Eli siis,osaisiko joku vastata näihin kysymyksiin.
Miksi Suomeen perustettiin keskitysleirejä?
Mitkä olivat Suomen kaikki keskitysleirit ja milloin ne on perustettu?
Ketkä keskitysleirejä perusti? muut tekijät.
Vaikutus ulkomaiden leireihin ja päinvastoin?
Nämä asiat kiinnostavat,mutta kaikkiin kysymyksiin en vastauksia ole löytänyt..Kiitos jo etukäteen jos osaatte auttaa.
Suomen keskitysleirit
simppakukkana
49
4485
Vastaukset
- Homo homini lupus
Olettekos koskaan ihmetelleet miksi Suomessa, AINA kun on perustettu keskitysleirejä, on perustettu ne juuri TAMMISAAREEN, (rkp). Tietääkö joku, miksi näin tehtiin sekä 1918 että 1945?
Rakastaakos suomenruotsalaiset häkitettyjä suomalaisia jotenkin erikoisella tavalla?
Kuka päätti aikoinaan (1918 ja 1945) sijoittaa keskitysleirit juuri ruotsinkieliselle alueelle?
Miksi juuri Tammisaareen? Ainoa paikkakunta, jossa leirejä oli kahteen otteeseen.
Humaanimpi kohtelu? Ystävällisempiä ihmisiä? Parempi ruoka? Pienempi työttömyys? Pitempi elinikä? Suurempi yhteisöllisyys? Vai mikä?
Paavo pakkoruotsittaja Lipponen, todellinen suomenruotsalaisten hyysäri, ei taaskaan muista olevansa eläkkeellä ja siksipä hän kirjoittaa höpinöitään Turun sanomiin. Nyt hän sopivasti unohtaa kuinka Britit testasi BUURISODASSA Afrikassa keskitysleirejään huomattavasti ennen Suomen vastaavia. Vuosiluku oli silloin 1900 kahtapuolen.
Julkaistu 4.4.2008 2:31:16
TS/
Vuosipäivät ja menneisyyden hallinta
PAAVO LIPPONEN
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:140:0:0:0;4:139:0:1:2008-04-04,104:139:530938,1:0:0:0:0:0:
>Ruotsalainen Bjarne Stenquist kiinnitti hiljattain huomiota Suomen sisällissodan ja sitä seuranneiden rankaisutoimien julmuuteen. Suomeen perustettiin Euroopan ensimmäiset keskitysleirit.- Juhani Kivi
Olet oikeassa, että briteillä oli eteläisessä Afrikassa keskitysleirejä jo ennen Suomen sisällisotaa. Lipponen kertoi, että Suomeen perustettiin Euroopan ensimmäiset keskitysleirit.
Olet väärässä, jos kuvittelet Afrikan kuuluvan Eurooppaan. - 9491
Idiotti!!!!
- Anonyymi
Wikipediassakin artikkelit aiheesta on venäläismielisten kirjoittamia. Yleisradio toimii Venäjän propaganda toimistona.
Varoitus Venäjän disinformaatiosta!
- kertoo parhaiten.
Tässä kuitenkin Suomen salattua historiaa:
http://biphome.spray.se/ykskaks/arkisto/193/sotaleir.html - jhjklhjkhlk
keskitysleirejä!
Suomessa on ollut joitain parantolahotelleja, joissa on ollut ulkoilumahdollisuus. Täysin leiriläisten vapaassa käytössä.
Näissä parantoloissa on hoidettu, hoivattu ja huollellisesti syötetty, parhailla maan herkuilla joitain punatautisia henkilöitä. Päätä on silitetty ja kauniit vaaleaveriset hoitajattaret ovat laulaneet iloisia lauluja. Tällaisilla leireillä moni punataudista kärsivä parani täydellisesti ja päästettiin myöhemmin vapauteen.
Vieläkin moni parantoloissa oleskellut muistelee niitä ihania aikoja Suomessa ja lukuisat yrittävät rajalla päästä uudestaan Suomeen. Valitettavasti EU:n viisumilainsäädännön vuoksi joudumme jatkuvasti rajoittamaan tulijoiden määrää.- manketti
kyllä vain suomessa on ollut keskitysleirejä!Itä-Karjalan suunnalla niitä oli monia,eikös myös lappeenrannassa tammisaaren lisäksi? Niin ja kangasjärvellä sekä Koverissakin niitä on vissiin ollut.
Ja eikös noita leirejä ole ollut kolmeen otteeseen suomessa.ensimmäisen kerran sisällissodan aikaan 1918 vuonna,toisen kerran jatkosodan aikaan pääosin Itä-Karjalaan,sekä kolmannen kerran sitten maailmansodan aikaan.onko tuo kaikki pötyä? - kasaaminen?
manketti kirjoitti:
kyllä vain suomessa on ollut keskitysleirejä!Itä-Karjalan suunnalla niitä oli monia,eikös myös lappeenrannassa tammisaaren lisäksi? Niin ja kangasjärvellä sekä Koverissakin niitä on vissiin ollut.
Ja eikös noita leirejä ole ollut kolmeen otteeseen suomessa.ensimmäisen kerran sisällissodan aikaan 1918 vuonna,toisen kerran jatkosodan aikaan pääosin Itä-Karjalaan,sekä kolmannen kerran sitten maailmansodan aikaan.onko tuo kaikki pötyä?keskitetäänkö myös vakuutukset samaan firmaan? se lienee sitten keskitysvakuutusyhtiö. (onko kirjoitus virheitä.? saa oikaista. en loukkaannu)
koveroon kerättiin tulevia ministereitä. eli oliko korkeakoulu? eli sinne rahdattiin komut (oletetut kovan luokan)
tammisaari oli (poika tuomisen opisto. kekkonen kai poikia kuulusteli) siellä oli nämä maanpetosta valmistelevia. (en nyt tiedä mikä maanpetos on. maanviljelijä tekee maanpetoksen jos ottaa maasta enempi ku ottaa)
lappeenrannataan kerättiin neukkujen vaatimuksesta palijon "karjaa" inkeriläisiä ja kaikki jotka oli loikannut neukkulasta takas suomeen. haku luettole kertoo mitä jäi puuttumaan. ja komut ilmiantoi sinne joutuneet.
kerimäen riitasensuo oli normaali sotavankileiri. kaivoivat leipäpalkalla ojia. - kasaaminen?
kasaaminen? kirjoitti:
keskitetäänkö myös vakuutukset samaan firmaan? se lienee sitten keskitysvakuutusyhtiö. (onko kirjoitus virheitä.? saa oikaista. en loukkaannu)
koveroon kerättiin tulevia ministereitä. eli oliko korkeakoulu? eli sinne rahdattiin komut (oletetut kovan luokan)
tammisaari oli (poika tuomisen opisto. kekkonen kai poikia kuulusteli) siellä oli nämä maanpetosta valmistelevia. (en nyt tiedä mikä maanpetos on. maanviljelijä tekee maanpetoksen jos ottaa maasta enempi ku ottaa)
lappeenrannataan kerättiin neukkujen vaatimuksesta palijon "karjaa" inkeriläisiä ja kaikki jotka oli loikannut neukkulasta takas suomeen. haku luettole kertoo mitä jäi puuttumaan. ja komut ilmiantoi sinne joutuneet.
kerimäen riitasensuo oli normaali sotavankileiri. kaivoivat leipäpalkalla ojia.poikkeaa varmaan asiasta.
paasion muistelmissa tämän rafun pojan kerrotaan notta hänellä oli pieniä velvoitteita kysellä itä- blokissa vierailulla niistä poliittisista vangeista. niin se havel. ei ollut pertti muistelmissaan ennustaja. ei ole sopivaa pitää vankilassa tulevaa pressaa
- mukaan
Kansa usein tietää asioita joita historia salaa ja sen mukaan on Ahvenanmaalla ollut joku leiri josta ei paluuta ollut!
