On ihmisiä, jotka eivät tajua, että ei ole sellaista asumismuotoa, jossa ei remonttitarpeita ole tai niitä ei tarvitse maksaa.
Mitä tulee taloyhtiökokouksiin sekä ko. hallitusten jäsenten valintaan ja hallitusten toimiin.
Nämä asiat ovat sellaisia, että niistä riittää pohtimista.
Kun itse aikanaan totesin sen, että taloyhtiössä jossa asustin, asiat menevät päin "prinkkalaa".
Mitkään asiat ei tosiaankaan siinä taloyhtiössä muuttuneet. Yhtiökokouksissa kävivät ne, jotka katsoivat asiakseen pitää yhtiövastike pienenä ja se taas takasi sen. että "vanhat jatkaa".
Tämä klikki oli niin vahva, että ei ollut yksinkertaisesti mahdollisuutta asioiden kääntämiseen talotyhtiön eduksi.
Kun viimeisessä kokouksessa jossa kävin, väitin talomme seinässä olevan mustassa homeessa, väitti hpj yhdessä valitsimiensa jäsenten kanssa, että se on "vain likaa"!! Nyt kun ajan autolla joskus ohitse, näkyy selvästi, että tämä "lika" leviää varsinkin talon varjoisiin seiniin.
Ei muuta, kuin asunto myyntiin ja vaikka hinta oli suht koht meille suotuisa, asunto meni kaupaksi kohtalaisen lyhyellä aikaa. Asuntomme oli erittäin hyväsä kunnossa. Tämä osoittaa sen, miten ihmiset ovat sokeita silloin, kun myydään modernia asuntoa. Taloyhtiön oma tilanne on silloin merkityksetön.
Tämä yhtiökokousten osaanotto prosentti, on tosiaankin aika monessa yhtiössä erittäin pieni.
Asukkaat passivoituvat, jos taloa hallitsee dynastia, joka viis veisaa talon iän ja hyvinvoinnin perustasta.
Nut olen itse hallituksessa ja yritän saada asiat luistamaan. Talossamme on tehty vuosina 2002-2006 erittäin isot remontit. Tarkoituksena on myöskin toteuttaa ikkunoiden ja parvekkeiden ja parvekeovien uusiminen energia ystävälliseksi.
Talossamme on uusittu mm:ssa ilmastointi ja lämmitysjärjestelmä. Nyt kun valtio tukee energiaremontteja, kannattaa ne toteuttaa.
Satsaamme siis asukasviihtyvyyteen. Nyt kun meillä on hallitus, joka ymmärtää tosiasioita, niin on helppo toimia. Nyt vain pitää miettiä sitä, missä muodossa ja miten usein tiedotetaan asioista asukkaille.
Nämä taloasiat ovat ikuisuus kysymyksiä. Toivotaan, että uusi yhtiölaki edesauttaa näitä asioita niin, että meistä jokainen ymmärtää miten me olemme "omistajia" yhtiössämme ja että yhtiöasiat ovat jokaisen asia.
Mitä tulee taloyhtiökokouksiin sekä ko. hallitusten jäsenten valintaan ja hallitusten toimiin.
Nämä asiat ovat sellaisia, että niistä riittää pohtimista.
Kun itse aikanaan totesin sen, että taloyhtiössä jossa asustin, asiat menevät päin "prinkkalaa".
Mitkään asiat ei tosiaankaan siinä taloyhtiössä muuttuneet. Yhtiökokouksissa kävivät ne, jotka katsoivat asiakseen pitää yhtiövastike pienenä ja se taas takasi sen. että "vanhat jatkaa".
Tämä klikki oli niin vahva, että ei ollut yksinkertaisesti mahdollisuutta asioiden kääntämiseen talotyhtiön eduksi.
Kun viimeisessä kokouksessa jossa kävin, väitin talomme seinässä olevan mustassa homeessa, väitti hpj yhdessä valitsimiensa jäsenten kanssa, että se on "vain likaa"!! Nyt kun ajan autolla joskus ohitse, näkyy selvästi, että tämä "lika" leviää varsinkin talon varjoisiin seiniin.
Ei muuta, kuin asunto myyntiin ja vaikka hinta oli suht koht meille suotuisa, asunto meni kaupaksi kohtalaisen lyhyellä aikaa. Asuntomme oli erittäin hyväsä kunnossa. Tämä osoittaa sen, miten ihmiset ovat sokeita silloin, kun myydään modernia asuntoa. Taloyhtiön oma tilanne on silloin merkityksetön.
Tämä yhtiökokousten osaanotto prosentti, on tosiaankin aika monessa yhtiössä erittäin pieni.
Asukkaat passivoituvat, jos taloa hallitsee dynastia, joka viis veisaa talon iän ja hyvinvoinnin perustasta.
Nut olen itse hallituksessa ja yritän saada asiat luistamaan. Talossamme on tehty vuosina 2002-2006 erittäin isot remontit. Tarkoituksena on myöskin toteuttaa ikkunoiden ja parvekkeiden ja parvekeovien uusiminen energia ystävälliseksi.
Talossamme on uusittu mm:ssa ilmastointi ja lämmitysjärjestelmä. Nyt kun valtio tukee energiaremontteja, kannattaa ne toteuttaa.
Satsaamme siis asukasviihtyvyyteen. Nyt kun meillä on hallitus, joka ymmärtää tosiasioita, niin on helppo toimia. Nyt vain pitää miettiä sitä, missä muodossa ja miten usein tiedotetaan asioista asukkaille.
Nämä taloasiat ovat ikuisuus kysymyksiä. Toivotaan, että uusi yhtiölaki edesauttaa näitä asioita niin, että meistä jokainen ymmärtää miten me olemme "omistajia" yhtiössämme ja että yhtiöasiat ovat jokaisen asia.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Tuo on totta, että valitetavan usein taloyhtiön kokouksissa käy vain samat eläkeläiset, ja tehdään kuten on tehty 50 vuotta....
MUTTA, minusta avainasemassa on myös isännöitsijä! Jos hän edustaa tavoiltaa vanhollista kaartia, ei mitään tapahdu. Meillä alkoi tulla parannusta heti, kun vanha isännöitsijämme jäi eläkkeelle ja saimme vihdoin kilpailuttaa uuden. Kas kummaa, sekä hinta laski että palvelu parani ja tarpeelliset remontit saatiin tehtyä 5v sisällä.
Nyt perusasiat on kunnossa ja ainoastaan putkiremppa odottaa meitä joskus 10-15v päästä.
Olen eri mieltä isännöitsijän "avainasemasta". Isännöitsijä on taloyhtiön työrukkanen, joka tekee sen, minkä taloyhtiö edellyttää.
Kyllä avainasemassa ovat osakkaat. Onhan itsestäänselvää, että mennään eläkeläisten pillin mukaan, jos vain he vaivautuvat kokouksiin. Jos muut haluavat äänensä kuuluviin, pitää osallistua. Mutta kun meillä työtätekevillä on aina niin kiire, ei pääse töistä, pitää viedä lapset harrastuksiin ja ties mitä syitä. Kokouksiin ei ole aikaa osallistua ja varsinkaan ei haluta ottaa osaa hallituksen toimintaan. Sen sijaan hiekkalaatikolla/parkkipaikalla jaksetaan nalkuttaa, kuinka "täällä ei tapahdu mitään minkään hyväksi".
