Lain merkitys

palstalla on usean kerran tullut esille erikoinen tapaus isyyden vahvistamisasiassa. Tästä tapauksesta haistan ainakin eriarvoisuuden eli ei ole ollut tasavertaisuutta lain edessä. Käsitän, että kaikkien henkilöiden tulisi saada yhtäläinen oikeus lain edessä, olipa sitten kyse missä ammatissa toimimisesta, rikkaasta tai köyhästä ja olipa hän minkä värinen hyvänsä. Kaikilla tulee olla oikeus puolustautua. Huomioitava erityisesti henkilö silloin, jos hän tulee oikeuteen ilman asianajajaa. Nuoret henkilöt ovat useasti opiskelijoita tai työttömiä ja heillä ei ole varaa asianajajaan. Oikeusapujärjestelmä ei pelaa niinkuin pitäisi. Sieltä ei kaikki saa muuta apua, kuin kehoituksen jonkun asianajajan luokse murheineen ja sen ja sen verran omavastuu oikeudenkäyntikuluista.

Mielestäni meillä ei kaikki läheskään aina saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, johtuen jo siitä, että ei ole mahdollisuutta palkata sitä huippu-asianajajaa. Tässä on suuri epäkohta oikeudenkäyntejä ajatellen.

Sanotaan, että oikeutta ei pidä vain noudattaa, vaan sen on näytettävä myös toteutuvan. Olipa oikeuden ratkaisu eli tuomio mikä hyvänsä, niin sen tulee perustua lain soveltamiseen ja mielestäni on aina tuomion näytettävä olevan oikein annettu ja nimenomaan lakiin perustuen. Jos tuomio ei kansalaisten silmissä näytä oikealta, niin silloin on jotain pielessä. Meillä on ollut esillä jokinaika sitten tapaus, jossa lautamiehet ratkaisivat asian syyttämättä jättämisestä. Tämä ratkaisu ei näyttänyt oikealta.

Muistelen tuomarinohjeissa tai oliko peräti tuomarinvalassa sanottu, että ei pidä minkään varjolla lakia vääristellä eikä vääryyttä edistää. Ja itse ajattelen, että tuomarin tulee olla suoraselkäinen, itsenäinen ja vastuuntuntoinen. On kyse ominaisuuksista, että tuomareille pitäisi olla erittäin tarkka testi, ennenkuin he voivat tuomarin virassa toimia. Samaa vaaditaan tietenkin lautamiehiltä, mutta hehän käsittelevät pääasiallisesti rikosasioita, joissa vaaditaan näyttö, pitävä näyttö, ennenkuin voidaan tuomita. Harkinta tuskin voi tulla kyseeseen, jos tuomari on kirjansa lukenut.

Isyyden vahvistamisasiassa ei tavallisen kansalaisen mielestä voi myöskään käyttää harkintaa. Isyys on näytettävä toteen ja jos oletettu isä on kuollut, niin miten toteennäyttö saadaan, huomioiden nykyinen isyydenvoimaanpano -ja isyyslaki. Joku palstalla kirjoitti, että iäkkäälle miehelle vahvistettiin isä joka oli kuollut, eikä äitkään ollut enää elossa. "On posketonta touhu" kirjoitti joku nimimerkki.

Oikeuslaitos kärsii meillä luottamuspulasta ja se pahenee yhä. Jotain olisi tehtävä, jotta voimme sanoa, että Suomi on oikeusvaltio. Jonkun pitäisi kirjoittaa kirja näistä "oikeusmurha" tapauksista ja samalla antaa puolueeton ratkaisu miten oikeuden olisi pitänyt tuomita. Meillä on näitä jo iäkkäitä oikeusoppineita joiden tulisi ryhtyä toimeen oikeuslaitoksemme tilan pelastamiseksi.

Selosta hieman tarkemmin, mitä tarkoitat asenteiden muuttamisella. Minulla on ollut aina kunnioittava asenne oikeuslaitosta kohtaan ja olen ollut käsityksessä, että oikeudessa noudatetaan lakia sekä järjestystä. Ihmistä kuullaan asiaa näin tutkien. Todistajat tekevät valan Jumalan nimeen tai antavat vakuutuksen ja todistajan pitää puhua totta. Tuomarin olen edellyttänyt huomioivan, milloin asinosainen tai todistaja puhuu potaskaa ja otettava se huomioon, tuomiota harkittaessa.

Kun ensimmäisen kerran jouduin oikeuden eteen autokolariasiassa, niin huomasin, että mikään ei pitänyt paikkaansa. Minun piti olla hiljaa ja nousta seisomaan, kun avustajani käytti puheenvuoroaan. Avustajani seisoi myös. Kunnioitettiin oikeutta, tuomaria ja lautamiehiä.

Missä se on tänään tämä tuomioistuinten kunnioitus ja onko sitä yleensä. Jos juttunsa meinaa oikeudessa voittaa, niin on valehdeltava ja löydettävä todistajia jotka valehtelee, niinkuin asianajaja käskee. Asianajaja puolustautuu sitten, että olen saanut tietoni päämieheltäni, enkä tiedä, että todistajat olisivat pununeet perättömiä. Tämä on sitten se totuus, riippuen siitä kuka on tämä asianajaja.

Oikeussaliin tullaan ja istutaan lakki päässä. Kiistetään kaikki vaikka selvä rikos on tapahtunut. Valehdellen yritetään päästä pälkähästä ja näitä rikollisia käsitellään silkkihansikkain. Yhteiskunnan rahaa palaa hirvittäviä summia turhaan, todella turhaan näissä pikkurikollisten valehteluja kuunnellessa.

Mielestäni tänä päivänä lailla ei ole mitään merkitystä. Mielivalta rehottaa ja tuomarit ovat mitä ovat, mutta tietenkin poikkeuksia on. Tässä sitten tulee vastaan se eriarvoisuus tuomioiden suhteen ja kaikki eivät ole silloin lain edessä tasa-arvoisessa asemassa.

Ihmisoikeus - niin, sielläkö Brysselissä se on. Sekö on viimeinen toivo, jota jo joku väläytti mielipiteessään tänään 24.8 tällä palstalla.
Helvetti meidät perii, jos oikeuslaitos jatkaa tyyliin, että kansa narisee, puhuu oikeusmurhista ja viis laista piitta, kun ei kuitenkaan oikeutta saa - tämä kansalainen!