1918 vuoden tapahtumat eivät olleet sisällissota vaan kansanmurha yritys - venäjällä samaan aikaan ja saman rikollisuuden yrittämänä. Jos kyseessä olis ollut sisällissota niin sotimassa olisi ollut vain suomalaisia. Jos olis ollut vapautussota niin se josta piti vapautua istuu edelleen suomen hallituksn polvella jakemassa ohjeitaan eli Suomi ja suomalaisuus ei ole vapaa eikä edes lain edessä saman arvoinen kiusaajan kanssa jolla on erikois oikeuksia ja vapautusksia lain edessä. Se on muuta kuin suomalaista demokratiaa! - Kalevipoeg
Erilaisia vankileirejä on ollut historian aikana eri nimisinä. Suomessataiettiin puhua jatkosodan aikana siirtoleireistä ja sodan jälkeen internoimisesta. Guantanamo Irakin erilaiset kuulustelutavat ovat hyvn tunnettuja nekin kuten Stalinin saaristokin. Natsisaksa käytti nimiä tuhoamisleiri ja Konzentrationslager eli sananmukaisesti asiakkaat tiivistettiin ja koottiin yhteen paikkaan. Asiakkaiksi heitä ei ymmärretty nimittää ja palvelutkin vaihelivat. Sana keskitysleiri sai sodan jälkeen uuden sävyn ja sitä löydettiin ideana muualtakin. Suomen leirien tarkoitusta en ole keksinyt, ehkä niitä oli useitakin. Teloitukset ja "luonnollinen" kuolema taisivat riittää päämääräksi, ajatus hyödyntä vankeja jäi ajatuksen asteelle ja samoin maan lopullinen puhdistaminen. Eräs ongelma oli ulkovaltojen asenne. En ole kuullut edeskäytettiinkö leireistä erityistä nimeä keskitysleirija oliko tuhoaminen organisoitua ja johdettua. Auscwitz-Birkenau oli myös laadullisesti ja toiminnaltaan erilaista ja ammattimaista. Suomen demokratia ja poitiikkaa ne kyllä olivat. Tekoja voi toki arvosta ja arvostellakin vaikkatekijät ovatkin tovottavasti kuolleet. Auschwitz kannattaa nähdä itse. Tammisaaressa en aio käydä, enkä suosittele kenellekään, poliittiset päättäjät hoitavat omat asiansa ja heidäthän voi ja pitäisikin vaihtaa demkratiassa.
- muutettiin.
Sisällissodan aikaan 1918 leirejä kutsuttiin vankileireiksi. Jatkosodan eli Toisen Maailmansodan aikaan suomalaiset kutsuivat aluksi leirejään keskitysleireiksi, mutta sodan aikana -olisiko ollut 1943- tuli ylemmältä taholta määräys muuttaa nimi siirtoleireiksi. Historiadokumenteissa ja koulukirjoissa käytetään yleensä vain jälkimmäistä termiä.
- Tarkentaisin.
Auschwitz oli yhdistetty keskitys- ja tuhoamisleiri (tai paremminkin useamman leirin muodostama kokonaisuus). Myös Maidanek toimi sekä keskitys- että tuhoamisleirinä. Nämä kaksi leiriä olivat poikkeuksia, koska yleensä natseilla oli keskitysleirit ja kaasukammioleirit erikseen.
- kyllä se siitä
http://www.yle.fi/dokumentti/ryssa/taustaa.htm
Oli kysymys neukkusotavangista? - keskitysleirien nimi
muutettiin joksikin toiseksi. Ikä tehnyt tepposensa enkä muista mikä se uusi nimi oli.
- complex-partial74
Eli kyllä. Suomessa oli keskitysleirejä, joita virallisesti kutsuttiin keskitysleireiksi. Muutettiin siirtoleireiksi, koska osattiin ennustaa sodan lopputulos. Termi keskitysleiri oli saanut jostain "kumman syystä" pahan kaiun.
- Suomen alueella
complex-partial74 kirjoitti:
Eli kyllä. Suomessa oli keskitysleirejä, joita virallisesti kutsuttiin keskitysleireiksi. Muutettiin siirtoleireiksi, koska osattiin ennustaa sodan lopputulos. Termi keskitysleiri oli saanut jostain "kumman syystä" pahan kaiun.
Neuvostokansalaisia suljettiin keskitys/siirtoleireihin Itä-Karjalassa. Olot olivat paremmat kuin "vapailla" venäläisillä.
Suomessa ei ole ollut keskitysleirejä sanan oikeassa merkityksessä. Vankileirit olivat yksi vankilan muoto.NL:n vaatimuksesta suljettiin saksalaisia ja suomalaisia täysin syyttömiä ihmisiä leireille 1944, mutta nekin olivat enemmän tilapäisiä säilytyspaikkoja kuin pysyviä leirejä.
Vuoden 1918 vankileirit eivät olleet keskitysleirejä, koska niille suljettujen asiat käsiteltiin oikeudessa. Heitä epäitiin avunannosta valtionpetokseen ja useimmat tuomittiin.Keksitysleireihin suljetaan periaatteessa syyttömät ihmiset.
Hehkutus kansanmurhasta ja keskitysleireistä on äärivasemmiston tapa yrittää vähentää omaa syyllisyyttään vuoden 1918 tapahtumiin. - Nimierkki
Suomen alueella kirjoitti:
Neuvostokansalaisia suljettiin keskitys/siirtoleireihin Itä-Karjalassa. Olot olivat paremmat kuin "vapailla" venäläisillä.
Suomessa ei ole ollut keskitysleirejä sanan oikeassa merkityksessä. Vankileirit olivat yksi vankilan muoto.NL:n vaatimuksesta suljettiin saksalaisia ja suomalaisia täysin syyttömiä ihmisiä leireille 1944, mutta nekin olivat enemmän tilapäisiä säilytyspaikkoja kuin pysyviä leirejä.
Vuoden 1918 vankileirit eivät olleet keskitysleirejä, koska niille suljettujen asiat käsiteltiin oikeudessa. Heitä epäitiin avunannosta valtionpetokseen ja useimmat tuomittiin.Keksitysleireihin suljetaan periaatteessa syyttömät ihmiset.
Hehkutus kansanmurhasta ja keskitysleireistä on äärivasemmiston tapa yrittää vähentää omaa syyllisyyttään vuoden 1918 tapahtumiin."Suomessa ei ole ollut keskitysleirejä sanan oikeassa merkityksessä."
Kyllä oli. Jopa päämajan käskyissä ja miehityshallinnon papereissa puhutaan nimenomaan keskitysleireistä. Siirtoleireiksi niitä alettiin nimittää myöhemmin. Mitään natsi-Saksan tyylin tuhoamisleirejähän ne eivät tietenkään olleet, sellaisen mielikuvanhan ihmiset nykyään yhdistävät sanaan keskistysleiri.