Omistaminen ja omistusasuminen on siitä hauska laji, että omistamastaan täytyy ihan itse pitää huolta. Vuokra-asujalla ei niitä huolia ole, koska ne ovat vuokranantajan päänsärkyjä.
normaalin työnantaja-työntekijä -kaavan mukaan.
"Omistaminen ja omistusasuminen on siitä hauska laji, että omistamastaan täytyy ihan itse pitää huolta. Vuokra-asujalla ei niitä huolia ole, koska ne ovat vuokranantajan päänsärkyjä."
Vuokralainen(työnantaja) "myy" remontti- jms.huolet
kovasta hinnasta vuokraisännälle(työntekijä) joka
sitten hoitaa hommat.
Sanoisin että ihan normaalia bisnestä.
Itselläni on asunto josta maksan vastiketta
219 e/kk.
Olen vuokrannut sen eräälle nuorelleparille
800 e/kk.
Tuolla välihinnalla kannan jo vähän
huoliakin.
Nimim. "Isännöitsijä avain asemassa", Olen asiasta samaa mieltä kanssasi. Kun taloyhtiön asiat menevät suuntaan, joka tietää vaikeuksia, on taloyhtiön isännöitsijän saatava yhtiön hallitus ymmärtämään asian vakavuuden ja muuttamaan suuntaa. Meillä siinä entisessä yhtiössä nykyinen isännöitsijä todella on "P-nuolija hallituksen suuntaan. Entinen isännöitsijä toimisto vetäytyi pois vastuusta, kun hallitus antoi ymmärtää, että tehdään hallituksen päätösten mukaan. Joka taas tiesi sitä, että mitään remontteja ei 35 vuotta vanhassa talossa aloiteta.
Nimim."Avain asemassa". Uskoisin kokouksiin osallistumis kynnyksen olevan, pelko joutua hallitukseen.
Mitä tulee tuohon omistus asumiseen, niin eikö juuri tämä kerros-/rivitalo asuminen ole omistus asumista? Muoto on vain niin, että omistamme yhdessä ko. kokonaisuuden, jota pitää pitää kunnossa. Ymmärtääkseni vaikeinta näissä asumismuodoissa on se, että osan yhtiön osakkeista omistaa vanhat ihmiset tai sitten vähävaraiset, joiden tuloilla on joskus vaikeata maksaa remontti laskuja.
Toisaaalta, eihän omakotiasuminenkaan halpaa ole, veikkaisin sen olevan huomattavan paljon kalliimpaa kuin osakkeen omistajan. olen nimittäin itsekin asunut joskus omakotitalossa ja sitä korjaillut.
Mitä tulee hallitustyöskentelyyn, niin olen mielelläni mukana hallituksessa, sillä näin takaan parhaiten sen, että talo pysyy kunnossa ja remontit tehdään aikanaan.
sopimuksen jatkuvuudenkin uhalla huolehtia että tarvittavat korjaustyöt saadaan tehtyä. Jos hallitus ei sitä ymmärrä niin yhtiökokouksessa pitää tuoda asia esille, ymmärrän että pienemmän riesan tie on olla hiljaa. Rehellinen ja ongelmat esiin nostava isännöitsijä saa pian lähteä yhtiöstä koska "tulee kalliiksi" osakkaille, tämä on nähty niin monta kertaa.
Yhtiökokous on meno arkipäivässä siinä missä muutkin, jollekin on sählytreenit tärkeämmät. Sama itku on hallituksen kokousajoissa, pitäisi istua iltamyöhään asti toisten lastenhoito-ongelmien, työnarkomanian tai paskantärkeyden vuoksi. Miksi hallitukseen pitää valita jäseniä jotka ei pääse kokoukseen?
"Uskoisin kokouksiin osallistumis kynnyksen olevan, pelko joutua hallitukseen."
No niinhän minä itse asiassa sanoinkin, ettei haluta hallitukseen. Enkä kritisoinut sitä sinänsä, koska ei kenenkään ole pakko osallistua. Mutta kritisoin sitä, että sen jälkeen kun taloyhtiön kokouksiin ja hallituksen toimintaan ei haluta osallistua, pidetään epävirallisia pihaparlamentteja, joissa mäkätetään siitä, mikä kaikki on pielessä. Ja siitä, kuinka kaikki vain rapistuu, kun mitään ei koskaan remontoida...
"Ymmärtääkseni vaikeinta näissä asumismuodoissa on se, että osan yhtiön osakkeista omistaa vanhat ihmiset tai sitten vähävaraiset..."
Ei vanhojen ihmisten tai vähävaraisten omistaminen ole mikään ongelma. Harvoissa taloyhtiöissä kaikki ovat niin vähävaraisia, että asiat olisivat siitä kiinni. Puhutaanhan tässä kuitenkin omistusasumisesta. Mutta kerta vielä, jos vain eläkeläiset kokoustavat, niin tottakai päätökset ovat eläkeläisten mieleisiä. Ongelman muodostavat siis ne, jotka eivät osallistu, eivät ne, jotka osallistuvat.
Jos taloyhtiön hallitus ei kirveelläkäään ala remontoimaan silloin, kun talo on hajoamispisteessä, niin on ainoa tie, lähteä talosta.
Aina on tulossa isännöitsijöitä, joiden ainoa tavoite on rahastus.
Hallituksen kokoukset ovat kuitenkin niin harvoin, että siihen pitäisi löytyä aikaa, olkoon sitten miten kiireinen tahansa
Pahinta tietenkin ovat nämä "pihapoliisit" joiden tehtävänä ei ole osallistua mihinkään muuhun kuin jälkikäteis arvosteluun.
Viitteeseesi kysymykseen vähävaraisista, lisäisin. Useinkin vanhojen ihmisten meriittinä asumisen tason ylläpidossa on se, että "kyllä tämä minun aikani kestää". Yhtiökokouksissa voi vaikuttaa näihin eläkeläisiin jos hallituksen puheenjohtaja osaa ja haluaa. Jos hpj on näiden vanhusten marionetti ja itsekin saita kuin mikä, niin yhtälö on valmis.
Jos taloyhtiötä hoidetaan alusta alkaen asiallisesti ja siten, että talo ei pääse rapistumaan, on sellainen taloyhtiö kultaakin arvokkaampi.
Meidän taloyhtiön kokouksessa kävi vain muutama asukas, tavallaan se oli hyväkin, koska tämä porukka oli yksimielinen korjausten tarpeesta.
Nämä ovat niitä iäisyys kysymyksiä. Jospa olisi laki, joka velvoittaisi ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan tarkastuksia taloyhtiön korjaustarpeista ja jos ei noudateta ko. tarkastajan neuvoja, seuraa siitä korvausvaade yhtiön hallitukselle, jos se laiminlyö ko. korjaukset.
"Nämä ovat niitä iäisyys kysymyksiä. Jospa olisi laki, joka velvoittaisi ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan tarkastuksia taloyhtiön korjaustarpeista ja jos ei noudateta ko. tarkastajan neuvoja, seuraa siitä korvausvaade yhtiön hallitukselle, jos se laiminlyö ko. korjaukset."
