella luokalla. Mutta kuten sanottu erityisopetuksessa on paljon sellaisia lapsia, joilla ei ole yhtään mukautettua ainetta. Jos useimmat lukuaineet on tarpeen mukauttaa, lapsi pannaan ns mukautetulle eli ns M-luokalle.