"Miehitysalue saavutti ennen vuoden 1941 loppua sodanaikaisen laajuutensa, ja sen väkiluvuksi kirjattiin enimmillään hieman yli 85 000. Väestönkirjauksen pohjaksi annettiin 21.8.1941 käsky kansallisuusjaottelun suorittamiseksi ltä-Karjalassa. Sen tarkoituksena sanottiin olevan Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen. Väestö jaettiin kansallisuusryhmiin. Pääryhmat olivat "kansalliset" ja "epäkansalliset" seka vielä erikseen siirto- ja keskitysleireissä olevat.
Väkiluvultaan suurin alue oh Äänisniemi, jossa oli lähes yksinomaan venäläistä asutusta, enimmillaan 22 000 henkea. Suomensukuisen väestön suuri enemmistö asui sotilashallintoalueen eteläosassa Aunuksessa ja sen ympäristössä. Vienan piirissä, Karhumäen linjalta pohjoiseen asui vain noin 3 000 henkeä. Suomalaisten haltuun joutuneella alueella oli ennen sotaa asunut enintään 300 000 henkeä. Heistä siis alle 30 prosenttia oli jäänyt paikoilleen. Vuoden 1944 alussa väestö jakaantui melko tasaisesti kahtia: kansallisia oli 41875 ja epäkansallisia 41 510. Kansallisuusjaottelulla väestö jaettiin etuoikeutettuihin ja muihin, mikä vaikutti elintarvikeannoksiin, palkkoihin ja muihinkin etuihin. Karjala karjalaisille, muukalaiset muualle.
Ennen päähyökkäyksen alkua 8.7.1941 ylipäällikkö antoi käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueelle jäävän väestön käsitteystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleiriin. Suomen talvisodassa menettämän Karjalan osan alueelle jääneille noin 2 000 neuvostokansalaiselle perustettiin Kanta-Suomeen Miehikälään keskitysleiri. Suuremmassa määrin venäläisväestöä jäi
suomalaisten käsiin edettäessä kohti Syväriä. Syvärin seutu kuului hallinnollisesti Leningradin alueeseen. Syvärin seudun venäläisväestöä varten perustettiin Petroskoihin kuusi keskitysleiriä. Muut suuremmat leirit olivat Pyhäjärven ja Alavoisten leiri. Enimmillään leireissä oli väkeä noin 4 000 henkeä keväällä 1942. Äänisniemeltä siirrettiin keskitysleiriin noin 2 700 henkeä. Muu väestö sai asua vapaana koko miehityksen ajan. Vuoden 1942 alussa Repolan alueelle oli perustettu Lusman ja Koropin kyliin leirit ei-venäläisiä epäkansallisia varten. Repolan alueella oli myös epäluotettavia suomensukuisia varten
perustettu Kolvasjärven keskitysleiri. Vastaavasti epäluotettavia epäkansallisia varten perustettiin leiri Kinnasvaaraan, missä toimi myös miehitysalueen keskusvankila.
Sotilashallinnossa oil pyrkimyksenä päästä Karjalan venäläisväestöstä alueelle "pakkosiirrettynä" väestönä mahdollisimman pian eroon. Sotilashallintokomentajan lainopillinen avustaja sotilasvirkailija Merikoski matkusti loppusyksystä 1941 tutustumaan Saksan idässä valtaamien alueitten hallinnolliseen järjestelyyn. Matkalla hän keskusteli Päämajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti mahdollisuuksista saada siirretyksi ltä-Karjalaan jäänyt venäläinen siviiliväestö Saksan idässä valtaamille alueille jo ennen Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan loppua. Asian ratkeaminen jäi odottamaan Leningradin kukistumista, mutta siihen ei myöhemmin enää palattu.
Elintarvikejakelussa leiriläiset rinnastettiin sotavankeihin, ja näin heidän annoksensa olivat huomattavasti muuta väestöä pienempiä. Talvesta 1942 alkaen kärjistynyt elintarviketilanne synnytti nälkäkatastrofin, jonka seurauksena leirikuolleisuus kohosi suureksi. Kuolleisuutta lisäsi leiriväestön vanhusten ja lasten hyvin suuri osuus. Kaikkiaan leireissä kuoli 4 600 henkeä, heistä 2 500 huhti-syyskuussa 1942. "
(Weilin Göös: Suomi 85 itsenäisyyden puolustajat, osa Rintamalla, s.211) - Jotain sentään
Nimierkki kirjoitti:
"Suomessa ei ole ollut keskitysleirejä sanan oikeassa merkityksessä."
Kyllä oli. Jopa päämajan käskyissä ja miehityshallinnon papereissa puhutaan nimenomaan keskitysleireistä. Siirtoleireiksi niitä alettiin nimittää myöhemmin. Mitään natsi-Saksan tyylin tuhoamisleirejähän ne eivät tietenkään olleet, sellaisen mielikuvanhan ihmiset nykyään yhdistävät sanaan keskistysleiri.
"Miehitysalue saavutti ennen vuoden 1941 loppua sodanaikaisen laajuutensa, ja sen väkiluvuksi kirjattiin enimmillään hieman yli 85 000. Väestönkirjauksen pohjaksi annettiin 21.8.1941 käsky kansallisuusjaottelun suorittamiseksi ltä-Karjalassa. Sen tarkoituksena sanottiin olevan Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen. Väestö jaettiin kansallisuusryhmiin. Pääryhmat olivat "kansalliset" ja "epäkansalliset" seka vielä erikseen siirto- ja keskitysleireissä olevat.
Väkiluvultaan suurin alue oh Äänisniemi, jossa oli lähes yksinomaan venäläistä asutusta, enimmillaan 22 000 henkea. Suomensukuisen väestön suuri enemmistö asui sotilashallintoalueen eteläosassa Aunuksessa ja sen ympäristössä. Vienan piirissä, Karhumäen linjalta pohjoiseen asui vain noin 3 000 henkeä. Suomalaisten haltuun joutuneella alueella oli ennen sotaa asunut enintään 300 000 henkeä. Heistä siis alle 30 prosenttia oli jäänyt paikoilleen. Vuoden 1944 alussa väestö jakaantui melko tasaisesti kahtia: kansallisia oli 41875 ja epäkansallisia 41 510. Kansallisuusjaottelulla väestö jaettiin etuoikeutettuihin ja muihin, mikä vaikutti elintarvikeannoksiin, palkkoihin ja muihinkin etuihin. Karjala karjalaisille, muukalaiset muualle.
Ennen päähyökkäyksen alkua 8.7.1941 ylipäällikkö antoi käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueelle jäävän väestön käsitteystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleiriin. Suomen talvisodassa menettämän Karjalan osan alueelle jääneille noin 2 000 neuvostokansalaiselle perustettiin Kanta-Suomeen Miehikälään keskitysleiri. Suuremmassa määrin venäläisväestöä jäi
suomalaisten käsiin edettäessä kohti Syväriä. Syvärin seutu kuului hallinnollisesti Leningradin alueeseen. Syvärin seudun venäläisväestöä varten perustettiin Petroskoihin kuusi keskitysleiriä. Muut suuremmat leirit olivat Pyhäjärven ja Alavoisten leiri. Enimmillään leireissä oli väkeä noin 4 000 henkeä keväällä 1942. Äänisniemeltä siirrettiin keskitysleiriin noin 2 700 henkeä. Muu väestö sai asua vapaana koko miehityksen ajan. Vuoden 1942 alussa Repolan alueelle oli perustettu Lusman ja Koropin kyliin leirit ei-venäläisiä epäkansallisia varten. Repolan alueella oli myös epäluotettavia suomensukuisia varten
perustettu Kolvasjärven keskitysleiri. Vastaavasti epäluotettavia epäkansallisia varten perustettiin leiri Kinnasvaaraan, missä toimi myös miehitysalueen keskusvankila.