Teoriassa tuossa ideassa on jotain hyvääkin mutta käytännössä täysin tuhoon tuomittu idea.
ja että miksikö? No ensinnäkin jos moinen laki olisi olemassa, niin hallituksen palkkiot menisivät kymmenissä tuhansissa, että joku suostuu moisen vastuun ottamaan, toinen asia on, että absoluuttista tarkastusta ei pystytä ikänä tekemään ja piilevistä ongelmista kuka ottaisi vastuun ja myös tarkastajia löytyy moneen lähtöön kuten myös heidän tekemiään arviota, kolmas asia on, että yhtiökokous päättää suuremmista remonteista ja ideasi mukaan hallitus kantaisi korvausvastuun jos hanke on kumottu yhtiökokousessa ja jätetty siis tekemättä. Tässä oli vain muutamia epäkohtia.
kun talo tulee esim. 15 - 20 - 25 ikään. tehdään tarkastus ja samalla korjaus ehdotus. Sanotaampa vaikka ulkokuoren rapistunut kunto korjataan maalaamalla. Nyt kokoontuu yhtiökokous, jossa hallitus esittää korjaus suunnitelmansa ja pyydetyt urakkatarjoukset. Nämä käsitellään yhtiökokouksessa ja hyväksytään. (Tähän asti siis selvää faktaa) Korjaus suoritetaan ja näin taloyhtiökokous ja hallitus ovat tehneet tehtävänsä.
Tuosta tarkastajien osasta, se voitaisiin ratkaista kunnallisella tarkastaja yksiköllä, joka toimisi puolueettomalta pohjalta. tämän kuntotarkastuksen suorituksen jälkeen sitten tulee se korjausehdotus.
Tämä systeemi, että taloyhtiön kokous päättääkin olla tekemättä ehdotettua remonttia, vaikka hallitus sitä vaatii. Voidaan ratkaista niin, että se taloyhtiö, joka remontin jättää tekemättä, sille nostettaisiin kiinteistö veroa joka olisi suhteessa tekemättömiin remontteihin.
Onhan nyt jo ehdotus, että hyvin energisesti hoidettu taloyhtiö säästää kiinteistöverossa, kun taas laiminlyönneistä sakotettaisiin suuremmalla kiinteistöverolla. Tämä on tavallaan aika yksinkertaista. Eikö totta?
Totta kait hallitus on se, joka on avainasemassa, ja yhtiökokouksessa käyvät osakkaat ne päätökset tekevät.
Kuitenkin ammattinsa osaava isännöitsijä osaa oikealla hetkellä sanoa ääneen, jos remonttia tarvitaan tai esitetty päätös on järjen vastainen (esim voitto jaetaan osakkaiden kesken jne).
Siinä ero hyvän ja huonon isännöitsijän välillä. Jos siitä tulee potkut ja vaihdetaan isännöitsijää, tuskin tuollaista taloyhtiötä kukaan firma mieluusti haluaa. Juorut kulkee kaupungilla äkkiä.
yhdestä kahteen tilikautta, ensimmäisen voit olla tekemättä mitään. Riittää että hoidat asiakaspalvelua vasurilla, lupaat että kyllä tehdään ja kuuntelet ymmärtävästi hallitusta.
Ensimmäisen tilikauden vaihteessa selittelet uskottavasti ja homma jatkuu taas vuoden, sitten joko kehität skismaa ja lähdet kävelemään. Toinen vaihtoehto on esittää marttyyria kun saat kenkää. Plakkarissa on aina 1-2 vuoden palkkiot ja yhtiöitä voit pitää 40-50 ilman kirettä.
Asunkin omakotitalossa ja olen helevetin helpottunut ettei tartte kuunella EIKÄ katella niitä paskatornin vartijoita eikä alistuvia jokinorsuja!
Asuminen omakotitalossa luo vapauden, mutta katselitko Eng. sarjaa "Helvetin naapurit".
Jotta paheensa on niissäkin.
täällä saa huutaa ja hakea aamulehden(päivällä) vaikka munasillaan. Täällä suomalainen metsien mies on tyytyväinen. On kuin olisi kotiinsa palannut
Korpisoturi Vm66
Isäni kuolee.Jos en minä sitä ennen ,eipähän ole tarvinnut mitään yrittää .Ei .Sitten minä hommaan orjan joka tekee lumi- ja nurmikkotyöt.Täälläpäin on paljon sairas-ja työkyvyttömyyseläkeläisiä vanhuksia, invaliideja , kehitysvammaisia ,mongoloideja, jälkeenjääneitä, työttömiä, syrjäytyneitä, ja idiootteja . he ovat työhön innokkaita .
toimintakyvyttömille.
Mulle tuli mitta täyteen maksella 100 eur peltipostilaatikoita, pihan asfaltointi yms rivariyhtiössä.
Ok-taloa rakentaessani faijan kerrostalossa asuessani yhtiön hallituksen jäsenen oli pakko nipottaa juri mulle rappukäytävän kurasta, olihan hän nähnyt mulla kuraiset saappat. Ikään kuin rapun kymmenet pikkulapset eivät olisi tuonee kuraa.
Ja sairaille.
Sairastan astmaa ja se pakotti omakotitalon myyntiin.
Toisaalta kun bensahinta on pilvissä, kannattaa asua keskustoissa, joissa on lyhyet matkat kauppoihin ja muihin palvelu paikkoihin.
Tällä hetkellä omakotitalojen hinta liikkuu täällä eteläsuomessa jo niin korkealla, että hirvittää. 200 000€:lla ei kummoista taloa pystyyn laita.
Ethän omakotitalossakaan kävele miten sattuu kurasaappailla.
Kummasti vain moni luulee vieläkin, että omakotitalossa kustannukset ovat kurissa. Kun on kulunut kymmenen vuotta, alkaa sielläkin remonttien aika, jos haluaa että talo pysyy kunnossa.
Meillä on kaksikerroksinen 3 -portainen rappu ja nuorta väkeä, lapsia vain muutama. viikkosiivouksen suorittaa huoltoyhtiö. Aika vaivatonta asumista.
Suurin syy nykyongelmiin on, että taloyhtiön osakkaat ovat laiskoja. Ei kiinnosta käydä kokouksissa saati selvittää asioita. Pääasia on, että kaikki saadaan halvalla laadusta välittämättä. Isännöitsijä ja hallitus ei päätä taloyhtiössä asioista vaan sen tekee taloyhtiön osakkaat yhtiökokouksessa. Asialistalle saa tuoda kuka osakas mitä vaan kunhan toimii yhtiöjärjestyksen mukaan. Suomalaisissa on yleensä ottaen se vika, että kaikki pitäisi tuoda eteen ja kaikkien asioiden pitäisi tapahtua niin helposti.
Oli isännöitsijä tai hallitus kuinka hyviä tahansa mutta jos valtaosa osakkaista ovat passiivisia ja vastaan kaikkea niin ei siellä talossa mitään järkevää kunnossapitotoimintaa tapahdu.
Olen isännöitsijän ominaisuudessa ollut tänäkin vuonna lukuisissa yhtiökokouksissa mukana, joissa ei edes kaikki hallituksen jäsenet ole osallisina.
Seuraavana päivänä sen sijaan puhelin soi tiuhaan tahtiin: "mitä siellä päätettiin?"
Todella turhauttavaa!
Ole siinä sitten dynaaminen isännöitsijä, kun päätöksentekijät eivät edes kerran vuodessa vaivaudu paikalle.
Jälkeenpäin kyllä urputetaan VÄÄRISTÄ päätöksistä!
Silloin ei tarvitsisi ainakaan heti hakata vanhusten vähiä rahoja jonninjoutaviin ehostuksiin. Asumismukavuuskin ikäänkuin sisältyisi kauppaan.
>>Nut olen itse hallituksessa ja yritän saada asiat luistamaan. Talossamme on tehty vuosina 2002-2006 erittäin isot remontit. Tarkoituksena on myöskin toteuttaa ikkunoiden ja parvekkeiden ja parvekeovien uusiminen energia ystävälliseksi.
Talossamme on uusittu mm:ssa ilmastointi ja lämmitysjärjestelmä. Nyt kun valtio tukee energiaremontteja, kannattaa ne toteuttaa.>>
Tottakai vaikka ei olisi tarvettakaan.
Mikään ei taloyhtiössä ole sen järjettömämpää kuin hakata rahaa turhiin remontteihin tai ennakoida remontteja tarpeettomasti. Esim. parvekeovien ja ikkunoiden uusiminen on yleensä täysin turhaa, koska energiasäästöllä remontin ennakointia ei voida kattaa ellei sitten kyseessä ole 50-60-luvun talo jossa em:t alkuperäiset (ja harvoin silloinkaan).
Samaa humpuukia kuin kodinkoneiden vaihtaminen energiasäästön vuoksi. Lainatkaa ihmiset jostain kwh-mittari ja mitatkaa ihan vaikka piruuttaan paljonko jääkaappinne virtaa kuluttaa ennenkun sen vaihdatte.
Uudet kerrostalot ovat nykymuodissaan laatikoita joiden särmät osoittavat vähän sinne ja tänne. Säilytystilat normioidaan siten, että sinne mahtuu juuri ja juuri kesällä talvivaattet ja talvella toisinpäin.
Hintaa näillä laatikoilla on lähes kolme kertaa se, minkä maksoin tästä nykyisestä huoneistostamme.
Talomme on tosiaan rakennettu vuonna 1960. Talo on täystiilitalo, rapattu ulkopinta. huoneisto hyvin tarkoituksen mukainen. Säilytystilat suorastaan mahtavat. Talo sijaitsee kauniilla paikalla ja tontin koko on kaksinkertainen nykytontteihin verrattuna. Kun astuu porraskäytävään, henkii se ranskalaistyylistä, nostalgista harmoniaa.
Nämä nykyiset uudistukset ovat täysin perusteltuja. Tuo sinun kantasi uudistuksiin, kuvastaa nykypäivän mentaliteetteja. Korjataan sitten kun se on pakollista. Jolloin se on myöskin kallista.
Valtio tukee vanhojen rakennusten energia korjauksia juuri siksi, että ihmiset niitä tekisivät. Meillä on ehkä joskus -80 luvulla uusitut ikkunat, jotka ovat kaksinkertaisia, mutta kuitenkin, kun joudutaan uusimaan parvekeovet, jotka ovat irralliset toisistaan ja sisimmäiset ovet pahasti kieroutuneet, kannaattaa ikkunatkin uusia. Parvekkeet ovat jo aikansa elänneet ja rapautuneina jopa vaaralliset, sekä hyvin pienet.
Sain kirjoituksestasi sen käsityksen, että pidät sellaisiakin remontteja tarpeettomana, jotka ajallaan tehtynä säästävät asukkaiden rahoja. Eihän mikään ole ikuista.
Olisi järjenvastaista jättää remontit tekemättä silloin kun valtio niitä tukee. Kun kuitenkin korjaustarve on akuutti lähimmmän viiden vuoden sisällä.
Kun parveke rakennetaan olohuoneen levyisenä ja lasitetaan, säästää se energiaa. On laskettu, että lasituksen myötä huoneen lämpötilä kohoaa n. 1 - 1 1/2 ast. Vedon tunne myös katoaa. Lisäksi tulee ikäänkuin yksi ylimääräinen huone lisää. Talon arvo nousee jne.
Kaikkea ei voida mitata rahalla. Myös asukkaiden viihtyvyys on tärkeää. Kun nämä uudistukset, joiden summaksi arvioin n. 5000 - 8000€ per asunto. On se todella kannattava projekti, sillä silloin talomme on suurinpiirtein kunnossa ja siinä on hyvä asuu.
Jos etenemme niiden tahdissa, jotka eivät halua tai tavallaan pysty maksamaan osuuttaan, emme sille mitään mahda. Kuitenkin heilläkin on mahdollisuus. Nimittäin myydä asuntonsa ja muuttaa asuntoihin,jotka ovat heidän tyyppisille rakennettu, eli palvelutaloihin. Onhan se väärin, jos rakennukset annetaan rapistua sen vuoksi, että joku pitää jääräpäisesti kiinni omasta asunnostaan, jota ei pysty pitämään.
Nykysuomessa hyvin moni taloyhtiö on jo päästänyt esim. -70 luvulla rakennettujen elementtitalojen kunnon suorastaan katastrofaaliseksi.
Tälle kaikelle emme valitettavasti mahda mitään.
Tekstistäsi päätellen kyseessä on aivan selvä provo. Liikaa asiavirheitä.
Ajattelet vähintäänkin itsekkäästi asioista. Tänne on myös aika ajoin eksynyt kavereita jotka ovat halunneet kertoa missä kunnossa kiinteistön tulisi olla ja mitä kulloinkin pitäisi tehdä. Vielä ei ole onneksi mihinkään hullutuksiin lähdetty. Ostajien pitäisi selvittää taloyhtiön asioita ja remonttihaluja enakkoon, jottaa päätyisivät asumaan itselleen sopivaan yhtiöön, kuten sinäkin tuossa mainitsit.
Täälläpän uuden vastaavan osakkeen hinta on noin 40 - 60% kalliimpi kuin tällaisen 20-30 v vanhan. En oikein ymmärrä sitä logiikkaa, että ostetaan vanhasta talosta osake ja sitten ollaan halusta hakkaamassa se erotus remontteihin. Kunnossahan toki talon pitää olla ja remontteja pitää suunnitella ajoissa, mutta silloin mennään mettää ja lujaa jos ulkopuolisia firmoja käyttämällä aletaan vanhasta talosta tekeen uutta. Jos me hakkaisimme tähän 50% osakkeiden nykyarvosta uudistuksiin ja remontteihin, tämä olisi vielä kaukana uutta vastaavasta. Silloin ehkä oltaisiin saatu tekniset ratkaisut uudistettua ja ulkopinnat siistittyä, mutta sen jälkeen jokaiselle osakkaalle jäisi vielä oman huoneistonsa täysremontti.
Valitettavasti ei mene minun järkeeni moinen.
Jos on provo, niin selitäppä paremmin.
Isännöitsijä liiton asiantuntijoiden mukaan. Taloyhtiöiden pitäisi aloittaa varojen kerääminen kun talo on kymmenisenvuotta vanha. Tämän he selittävät sillä (joka on Hermanninkin mielipide), että missään vaiheessa ei yhtiövastike pääse nousemaan liian suureksi, vaan se on koko talokaaren iän suurinpiirtein samalla tasolla.
Mietitäämpä vähän tätä logiikkaa.Joku on ollut sitä mieltä, että etukäteen kerätty rahoitusvastike on väärin niitä asukkaita kohtaan jotka esim. myyvät osakkeensa pois, ennenkuin varsinainen remontti tehdään. Tämä ajattelumalli on väärä. Talohan vanhenee ja kuluu, tämä ns. etukäteissäästö on korvausta kuluneisuudesta, joka syntyy heti kun asukas sisään astuu. Eli, maksat kun kulutat.