Sotilashallinnossa oil pyrkimyksenä päästä Karjalan venäläisväestöstä alueelle "pakkosiirrettynä" väestönä mahdollisimman pian eroon. Sotilashallintokomentajan lainopillinen avustaja sotilasvirkailija Merikoski matkusti loppusyksystä 1941 tutustumaan Saksan idässä valtaamien alueitten hallinnolliseen järjestelyyn. Matkalla hän keskusteli Päämajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti mahdollisuuksista saada siirretyksi ltä-Karjalaan jäänyt venäläinen siviiliväestö Saksan idässä valtaamille alueille jo ennen Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan loppua. Asian ratkeaminen jäi odottamaan Leningradin kukistumista, mutta siihen ei myöhemmin enää palattu.
Elintarvikejakelussa leiriläiset rinnastettiin sotavankeihin, ja näin heidän annoksensa olivat huomattavasti muuta väestöä pienempiä. Talvesta 1942 alkaen kärjistynyt elintarviketilanne synnytti nälkäkatastrofin, jonka seurauksena leirikuolleisuus kohosi suureksi. Kuolleisuutta lisäsi leiriväestön vanhusten ja lasten hyvin suuri osuus. Kaikkiaan leireissä kuoli 4 600 henkeä, heistä 2 500 huhti-syyskuussa 1942. "
(Weilin Göös: Suomi 85 itsenäisyyden puolustajat, osa Rintamalla, s.211)No, olkoon sitten yksi. Leirit olivat siis It-Karjalassa NL:n alueella. Leirien olot olivat paremmat kuin NL:n leireillä ja niitä parannettiin ajan kuluessa.
- ~×~
Jotain sentään kirjoitti:
No, olkoon sitten yksi. Leirit olivat siis It-Karjalassa NL:n alueella. Leirien olot olivat paremmat kuin NL:n leireillä ja niitä parannettiin ajan kuluessa.
"No, olkoon sitten yksi. Leirit olivat siis It-Karjalassa NL:n alueella."
Suomen miehittämällä Itä-Karjalan alueella Suomen miehityshallinnon alaisina. Koko leirien tarkoitus oli päästä väärästä väestöstä eroon, jotta alue on helppo liittää Suomeen. Oppisit lukemaan.
"Leirien olot olivat paremmat kuin NL:n leireillä ja niitä parannettiin ajan kuluessa. "
No se ei varmaan paljoa lohduttanut niitä 4600 nälkään kuollutta, että saivat kuolla nälkään sentään laadukkaammalla leirillä. - täynnä keskitysleirejä
~×~ kirjoitti:
"No, olkoon sitten yksi. Leirit olivat siis It-Karjalassa NL:n alueella."
Suomen miehittämällä Itä-Karjalan alueella Suomen miehityshallinnon alaisina. Koko leirien tarkoitus oli päästä väärästä väestöstä eroon, jotta alue on helppo liittää Suomeen. Oppisit lukemaan.
"Leirien olot olivat paremmat kuin NL:n leireillä ja niitä parannettiin ajan kuluessa. "
No se ei varmaan paljoa lohduttanut niitä 4600 nälkään kuollutta, että saivat kuolla nälkään sentään laadukkaammalla leirillä.Vallattu Itä-Karjala oli täynnään "metsäkombinaatteja" ja muita leirejä. Niiden olot olivat huonommatkuin Suomen perustamilla leireillä. Oli isommat annokset ja parempi terveydenhuolto kuin NL:n siviiliväestöllä.
Talvella 1941-42 oli Suomessa nälänhätä, josta Saksan vilja-apu pelasti.NL:ssa siviiliväestö kärsi nälkää ainakin vielä vuonna 1946.Maa oli yhtä suurta vankilaa.Suomi kohteli venäläisiä leireilläkin paremmin kuin näiden oma hallinto. - mitä sitten?
täynnä keskitysleirejä kirjoitti:
Vallattu Itä-Karjala oli täynnään "metsäkombinaatteja" ja muita leirejä. Niiden olot olivat huonommatkuin Suomen perustamilla leireillä. Oli isommat annokset ja parempi terveydenhuolto kuin NL:n siviiliväestöllä.
Talvella 1941-42 oli Suomessa nälänhätä, josta Saksan vilja-apu pelasti.NL:ssa siviiliväestö kärsi nälkää ainakin vielä vuonna 1946.Maa oli yhtä suurta vankilaa.Suomi kohteli venäläisiä leireilläkin paremmin kuin näiden oma hallinto.Puhe oli Suomen ylläpitämistä keskistysleireistä. Onko ne nyt ookoo kun kerran Saksalla ja Neuvostoliitollakin oli niitä ja vielä kamalampia sellaisia? En ymmärrä moraaliasi.
"Suomi kohteli venäläisiä leireilläkin paremmin kuin näiden oma hallinto. "
No nämä Suomen leireille sulkemat asukkaat saivat oman hallintonsa aikana ainakin asua vapaasti, viljellä maata ja pitää kotieläimiä, joten väitteesi on jo siinä mielessä järjetön. - slummeissa ja
mitä sitten? kirjoitti:
Puhe oli Suomen ylläpitämistä keskistysleireistä. Onko ne nyt ookoo kun kerran Saksalla ja Neuvostoliitollakin oli niitä ja vielä kamalampia sellaisia? En ymmärrä moraaliasi.
"Suomi kohteli venäläisiä leireilläkin paremmin kuin näiden oma hallinto. "
No nämä Suomen leireille sulkemat asukkaat saivat oman hallintonsa aikana ainakin asua vapaasti, viljellä maata ja pitää kotieläimiä, joten väitteesi on jo siinä mielessä järjetön.kärsivät nälkää, kävivät pakkotöissä ilman kansalaisoikeuksia. Leiri kuin leiri. Jos ei suomalaisilla kehumista, niin eipä venäläisten tilanne ollut sen kummempi "vapainakaan".
- Parkki-Nestori
Nimierkki kirjoitti:
"Suomessa ei ole ollut keskitysleirejä sanan oikeassa merkityksessä."
Kyllä oli. Jopa päämajan käskyissä ja miehityshallinnon papereissa puhutaan nimenomaan keskitysleireistä. Siirtoleireiksi niitä alettiin nimittää myöhemmin. Mitään natsi-Saksan tyylin tuhoamisleirejähän ne eivät tietenkään olleet, sellaisen mielikuvanhan ihmiset nykyään yhdistävät sanaan keskistysleiri.
"Miehitysalue saavutti ennen vuoden 1941 loppua sodanaikaisen laajuutensa, ja sen väkiluvuksi kirjattiin enimmillään hieman yli 85 000. Väestönkirjauksen pohjaksi annettiin 21.8.1941 käsky kansallisuusjaottelun suorittamiseksi ltä-Karjalassa. Sen tarkoituksena sanottiin olevan Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen. Väestö jaettiin kansallisuusryhmiin. Pääryhmat olivat "kansalliset" ja "epäkansalliset" seka vielä erikseen siirto- ja keskitysleireissä olevat.
Väkiluvultaan suurin alue oh Äänisniemi, jossa oli lähes yksinomaan venäläistä asutusta, enimmillaan 22 000 henkea. Suomensukuisen väestön suuri enemmistö asui sotilashallintoalueen eteläosassa Aunuksessa ja sen ympäristössä. Vienan piirissä, Karhumäen linjalta pohjoiseen asui vain noin 3 000 henkeä. Suomalaisten haltuun joutuneella alueella oli ennen sotaa asunut enintään 300 000 henkeä. Heistä siis alle 30 prosenttia oli jäänyt paikoilleen. Vuoden 1944 alussa väestö jakaantui melko tasaisesti kahtia: kansallisia oli 41875 ja epäkansallisia 41 510. Kansallisuusjaottelulla väestö jaettiin etuoikeutettuihin ja muihin, mikä vaikutti elintarvikeannoksiin, palkkoihin ja muihinkin etuihin. Karjala karjalaisille, muukalaiset muualle.
Ennen päähyökkäyksen alkua 8.7.1941 ylipäällikkö antoi käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueelle jäävän väestön käsitteystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleiriin. Suomen talvisodassa menettämän Karjalan osan alueelle jääneille noin 2 000 neuvostokansalaiselle perustettiin Kanta-Suomeen Miehikälään keskitysleiri. Suuremmassa määrin venäläisväestöä jäi
suomalaisten käsiin edettäessä kohti Syväriä. Syvärin seutu kuului hallinnollisesti Leningradin alueeseen. Syvärin seudun venäläisväestöä varten perustettiin Petroskoihin kuusi keskitysleiriä. Muut suuremmat leirit olivat Pyhäjärven ja Alavoisten leiri. Enimmillään leireissä oli väkeä noin 4 000 henkeä keväällä 1942. Äänisniemeltä siirrettiin keskitysleiriin noin 2 700 henkeä. Muu väestö sai asua vapaana koko miehityksen ajan. Vuoden 1942 alussa Repolan alueelle oli perustettu Lusman ja Koropin kyliin leirit ei-venäläisiä epäkansallisia varten. Repolan alueella oli myös epäluotettavia suomensukuisia varten
perustettu Kolvasjärven keskitysleiri. Vastaavasti epäluotettavia epäkansallisia varten perustettiin leiri Kinnasvaaraan, missä toimi myös miehitysalueen keskusvankila.
Sotilashallinnossa oil pyrkimyksenä päästä Karjalan venäläisväestöstä alueelle "pakkosiirrettynä" väestönä mahdollisimman pian eroon. Sotilashallintokomentajan lainopillinen avustaja sotilasvirkailija Merikoski matkusti loppusyksystä 1941 tutustumaan Saksan idässä valtaamien alueitten hallinnolliseen järjestelyyn. Matkalla hän keskusteli Päämajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti mahdollisuuksista saada siirretyksi ltä-Karjalaan jäänyt venäläinen siviiliväestö Saksan idässä valtaamille alueille jo ennen Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan loppua. Asian ratkeaminen jäi odottamaan Leningradin kukistumista, mutta siihen ei myöhemmin enää palattu.
Elintarvikejakelussa leiriläiset rinnastettiin sotavankeihin, ja näin heidän annoksensa olivat huomattavasti muuta väestöä pienempiä. Talvesta 1942 alkaen kärjistynyt elintarviketilanne synnytti nälkäkatastrofin, jonka seurauksena leirikuolleisuus kohosi suureksi. Kuolleisuutta lisäsi leiriväestön vanhusten ja lasten hyvin suuri osuus. Kaikkiaan leireissä kuoli 4 600 henkeä, heistä 2 500 huhti-syyskuussa 1942. "
(Weilin Göös: Suomi 85 itsenäisyyden puolustajat, osa Rintamalla, s.211)Erikoinen kirja, josta ei tiedä mikä on totta ja mikä väritettyä.
Parkkari Nestori Suomalaisessa keskitysleirissä 1940- 1944., Kansankulttuuri Oy, 1955, 188 s
Tuolla sivulla, loppupuolella, on lainauksia Parkkarin kirjasta:
http://personal.inet.fi/koti/vesa.uusisalmi/muuta.htm
Vankileirillä ollut Nestori Parkkari on kuvannut ”leirielämää” kirjassaan.
Sodan jälkeen on puhuttu ja kirjoitettu paljonkin saksalaisista kuolemanleireistä, mutta siitä, miten samaa tarkoitusta varten perustetuissa suomalaisissa keskitysleireissä kohdeltiin natsismin ja sodan vastustajia, ei kirjoja lukeva yleisö ole saanut täyttä käsitystä.
Nestori Parkkarin ” Suomalaisessa keskitysleirissä v v. 1940 - 1944 ” kertoo totuuden (SIC) näistä asioista.
Aiheesta lisää:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=nestori parkkari&meta= - aseistakieltäytyjistä
Parkki-Nestori kirjoitti:
Erikoinen kirja, josta ei tiedä mikä on totta ja mikä väritettyä.
Parkkari Nestori Suomalaisessa keskitysleirissä 1940- 1944., Kansankulttuuri Oy, 1955, 188 s
Tuolla sivulla, loppupuolella, on lainauksia Parkkarin kirjasta:
http://personal.inet.fi/koti/vesa.uusisalmi/muuta.htm
Vankileirillä ollut Nestori Parkkari on kuvannut ”leirielämää” kirjassaan.
Sodan jälkeen on puhuttu ja kirjoitettu paljonkin saksalaisista kuolemanleireistä, mutta siitä, miten samaa tarkoitusta varten perustetuissa suomalaisissa keskitysleireissä kohdeltiin natsismin ja sodan vastustajia, ei kirjoja lukeva yleisö ole saanut täyttä käsitystä.
Nestori Parkkarin ” Suomalaisessa keskitysleirissä v v. 1940 - 1944 ” kertoo totuuden (SIC) näistä asioista.
Aiheesta lisää:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=nestori parkkari&meta=ja maanpettureista, ei rauhanpuolustajista.
- makua....
slummeissa ja kirjoitti:
kärsivät nälkää, kävivät pakkotöissä ilman kansalaisoikeuksia. Leiri kuin leiri. Jos ei suomalaisilla kehumista, niin eipä venäläisten tilanne ollut sen kummempi "vapainakaan".
"kärsivät nälkää, kävivät pakkotöissä ilman kansalaisoikeuksia."
Tuo on paskapuhetta kun on kyse Itä-Karjalasta. Siellä asuttiin kolhooseissa tai jopa omissa mökeissä. Puutetta varmasti oli ja nälkääkin näkivät, mutta leireille siellä ei tavallista väestöä koottu, tuo on pelkkää propagandaa tai sitten et todellakaan tiedä mistään mitään.
Suomelta saatuun Karjalaankin venäläiset hakivat muuttajia oikein kampanjalla ja tulijoita oli suomalaisilta tyhjiksi jääneihin tölleihin. Nämä välirauhan aikana muuttaneet suomalaiset sitten ystävällisesti kokosivat jatkosodan aikana nälkään kuolemaan keskitysleireille. - Selitys tämäkin
makua.... kirjoitti:
"kärsivät nälkää, kävivät pakkotöissä ilman kansalaisoikeuksia."