Meidän talomme oli niitä, jossa asuttiin lähemmäs 40 vuotta ilman mitään korjaustoimenpiteitä. Tästä seurasi se, että oli pakon sanelemana jotain tehtävä. Tiilikatto rapistui ja vuosi vedet sisälle, samanaikaiseti piti korjata kosteat tilat, niin yhtiön kuin asukkaidenkin. Ilmastointi ei enään ollut ajantasalla, jne. Päinvastoin kuin olisi näitä remontteja jaettu useammalle vuodelle, kerääntyivät ne pienelle aikayksikölle.
Sanoit "ulkopuolisia firmoja käyttäen". Tämä on ikävä kyllä pakollinen kuvio. Tuskin missään taloyhtiössä tehdään suurempia remontteja oman väen voimalla, se on tuhoontuomittu ajatus.
Hyvä esimerkki on se, että talossamme on edelleen alkuperäiset putkistot. Ne on huuhdeltu ja tutkittu, työn suorittaja vakuutti viemäriputkistojen kestävän tutkimuksen jälkeen n. 25 vuotta. Vesijohtojen osalta kestoiän laskettiin reilu 10 vuotta. Tämä kertoo siitä, että materiaalit ovat vähän toistaluokkaa kuin -70 luvun "kuumilta" vuosilta.
Vesijohtojen osalta on suunnitelma käyttää vanhaa ilmastointi kanavaa hyödyntämään tätä joskus tulevaa remonttia, siitä tulee selvää säästöä.
Hyvä esimerkki on Riihimäen kaupungin Peltosaaren asuntoalue. Lehdestä luin, että siellä -70 luvulla rakennetut elementtitalot, ovat tulleet ikään, jossa kustannukset ovat luokkaa 500 - 1500€/m2 (Nämä kustannukset syntyvät vesikaton, seinäelementtien uusimisesta, putkistoremontista jne. Jälkimäiusessä tapauksessa mainittiin, että tuskin on mieltä enään korjata koko taloa vaan kannattavinta on sen purku ja uudelleen rakentaminen. Tämä on kyllä asukkaita ajatellen järkevää. Kun rakennustilaa löytyy, niin samalle tontille voidaan rakentaa jopa kaksinkertainen neliömäärä vanhaan verraten. Näin uudet asunnot, joiden lukumäärä on esim. kaksinkertainen, niin näistä saatu euromäärä korvaa kulut.
Eihän talojen remonteissa puhuta uudisrakentamisesta mitään. Onhan selvää, jos runko talossa on hyvä, ei ole mitään järkeä siinä, etteikö suurremontteja voisi tehdä, ne on vain porrastettava ja aloitettava ajoissa, ennenkuin suurempia vaurioita syntyy.
Tehdäänpä pieni laskuesimerkki. Täällä kehä 3 pohjoispuolella, kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta liikkuu siinä - 2500€/m2 paikkeilla. 60m2 kaksion saa perusremontoitusta talosta 1/2 hintaan. eli n. 1200€/m2. Tässä on siis mukana jo peruskorjattu talo. Kerostalo, jossa remontit ovat edessä, voi saada hyvästä osakkeesta n. 900 - 1100€/m2.
Tämä kertoo siitä, että talo kannattaa pitää kunnossa. Oma-asuntohan on jokaisen asukkaan hallinnassa, että remontoiko vai ei.
Mielestäni järkevin tapa olisi se, että vanhaa romua ei yritettäisikään tekohengittää. Vaikka kunka tekisit remonttia, 40-60 v talo (kerros-/rivitalo) on auttamattomasti tiensä päässä tai sitten talon saattaminen uutta vs. kuntoon tulisi maksamaan enemmän kuin uuden rakennuttaminen. Järkevintä olisikin laskea talolle elinkaari ja pts vaikkapa 50 v ajalle. Kun sitten 40-60 v täyttyisi, talo purettaisiin ja rakennettaisiin uusi tilalle. Kun malli olisi jo ennalta tiedossa, silloin asunnon hinta olisi helppo määrittää eikä tarvisi vetää köyttä siitä, vastaako taso nykypäivän vaatimuksia.
Merkittävämpi remonttijakso ajoittuisi tuonne 30-40 v välille ja silloinkin kannattaisi olla hyvin tarkkana mitä on järkevää tehdä. Sen jälkeen talo eläisikin jo terminaalivaihetta.
Hintataso olisi suhteellisen helppo laskea niin, ettei kukaan yksittäinen osakas joudu osaltaan koko lystin maksajaksi.
Remonttirahastoista ollaan montaa mieltä. Jos pts on tehty ja remonttikohde määritetty, silloin se saattaa toimiakin. Jos taas kerätään jotain epämääräistä pottia, joku fiksu saattaa käyttää rahat yhtä epämääräisesti.
Tärkeintä on suunnitelmallisuus ja varautuminen. Tällöin ei pääse syntymään totaalisia ylilyöntejä suuntaan tai toiseen.
Mielestäni kuitenkin liika, ennenaikainen ja turha remontointi on kallista. Muutama pääkohde on joita kannattaa tarkkailla huolella: Yläpohja, alapohja ja vesijohdot sekä joissain tapauksissa lämmitysjärjestelmä. Jos parissa huoneistossa ikkunat vetää, ne kannattaa korjata ennemmin kuin uusia kaikkia. Samaten jos ulkopinnassa on paikallisia vikoja, ei silti kannata koko hoitoa uusiksi laittaa. Mitä aikaisemmin jonkun homman tekee, sitä aikaisemmin uusi remontti on edessä.
Itse asun vuonna 1920-rakennetussa talossa. Tuon logiikan mukaan tämä olisi pitänyt purkaa :)
Kummasti tämä on kuitenkin yksi kaupungin ihanimmista ja halutuimmista taloyhtiöistä ja hinta sen mukainen.
Hintaa nostaa juuri se, että tarpeelliset remontit on tehty ajallaan ja talon henkeä noudattaen.
On uusittu ikkunat ja ovet, katto ja pesutilat. Rappukäytävä ja parvekkeet, nyt on putketkin kunnossa.
Kaikki työt on tehty talon hengen mukaan, erikseen suunnitellen ja miettien, museovirastokin on antanut vinkkejä.
Lopputulos on onnistunut ja jonotuslista taloon jopa olemassa, harvassa kerrostalossa taitaa olla jonotuslista, tappelua jos joku haluaa myydä asuntonsa.... ;))
terv. onnellinen asuja kolmannessa polvessa
joita rakennetaan pelloille ja pusikkoihin. Tuskin se teidänkään talo olisi yhtä suosittu ja haluttu jos sijainti olisi esim. 30 km Kiteen keskustasta, eli arvopaikoille rakennetut talot ovat hieman eri juttu ja nykyisinkin ne pitäisi rakentaa "ikuisiksi".
Talon laskennallinen ikähän on jossain joskus määritelty 50-vuodeksi. Tämä tarkoittaa suurinpiirtein sitä, että kaikkinaisiin remontteihin on tuona aikana palanut talon hinta. Käänteisesti, jos päätettäisiin purkaan talo 50-vuoden päästä ja rakentaa tilalle uusi, investoinnit voitaisiin mitoittaa sen mukaan.
50-vuotiaaseen taloon tulee jatkossakin, lähes vuosittain remontin tarvetta. Uuteen ei seuraavaan 20-30-vuoteen juuri tarvitse ainakaan isompia remontteja tehdä. Tätä kautta esittämäni malli saattaisi tulla pitkällä juoksulla edullisemmaksi. Lisäksi vielä - uusi on aina uusi ja tekniikka ym. ratkaisut kokonaisuudessaan tämän päivän tekniikkaa.
"Joku on ollut sitä mieltä, että etukäteen kerätty rahoitusvastike on väärin niitä asukkaita kohtaan jotka esim. myyvät osakkeensa pois, ennenkuin varsinainen remontti tehdään. Tämä ajattelumalli on väärä. Talohan vanhenee ja kuluu, tämä ns. etukäteissäästö on korvausta kuluneisuudesta, joka syntyy heti kun asukas sisään astuu. Eli, maksat kun kulutat."
Taloyhtiö EI OLE pankki, on AIVAN turhaa tehdä etukäteissäästöjä remonttia varten kymmeniä vuosia. Tilanne hoidetaan joko ylimääräisillä vastikkeilla tai pankkilainalla, riippuen korjauskustannuksista.
Osakkeenomistaja joka on ostanut UUDESTA taloyhtiöstä osakkeensa, on tehnyt tietoisen valinnan ostamalla uutta kalliilla, seuraava omistaja ostaa tietoisesti vanhaa ja kulunutta halvemmalla kuin vastaava uusi.
Korjaustoiminnan tulee olla hallittua ja JATKUVAA toimintaa, tällöin vältytään mainitsemaltasi tapaukselta:
"Meidän talomme oli niitä, jossa asuttiin lähemmäs 40 vuotta ilman mitään korjaustoimenpiteitä. Tästä seurasi se, että oli pakon sanelemana jotain tehtävä."
Meillä ei ole päässyt käymään näin, koska suunnitelmallinen korjaustoiminta käynnistyi talon ollessa 18 vuotias ja jatkuu ainakin sen ajan kun viitsin toimia hpj:na.
Siinä olen samaamieltä, että jos talo on elementtitalo ja rakenntu joskus -70 luvulla, niin niiden kätännöllinen ikä on n. 35-45v. Jonka jälkeen varmasti on elementeissäkin tapahtunut niin suuria muutoksia, että sen korjaaminen tuskin kannattaa.
Nykyaikana ei enään tehdä sellaisia taloja kuin tehtiin joskus aikaisemmin. Asuin tässä taannoin rivarissa, joka oli rakennettu vuonna -81. Kun muutin sieltä n. reilut kaksivuotta sitten, oli esim. putkisto täysin loppu. Useaan kertaan taloyhtiö joutui niitä putkistoja paikkailemaan. Luulen, että taloon asennetut putket, ovat jostain itäblokin maasta. Muutenkin tuo rivari oli rakennettu lähes täysin sudeksi.
Nyt kuitenkin talo, jossa asumme, sijaitsee toistasataavuotta vanhan puutalomiljöön vieressä ja kuuluu osana tähän miljööseen. Remontoidessa pitää olla tarkkana, esim. vanhan tiilikaton uusiminen piti tehdä niin, että se noudatti väriltään ja materiaaaliltaan vanhaa punaoranssista väriä.
Jos tämäntyyppinen talo rakennettaisiin nykyhinnoin, maksaisi se maltaita. Talo on muurattu käsin poltetusta punatiilistä. Porraskäytävät ovat pyöreitä, ei nelikulmaisia kuin nykytaloissa.
Olemme säilyttäneet vanhat keittiökalusteet, ne ovat puusta ja hyvin vankkoja sekä tilavia että käytännöllisiä. Tilaa on ruhtinaallisesti. Tontti on yli 7000m2 joka on nykymittapuun mukaan suurehko. Maisemallisesti talo on vehreellä paikalla ja hyvin kaunis. En tätä vaihtaisi mihinkään nykypäivän elementti taloon.
Tuo rakennusrahasto on siitä hyvä, että se pieninäkin vastikkeina muodostaa ajanmittaan mukavan pesämunan tuleville remonteille. Tuo rahasto on merkittävä juuri peruskorjaustarpeisiin koottuna, niin sitä ei voi käyttää muuhun.
Laskin oman huoneistoni (60m2) ikkunoiden hinnan, johon kuuluu myöskin sälekaihtimet sisään rakenettuina, kolmilasisena energiaasäästävänä. noin 3500€ joka on kohtalaisen pieni summa, verrattuna sen etuihin.
Parvekkeet on pakko uusia, koska ne ovat kohta jo hengenvaaralliset.
Harvoin suurehkoja remontteja tehdään turhaan ja liian aikaisin, pikemminkin päinvastoin. Jotkut kyllä ajattelevat niin, että uusitaan sitten kun pettävät, mutta se on likinäköistä, sillä esimerkiksi putkiston pettäessä, voi tulla lisävahinkoja ja myöskin ammattimiehen saaminen voi viedä aikaa, ellei urakkaan ryhtymistä ole etukäteen suunniteltu.
Ainahan kannattaa miettiä mitä korjaa ja kuinka korjaa. Aina on asetettava asiat oikeille raiteilleen. Joskus saattaa olla niin, että paikataan ja paikataan mutta koskaan siitä ei tule hyvää.
Betoni kovettuu vanhetessaan, siis koko ajan. Betonielementtitalon rungon tekninen ikä on yli 100 vuotta, jopa 200. Sen ajan se siis kestää ja pysyy perustuksista riippuen kasassa.
Mikä järki olisi tuhota kestävää perusrakennetta, mielestäni asiallinen peruskorjaus ja "update" riittää jatkamaan b-elementtitalon ikää, kunnes se katsotaan aiheelliseksi purkaa muiden kuin teknisten seikkojen takia.
"....mutta sen jälkeen jokaiselle osakkaalle jäisi vielä oman huoneistonsa täysremontti."
Omalta kohdalta voin vain todeta, että oman asuntoni seinäpintojen pinnoite vaihtuu 5 vuoden välein, katto 10 vuoden välein, keittiö 10-15 vuoden välein, ellei sitten ole tässä välissä muutettu uuteen.
Remontoi vähän kerralla ja riittävän usein myös sisältä, niin ei käy kuten sinlle.
Isännöitsijä liitto tähtäsi tässä etukäteissäästämisessä siihen, että yhtiövastikkeet pysyvät kokonaisuudessaan kohtalaisena. Kun kirjoitn tuosta Riihimäen tapauksesta, niin siinähän tuli moneen taloon yhtäkkisesti niin paljon korjattavaa, että vastike on sitä luokkaa, että sitä ei esim. moni eläkeläinen pysty maksamaan. Johan putkiremonttikin maksaa neliötä kohden laskettuna siinä 350 -700€ m2, Jos aikanaan olisi kerätty pientä summaa pesämunaa varten, ei köyhimmille asukkkaille olisi tullut eteen vastiketta, jonka suorittaminen voi olla mahdotonta.
Ihminen on lyhytnäköisyydessään vähän ajattelematon. Syynä tähän keräyksen vastustamiseen on pieni lisämaksu, ihminen kun on nuuka ja pelkää, että joku "ratsastaa" hänen kustannuksellaan.
Juuri tuota mainitsemaasi korjaustointa pitää tehdä, jotta vältyttäisiin kertarysäyksen omaiselta korjaamiselta
Putki ym. vastaavat remontit ovat kuitenkin yksittäisiä suuria menoeriä. Vältyttäisiin siinäkin paljolta, jos muutama euro kuukaudessa pistettäisiin "tyynyn alle".
"...tuli moneen taloon yhtäkkisesti niin paljon korjattavaa, että vastike on sitä luokkaa, että sitä ei esim. moni eläkeläinen pysty maksamaan."