Tuo on paskapuhetta kun on kyse Itä-Karjalasta. Siellä asuttiin kolhooseissa tai jopa omissa mökeissä. Puutetta varmasti oli ja nälkääkin näkivät, mutta leireille siellä ei tavallista väestöä koottu, tuo on pelkkää propagandaa tai sitten et todellakaan tiedä mistään mitään.
Suomelta saatuun Karjalaankin venäläiset hakivat muuttajia oikein kampanjalla ja tulijoita oli suomalaisilta tyhjiksi jääneihin tölleihin. Nämä välirauhan aikana muuttaneet suomalaiset sitten ystävällisesti kokosivat jatkosodan aikana nälkään kuolemaan keskitysleireille."Tuo on paskapuhetta kun on kyse Itä-Karjalasta. Siellä asuttiin kolhooseissa tai jopa omissa mökeissä. Puutetta varmasti oli ja nälkääkin näkivät, mutta leireille siellä ei tavallista väestöä koottu, tuo on pelkkää propagandaa tai sitten et todellakaan tiedä mistään mitään."
Kyllä Neuvostoliiton Itä-Karjalassa koottiin 30-luvulla aivan tavallisia ihmisiä Stalinin vainoissa. Niissä kuoli mm. n. 10.000 suomalaissyntyistä kommunistia ja amerikansuomalaistamaanpettureina! Stalinin NL:ssa kun löydettiin syyte niin löytyi sitten myös rikos. Myös muita, kuinsuomalaissyntyisiäsurmattiinmelkoisia määriä.
"Suomelta saatuun Karjalaankin venäläiset hakivat muuttajia oikein kampanjalla ja tulijoita oli suomalaisilta tyhjiksi jääneihin tölleihin. Nämä välirauhan aikana muuttaneet suomalaiset sitten ystävällisesti kokosivat jatkosodan aikana nälkään kuolemaan keskitysleireille. "
Etnisten venäläisten pelättiin tukevan partisaaneja. Sota-aikana moista harjoitettiin!Kun puna-armeija eteni vuosina 1944-1945 Keski-Eurooppaan niinse raiskasi samalla yli 2 miljoonaa naista ja kuskasi melkoisia määriä siviiliväestöä NL:n alueelle pakkotyöhön uudelleenrakentamaan Neuvostoliittoa. Osa vangeista kuolija osa pääsi palaamaan vasta vuosia sodan jälkeen.
Saksalaisia sotavankeja pidettiin samasta syytä neukuissa todella pitkään! Viimeiset palautettiin kotimaahansa vasta 1955 yli 10 vuotta sodan päättymisen jälkeen!
- lähinnä vankiloita
Suomen 1918 leirit perustettiin kapinaaan osallistuneiden ja vankeustuomioita saaneiden vankiloiksi. Sama koski esim. sodan jälkeen eri syistä pidätettyjä.
Alunperin keskitysleireihin koottiin miehittäjän tai hallitusvallan kannalta epäilyttäviä siviilejä, jotta he eivät voisi antaa tukeaan vastapuolen joukoille.Kyse oli siis syyttömistä siviileistä. Tilanteen lauettua he pääsivät kotiin. Sama koski vankileirejä. Rangaistuksen päättyminen tai armahdus johti kotimatkalle.
Saksan keskitysleireille taa koottiin 9hnmisiä tuhottavaksi. NL:n keskitysleirit olivat rangaistuslaitoksia toisin ajattelijoila tai yleensä kelle vain.
Jos tosissasi etsit selvitystä, niin opettele ensin käsitteet: vankileiri, keskitysleiri, tuhoamisleiri, eristysleiri jne.- vissa
Sodan jälkeen on puhuttu ja kirjoitettu paljonkin saksalaisista kuolemanleireistä, mutta siitä, miten samaa tarkoitusta varten perustetuissa suomalaisissa keskitysleireissä kohdeltiin natsismin ja sodan vastustajia, ei kirjoja lukeva yleisö ole saanut täyttä käsitystä.
Nestori Parkkarin ” Suomalaisessa keskitysleirissä v v. 1940 - 1944 ” kertoo totuuden näistä asioista.
Setäni Reino Uusisalmi ja tätini mies Toivo Friman joutuivat kumpikin kokemaan nämä kauheudet.
Alhaalla valokuva Koverin keskitysleiristä, jollaisissa poliittisia vankeja pidettiin. Kaksi etummaista rakennusta ovat vankien parakkeja, taaempana aitauksen ulkopuolella oleva muonavarasto.
-” Leirin päällikkö kapteeni Kartano vetelee tässä päivällissikeitä leirin vartiokämpällä. Kartanolla on vieressään mauserinsa, josta hän ei luopunut saunan lauteillakaan.
Koiramaisella uskollisuudella hän pyrki täyttämään päällystön raaimmatkin käskyt, mutta älynsä yksinkertaisuuden takia hän ei aina keksinyt kyllin tehokkaita keinoja suunnitemiensa toteuttamiseen, joten työ silloin jäi kesken.-”
Vankileirillä ollut Nestori Parkkari on kuvannut ”leirielämää” kirjassaan;
Suomalaisessa keskitysleirissä
vv.1940-44.
Jäljennän tähän pätkän hänen kirjastaan;
--- Helmikuussa 1942 Säämäjärven leiriltä lähetettiin 25 vankia, Toivo Friman, Esko Kokkonen, Erkki Pajunen, Jallu Kulmala ja Matti Hietala komennukselle Kinnasvaaraan muuttamaan siellä olevan suuren neuvostotilan rakennuksia ”Itä-Karjalan keskusvankilaksi”. Kun keskitysleiri alkoi valmistua sinne raahattiin Neuvosto-Karjalan asukkaita aina alaikäisiä myöten. Heitä oli syytetty ”vakoilusta”, ”elintarvikkeiden piiloittamisesta” ynnä muusta samantapaisesta ja tuomittu vuosiksi pakkotyöhön. Alituisin pahoinpitelyin heidät pakoitettiin suorittamaan ylivoimaisia urakoita. Eräänäkin päivänä, kun Kokkonen oli muuraamassa savupiippua, hän näki, miten läheisellä pellolla karjalaista nuorukaista piestiin niin, että poika kuoli vammoihinsa. Sellaista oli ”heimorakkaus”.
Kinnasvaarassa ryhmällemme pidettiin aivan samanlaista ruokakomentoa kuin Säämäjärvellä. Kun sielläkään ei ollut piikkilanka-aitausta, vangit hiipivät salaa muonanhankintareissuille. Keväällä he löysivät sotavaiheen aikana ammuttujen koirien -ja kissojen raatoja sulavan lumen alta ja pelloilta sinne jääneitä kaalinlehtiä. Kaikki ne kelpasivat ruuanjatkoksi. Syksyllä viljan kypsyessä keskusvankilan pellolla pojat ryömivät peltoon, katkoivat tähkäpäitä pussiinsa ja jauhoivat niistä omilla ”myllynkivillään” vellijauhoja
Vaikka toverimme Säämäjärvellä samoin kuin me Kannaksella toimivat varovasti välttääkseen provokaatiota, leirin johto keksi alinomaan aihetta rankaisemiseen. Tässä tyypillinen näyte sellaisesta.