1.Suunnitelmallinen korjaustoiminta. Ei tarvinne selittää.
2.Taloyhtiö saa lainaa pankista vaikka 10-20 vuodeksi, aivan miten haluaa ja kuukausimaksut voi sovittaa myös köyhille eläkeläisille sopivaksi. Ne jotka haluavat, maksavat käteisellä tai ottavat henkilökohtaisen remonttilainan itselleen sopivaksi ajaksi.
joskus -70 luvulla. mutta kas kummaa betoni haurastui. Juuri tällaisesta talosta muutin pois. Elementit olivat pienien murtumien vallassa.
Monet esim. Helsingiläiset 1800 -1930 luvun talot, ovat muurattuja tiilestä ja ne kestävät.
Onhan nähty miten tiilestä muuratut vanhat talot, ovat satojavuosia uhmanneet tuulta ja myrskyä.
Tuo elementti talojen runko, kyllä kestää, mutta elementit tehdään niin, että on kaksi betonilevyä ja välissä eriste, jos elementtitalo on saumattu, saumnuksen ikä on laskettu n. 10 - 20 vuotta, jonka jälkeen se on jälleen saumattava. Jos saumausta ei suoriteta, pääsee saumasta vettä elementin sisälle. Kun syksyllä sataa vesi kastelee villan, tulee pakkanen ja jäädyttää eristeen, joka laajenee ja vähitellen murtaa vahvankin betonin.
Elementtien uusiminen maksaa Riihimäellä laskettujen korjausten hinnaksi elemenntien kohdalla n. 500€/m2 eli 60m2 huoneisto 30 000€. jos tulee esim. putkiremontti tai vastaava eteen, sitten puhutaankin jo vähän isommasta summasta.
vaikka maailman tappiin, mutta onko siinä taloudellisesti ja asumismukavuuden kannalta mitään järkeä.
Jos otetaan esimerkki. Kaveri asuu 70-luvun alun elementtikerrostalossa mallia laatikko joka sijaitsee lähiössä ja otetaan kaksi vaihtoehtoa. Talo peruskunnostetaan täydellisesti (ei kuitenkaan kaikin osin vastaa uutta), joka maksaa ko. kaverille yhtä paljoin kuin millä erotuksella saisi uuden, kumpi vaihtoehto olisi äkkituntumalta järkevämpi valinta?
Tässä kannattaa huomioida se, että mikäli vanha kerrostalo laitettaisiin täysin uutta vastaavaan kuntoon sekä teknisesti että muutenkin, se maksaisi enemmän kuin uuden rakentaminen.
Omakotitalojahan remontoidaan silmämääräisesti uutta vastaavaksi. Usein homma tehdään itse ja talkoilla, mahdollisimman vähän ulkopuolisia urakoitsijoita käyttäen. Samalla rahalla ja pienemmällä vaivalla rakentaisi uuden vaikkapa puolivalmiista paketista.
Etenkin jos yhtiöllä on oma tontti ja paikka on arvokas tai muuten mukava. Ei muuta kuin vanha matalaksi ja uutta tilalle.
uusi on uusi.
Mutta kiva jos olet tyytyväinen.
Et tosin hoksannut, että tilanne on laskennallinen. Kun asioita vertaillaan ja lasketaan, tässä tapauksessa joku hinta pitää määrittää mm. huoneiston täysremontille (kaikki uusiksi jokaista nippeliä myöten) ja siinä yleensä käytetään ulkopuolisen urakoitsijan taksaa. Mitähän tasoa mahtaisi olla neliöhinta.
Ensinnäkin 60 luvulla ei juurikaan ole rakennuttu täystiilikerrostaloja vaan 20-40 luvulla. Käsityksesi päätöksentekoprosessista taloyhtiössä on tuolta jostain. Monessa tapauksessa olohuoneen levyisen parvekkeen parvekkeen toteuttaminen jälkeenpäin 60-luvun kerrostaloon on mahdottumuus ja varsinkin 5000-8000 euron kustannuksella per huoneisto. Toisekseen vaatii vähintään toimenpideluvan ja eri juttu sitten on mitä rakennuslautakunta on mieltä 60-luvun arkkitehtuurin tuhoamisesta. 20 vanhoja ikkunoita on aivan järjetöntä vaihtaa energiatehokkuuden syyllä varsinkin jos ne on asianmukaisesti huollettu. Kustannushyöty näillä energianhinnaoilla otetaan takaisin noin 50-60 vuodessa. Myyntimies tietysti voi väittää, että lasituksella vedon tunne huoneistosta häipyy, mutta kuka tahansa rakennustekniikkaa ja ihmisen fysiologiaa ymmärtävä tietää, että asia ei ole niin vaan, että kyse on monesta tekijästä. Lasitus sinällään on järkevää sillä se säästää parvekerakenteita ja tuo lisää käyttötilaa osaksi aikaa vuodesta.
Jos 70-luvun taloa on yhtään ylläpidetty niin kuin pitäisi niin käyttöikää sillä on varmasti toistasataa vuotta.
Ensinnäkin, tämän kerrostalon on rakentanut eräs tehdas silloin -60 luvulla, tämä on täystiilitalo, rakennettu käsin muuraamalla. Ulkoseinien paksuus on n. 50 cm.
Toisekseen. Kyseisen parveketyypin tekeminen nykypäivän valmisparveke systeemillä ei tuota minkäänlaista vaikeutta toteuttaa sitä.
Tässä hiljattain toteutettiin vastaavanlaiseen, mutta 4 -kerroksiseen taloon parvekkeet, valamalla alkuperäisen mallin mukaan. Lasitettuna hinta oli 8000/parv. Meidän suunnitelman mukaan elementti parveke, tehtaalla valmistettuna ja lasitettuna ei maksa kuin puolet siitä. ottaen huomioon, että kerroksen alin parveke on 0.50 m:n korkeudella maasta ja ylin parvake siitä yhtä kerrosta ylimpänä.
Nykyiset parvekkeet ovat peltiset, ruskeaksi maalatut ja rumat. Nykypäivänä rakennetaan parvekkeet niin, että ne sopivat talon tyyyliin sekä järkevästi ajatellen, miksi ei samalla lyödä kaksi kärpästä yhdessä. Rakennetaan niin, että siitä on hyötyä energiapoliittisesti. Kun talomme on reilun satavuotta vanhan puutaloalueen reunassa ja talon takaosa päättyy puistomaiseen maisemaan, niin ei ole niin tarkkaa maisemallisesti, kun kuitenkin julkisivu on on säilytetty alkuperäisenä.
Mitä tulee ikkunoihin, on niiden ikä lähempänä 30 vuotta ja hoitamattomana jo ulkopuolelta heikossa kunnossa. Ikkunoiden kustannus on aika pieni, verrattuna siitä saatavaan käyttömukavuus, kauneus, ja energia säästö.
Kun parvekkeet on pakko uusia, ja lainaa otettava, kannattaa lainaa ottaa heti se summa, mikä menee ikkuna remonttiin, koska ikkunat on kuitenkin uusittava lähivuosina.
Tuo lasituksen mukanaan tuoma vedontunteen poistuminen on perheessämme koettu henkilökohtaisesti. teetetimme parvekelasituksen edelliseen kerrostaloasuntoomme. Lämpötilan nousu olohuoneessa, jonka seinäntakana parveke on, on n.1 1,5 astetta, se on myös asiantuntijoiden taholta lausuttua tosiasiaa.
Vedon tunne ei ole mutu tietoa. On selvää, kun huoneistossa on ilmastoinnin johdosta lievä alipaine, syntyy vetoa silloin, kun korvausilma pyrkii huoneistoon ikkunoiden ja parvekeovien kautta. Lasitettu parveke edesauttaa vedontunteen poistumista.
Asiantuntijoiden ja oman saadun kokemuksen mukaan, esim. kevättalvella, kun aamupakkanen on siinä nollan tietämissä ja aurinko alkaa helottaa taivaalta, saattaa parvekkeella lämpötilaero olla lähes 20 astetta. Sen kyllä huomaa sisätiloissakin.
Siinä ollan samaa mieltä, että lasitus säästää taloyhtiölle kuuluvan ns. sisäänvedetyn parvekkeen rakenteita.
On muistettava, kun rakennetaan/uudistataan rakennuksia/huoneistoja, ei aina kannata tuijottaa säästöihin, on otettava mukaan myös asumisviihtyvyys. Nykypäivän trendi, tehokkuus / taloudellisuus pätee ainoastaan liike-elämässä, yksityis´ elämässä taas jaksaminen ja viihtyvyys ovat etusijalla.
-70 luvulla tehdyt elementtitalot ovat lähes kaikki ns. kertarakentamista. On todettu näiden rakennusten elementeissä sellaisia vikoja, että ne on lähes poikkeamatta uusittava ja se on kallista puuhaa.
Hermanni se on homehörhöyden lisäksi remonttihörhöydestä kärsivä yli-innokas asukas joka taloyhtiön hallituksen jäseneksi päästyään laittaa "asiat vauhdilla luistamaan". Jos seinässä on homepilkkuja tai rappausta hiukan rapissut, ei muuta kuin elementit uusiksi. Kaikki uusiksi. Ihan kaikki. Kannattaa ehdottomasti ottaa valtion 10% peruskorjaus-avustus. Onhan se esim. miljoonasta eurosta 100000,00 euroa. Takuulla kannattaa. Uskokaa vaan Hermannia. Hän tietää.
ollut rakentamassa armasta synnyinmaata pääkaupungin seutuvilla. Rakentanut aikoinaan elementtitaloja, niin Myyrmäkeen kuin muuallekkin Helsingin seudulle. Osassa Helsingin seutua rakennettiin juuri näitä "kertakäyttö" kerrostaloja, joiden iäksi laskettiin n. 30v. mutta ovat saaneet armon olla vielä jatkossakin asumiskelpoisia.
Tämä jos mikä on lyhyttä asumispolitiikkaa. Silloin kun näitä kertakäyttö kerrostaloja rustattiin pystyyn, oli rakennuskustannukset toista luokkaa kuin nyt.
Kun saatavilla on avustusta valtion puolelta, on tyhmää jättää korjaamatta sitä, mikä korjattava on. Tuo Esim. nimim, "heh":n laskelma on suuntaa antava. Jos taloon suunniteltu putki tai muu iso remontti on pakollinen, niin tuo 10 prossan avustus on tervetullutta. Muutenhan sen maksaa osakas.
Useinkin syytetään hallitusta, jos se korjaa ja remontoi. Jos taas se jättää korjaamatta ja remontoimatta, sama juttu.
Muuten mielenkiintoista, että nimim. "heh" taitaa noin esimerklillisen laskutoimituksen. Kysäisempä sellaista, jos jättää tekemättä homeen valtaaman elementin. Miten se vaikuttaa sanotaanko 10v. kuluttua, home kun on kova lisääntymään. Uusitaanko nyt yksi elementti, vai 10v. jälkeen koko julkisivu?
Betoni ei homehdu.
Betonipinnan päällä oleva rappaus maaleineeen homehtuu.
Hermanni on as.oy:n hallituksen jäsen vois Hermanni keskittyä as.oy:n osakkaitten edun valvontaan eikä mietiskelis valtakunnallista asunto-ja rakennuspolitiikkaa. Hermannin on hyvä tietää, että vastapelurina on itse isännöitsijä jota ohjeistaa isännöitsijä-ja kiinteistöliitto. Ko. liittojen ohjeistuksen mukaan jos mennään, on silloin taloyhtiössä jatkuva peruskorjaus ja remontti menossa. Lue:rahastus.
Joten jäitä hattuun. Turhaan tehty työ on turhaan tehtyä työtä jonka osakkaat maksaa.
...ajaa taloyhtiön etuja, yhdessä hpj ja isännöitsijän kanssa.
Jos talomme vaatii korjauksia, ne tehdään. Jos valtio tukee niitä, niin se on hyväksi.
Toisaalta säälittää sellaiset yhteisöt, joiden pääasiallinen tahto on €urokannasta kiinnipitäminen.
On paljon kirjoitettu näistä kuolevista taloyhtiöistä ja siitä miten vanhoissa taloyhtiöissä vanhat taarat hallitsevat niin yhtiökokouksia kuin hallituksen päätöksiäkin.
Kuten minulle tässä kerran sanoi vanha mamma, kun hän ihasteli huoneistomme ihanuutta. "minulla on alkuperäinen kylpyhuone, alkuperäinen keittiö, alkuperäiset muovimatot, kun minä kuolen, niin myykööt perilliset sen pois, kyllä he siitä jotain saavat". (Talo on lähes 40v. vanha.)
Näinhän täällä kirjoittavista hyvin monet ajattelevat.
Nimim. "heh" tiedoksi. Kiinteistöliitto on meidän liittomme, joka ajaa meidän asiaamme. Toisaalta minulla on vankka kokemus ja tietämys rakennusalasta ja siitä, miten tällaista yhteisöä hallitaan.
Aikoinani minulla oli myös omakotitalo, jonka kunnostin ja myin, arvaatko, sainko voittoa?
Jos esim. parvekkeet pitää sulkea niiden huonon kunnon takia (betonin kappaleet putoilevat asukkainen niskaan) Pidätkö sitä turhana remonttina ja kun ajatuksena on isontaa niitä ja lasittaa, niin onko sekin turhaa? Parvekkeen ovat ovat kierot, ikkunat osittain lahot, onko niiden korjaaminen turhaa? Vastaapa hyvä "heh"!
annan suuret kiitokset avusta ja neuvoista, joita olen saanut kun olen joutunut ajamaan taloyhtiön vastuukysymyksiä vanhaa junttaa vastaan.
Vanhat juntat jotka eivät tunne asunto-osakelakia saati eivät halua sitä noudattaa ovat varsin tavallinen ilmiö vanhoissa kerrostaloissa.
Ja lisäksi puuttuu kokonaisvaltainen talon kunnon ja korjausten tarpeellisuuden hahmottaminen ajoissa.
Tämän lisäksi olisi toivottavaa satsata viihtyisyyteen mutta se on täysin turhaa, eurokaan ei likene yhteisen pihan kunnostamiseen , heh riitaiset ihmiset tuskin vapaa-aikanaan haluvatkaan viettää aikaa yhdessä. Pihan ja yhteisten tilojen hyvä kunto nostaa talon arvoa eli jokaisen osakkaan asunnonkin arvoa. Mutta tätä ihmet eivät ymmärrä.
Jaa a meidän talossa niinkuin lukuisissa vanhoissa taloissa on vielä asbestieristeitäkin, sekään ei ketään liikuta vaikka jos joku sairastuu hallitus ja viimekädessä taloyhtiö on korvausvelvollinen.