Vappuaamuna 1942 toverit enne työhön menoaan pitivät aivan lyhyen juhlahetken, jossa yksi lausui muutaman sanan vapusta ja toiset esittivät hieman ohjelmaa. Vappuillallista oli valmistettu useana päivänä oikein porukalla ja saatukkin pyydystettyä talon illallisliemen saosteeksi 212 sammakkoa, 6 käärmettä, 2 piisamirottaa ja vartijan jätekasalta lantun – ja perunan kuoria. Soppa oli kaikkien aikojen juhlasoppa. Mutta päällystö sai tiedon vapunvietosta erään joukossa olleen lurjuksen kautta. Kapteeni Kartano tilasi lauman ohranoita kuulustelemaan vankiryhmää. Kuulustelut uusittiin vielä heinäkuussa, jolloin syyllisiksi katsottuja kahdeksaa miestä U. Laurikaista, P. Valkamaa, V. Koskista, F. Ollanketoa, E. Leinosta, J. Hukaria, E. Saaristoa ja A. Honkasta seisotettiin pihalla 9 tuntia ja vietiin sitten Jessoilaan kenttäoikeuteen. Kukin tuomittiin vuodeksi vankeuteen ja sai passituksen vankilaan. Sotaylioikeus lisäsi tuomiota toisille kahdella, toisille kolmella vuodella. Olivatpa tuomitut kerrankin tyytyväisiä tuomioonsa ja sen lisäykseenkin: siirto muualle tiesi varmaan helpotusta. He kärsivät tuomionsa mm. Pelson varavankilassa, josta lyhyempituomioiset ehdittiin passittaa vielä takaisin Koverin leirille.
Kesä-heinäkuussa 1942 suurin osa vankeja siirrettiin ryhmittäin uuteen paikkaan ”Puropunktille” lähelle Hyrsylän mutkaa. Sinne joutuivat mm. Jussi Mehto, Viljo Sironen, Viljo Suutari, Nestori Nurminen, Väinö Isojärvi, Antero Timonen ja Erkki Salomaa. Säämäjärveläinen nälkäkomento ja metsätyöt jatkuivat samanlaisina Puropunktilla, josta Allan Asplund ja Birger Dahl yrittivät karkureissullekin.
Heinäkuun aikana kaikille Säämäjärven ryhmän vangeille annettiin nimitys II luokan työpalveluvelvollinen ja alettiin maksaa heille 5 markan päivärahaa. Tämä oli omaisten ja muidenkin sisukkaasti vankien puolesta ponnistelleiden työn tulosta.--- - C G E
Keskitysleirit ja tuhoamisleirit olivat saman leirin eri osia. Esim. Auschwitzin tuhoamisleiriosa oli Auschwitz II eli Birkenau. Samoin Treblinkassa oli eri osasto tuhoamisleirinä.
- Mannerheimi Vankka
Suomalaiset saivat nauttia keskitysleirien vieraanvaraisuutta seuraavasti:
v.1918 punaiset valkoisten leireillä ja valkoiset punaisten toimesta tavallisissa vankiloissa, ellei heti tapettu.
Suomalaisia kommunisteja Tammisaaren vankileirillä.
Suomalaisia kommunisteja ja rajaloikkareita Stalinin leireillä, ellei heti tapettu.
Talvisodan aikana kommunisteja tav.vankiloissa turvasäilö-lain perusteella ilman tuomioita. Vapautettiin kun sota loppui.
Molempien sotien aikana suomalaisia sotavankeja NL:n leireillä. Joukossa pieni määrä siviilejä.
Suomen irtauduttua sodasta suomalaisia siviilejä Saksassa internoituina keskitysleireissä.
Saksalaisten kanssa avioituneita suomalaisia naisia lapsineen Tammisaaren leirillä sodan jälkeen.
Neuvostoliitossa asuneita suomalaisia kerskitysleireissä Stalinin kuolemaan asti. Ainoa rikos oli kansallisuus.
Jos listasta puuttuu jotain, lisätkää.- kuulustelija
Sain kuukausi sitten Valtioneuvoston arkiston kautta isäni Kolvasjärven keskitysleirikortin. Sitä ennen jokunen vuosi aiemmin Sota-arkiston tositteen kopion,"Kotipaikka Kolvasjärven keskitysleiri" .Ja muuta mukavaa kopiota minulla on noin 130 kpl
- Totuuden jyvänen
Lähisukulaiseni oli vartijana eräällä vankileireistä. Yksi suomalainen vartija vartioi kiväärin kanssa n. 20 venäläisvankia metsätöissä. Vangeilla oli siten mahdollisuus karata, mutta sukulaismiehen mukaan se oli harvinaista. Vangit halusivat säilyä hengissä ja ainoa tapa oli pysytellä Suomen puolella, paremmissa ja turvallisemmissa oloissa. Kaikki tiesivät, että paluu Neuvostoliittoon sodan aikana tiesi varmaa kuolemaa.
- pikkujyviä
Pakenemisyritys suomalaisesta vankileiristä tiesi melko varmaa kuolemaa: luoti selkään tai otsaan.
- Pyörökangas
"Pakenemisyritys suomalaisesta vankileiristä tiesi melko varmaa kuolemaa: luoti selkään tai otsaan. "
Jos asetelma oli se, että oli 20 vankia ja yksi kiväärimies niin pakeneminen olisi ollut todella helppoa. Rintamalinjan ylityksen jälkeen pakenija olisi vuorenvarmasti päätynyt vankileirille, johon verratensuomalainen versio oli lasten leikkiä... - Mihin paeta..????
Pyörökangas kirjoitti:
"Pakenemisyritys suomalaisesta vankileiristä tiesi melko varmaa kuolemaa: luoti selkään tai otsaan. "
Jos asetelma oli se, että oli 20 vankia ja yksi kiväärimies niin pakeneminen olisi ollut todella helppoa. Rintamalinjan ylityksen jälkeen pakenija olisi vuorenvarmasti päätynyt vankileirille, johon verratensuomalainen versio oli lasten leikkiä...Ei näillä vangeilla ollut mitään paikkaa mihin paeta. Ei pakenemiseen ollut käytännön mahdollisuuksia. Ei rintamalinjaa siviili pysty mitenkään helposti ylittämään, ei edes liikkumaan miehittäjän valtaamilla alueilla.
Ei ollut ruokaa karkumatkalle, ei mitään mahdollisuutta käyttää kulkuneuvoja, ei mahdollisuutta liikkua päivällä. Ei ollut edes tietoa siitä, mihin suuntaan voisi paeta.
"Vuorenvarmasti..." Tästä on vain mututietoa.
Jäiväthän näistä vangeista viimeiset asuinpaikoilleen suomalaisten perääntyessä Itä-Karjalasta, eikä entisille vangeille mitenkään sen kummemmin käynyt. - Vangit jäivät
Mihin paeta..???? kirjoitti:
Ei näillä vangeilla ollut mitään paikkaa mihin paeta. Ei pakenemiseen ollut käytännön mahdollisuuksia. Ei rintamalinjaa siviili pysty mitenkään helposti ylittämään, ei edes liikkumaan miehittäjän valtaamilla alueilla.
Ei ollut ruokaa karkumatkalle, ei mitään mahdollisuutta käyttää kulkuneuvoja, ei mahdollisuutta liikkua päivällä. Ei ollut edes tietoa siitä, mihin suuntaan voisi paeta.
"Vuorenvarmasti..." Tästä on vain mututietoa.
Jäiväthän näistä vangeista viimeiset asuinpaikoilleen suomalaisten perääntyessä Itä-Karjalasta, eikä entisille vangeille mitenkään sen kummemmin käynyt.leirielle suomalaisten lähtiessä. Heidän ei käynyt kuinkaan. Vankeus todisti, ettei oltu yhteistoiminnasa.
Huonommin kävi kotipaikoilleen jätetyille karjalaisille. Heidät tutkittiin tarkasti ja yhteistoiminnassa olleet saivat sen kympin työleiriä.
Tuhannet pelastuivat lähdettyään suomalaisten mukaan. - Pako onnistui jos...
Mihin paeta..???? kirjoitti:
Ei näillä vangeilla ollut mitään paikkaa mihin paeta. Ei pakenemiseen ollut käytännön mahdollisuuksia. Ei rintamalinjaa siviili pysty mitenkään helposti ylittämään, ei edes liikkumaan miehittäjän valtaamilla alueilla.
Ei ollut ruokaa karkumatkalle, ei mitään mahdollisuutta käyttää kulkuneuvoja, ei mahdollisuutta liikkua päivällä. Ei ollut edes tietoa siitä, mihin suuntaan voisi paeta.
"Vuorenvarmasti..." Tästä on vain mututietoa.
Jäiväthän näistä vangeista viimeiset asuinpaikoilleen suomalaisten perääntyessä Itä-Karjalasta, eikä entisille vangeille mitenkään sen kummemmin käynyt."Ei näillä vangeilla ollut mitään paikkaa mihin paeta. Ei pakenemiseen ollut käytännön mahdollisuuksia. Ei rintamalinjaa siviili pysty mitenkään helposti ylittämään, ei edes liikkumaan miehittäjän valtaamilla alueilla."
Aivan kukkupuhetta! Suomalainen sotasaalispommikone PE-2 teki moottorivian takia pakkolaskun 1944 kauas venäläisten rintamalinjojen taakse. Miehistön kolme jäsentä pakenivat metsään ja lähtivät ilman ruokaa vaeltamaan 180 km suomalaisten linjoille. Yksi heistäeksyi muista eikä hänestä sen koommin kuultu. Kaksi muuta pääsivär rintamalinjalle ja yön pimeydessä ylittivät sen. Miehet olivat lopen nääntyneitä, mutta henki toki säilyi!
Tuntuu aika lapselliselta tuollaiset 'ei ollut kulkuneuvoa' jutut:-)
"Jäiväthän näistä vangeista viimeiset asuinpaikoilleen suomalaisten perääntyessä Itä-Karjalasta, eikä entisille vangeille mitenkään sen kummemmin käynyt."
Niinhän sinä luulet! Staliniun Neuvostoliitossa JOKAINEN sotavangiksi jäänyt katsottiin maanpetturiksi ja hänet kiikutettiin kuulustelujen jälkeen pohjoisen vankileireille usean vuoden tuomiota nauttimaan. Rike painoivielävapautumisen jälkeen eikä ex-vangin ollut helppo saada mistään edes työpaikkaa. Usein näissä tapauksissa vaimoerosi miehestään ja lapset kielsivät isänsä.
- Consentrate
Keskitysleirillähän voi olla hyvätkin olosuhteet. Ei se, että saksalaiset näännyttivät keskitysleirivankinsa nälkään ja pakkotyöhön, tarkoita sitä ettei toisenlaisia keskitysleirejä voisi olla olemassa.
- C G E
Voi olla toisenlaisiakin mutta esim. Petroskoissa olivat samanlaisia. Naisten ja lasten täyttämissä pakkotyöleireissä kuoli pelkästään 1942 n. 3 500 vankia nälkään ja sen sekä raskaan pakkotyön tuomiin sairauksiin.
Suomessa oli myös esim. Miehikkälässä leiri, joka oli tällainen jopa näytettäväksi sopiva. Omassa maassa nämäkin asiat oli eri tavalla järjestetty kuin miehitetyillä alueilla. - totuus
Tammisaaren keskitysleiri oli pahin kuolemanleiri. Siellä leirin johto myi mustaan pörssiin suuren osan vangeille tarkoitetusta ruoasta ja vangit kuolivat nälkään.
- OsattiinMuuallakin
Puna-armeijalle antautuneista 3400 suomalaissotilaasta kuoli tai surmattiin vankeudessa noin 1400, mikä tekee vähän 41,2 %. Tosin suomalaisista useimpien sotavankeusaika kesti vain joitakin kuukausia, puna-armeijalaisten enemmistö oli vankina yli kolme vuotta.
Suomalaiset saivat jatkosodan aikana 64.000 sotavankia. Heitä palautettiin 44.000, joten kuolleisuusprosentti oli 31,3 %. Palautettujen vankien vankijuna jatkoi matkaa suoraan Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot.
Ja jos nyt pidät kovasti prosenttiluvuista niin todettakoon lopuksi, että Stalingradissa saksalaisia jäi sotavangeiksi 90.000 ja heistä palasi aikoinaan kotimaahansa 5.000, jolloin kuolleisuusprosentti oli komiat 94,4 %. - ssalattutotuus
Vastauksia täytyykin etsiä hieman syvemmältä jos haluaa tietoja Lieksan tuhoamisleiristä. Sen kävi tarkastamassa itse Heinrich Himmler.
- Paksuakin-paksumpaa
valetta.
Lieksassa ei ollut minkäänlaista leiriä.
Eikä Himmler käynyt siellä koskaan.
- anteeksipyyntö
Tämä poikkeaa ehkä varsinaisesta aiheesta, mutta liittyy välillisesti tähän: Miksi suomalaiset eivät ole pyytäneet anteeksi saamelaisilta, jotka ovat Suomen rajojen alueella (toki kaikkialla pohjoismaissa myös ja Venäjällä)
Myöskään jenkit eivät koskaan ole pyytäneet viralliselta taholta anteeksi intiaaneilta, jotka olivat Amerikan tunnetun sivisisaation alkuperäisasukkaita.
Mun mielestä oli yllättävää, että jokunen vuosi sitten Japanilta löytyi rohkeutta korkeinta johtoa myöten pyytää Kiinalta viralliselta taholta anteeksi toisen maailmansodan aikana tekemiään sotarikoksia ja raakuuksia Kiinassa.
Ei anteeksipyyntö tietenkään saa tehtyä tekemättömäksi, mutta se on hyvän tahdon ele, jonka avulla voidaan katsoa yhdessä tulevaisuuteen, eikä juuttua menneisyyteen. - Juhhuuh
Juu, eipä ole ihminen sivistynyt yhtään entisestä menosta. Meillä on porukka, joka vaatii rajoja kiinni. Kuulemma ne tuhannet ihmiset (pakolaiset)olisi pitänyt jättää paleltumaan rajalle vuonna 2015 eikä päästää Suomeen. Miltähän se olisi näytnyt uutisoinnissa maailmalla? Ei kovin ole lähimmäisen rakkautta sellainen.
Onneksi emme jättäneet paleltumaan kuoliaaksi ketään. Meillä oli sydäntä. Olkoonkin, että joukossa on myös opportunisteja. Niin se vaan on, että joka kansassa on hyvät ja huonot, laiskat ja ahkerat jne...kun suuria ihmismassoja tulee.
Mitenkähän tuo aita Meksikon rajallakin auttaa Trumppilassa? Omaan kuplaanko sitä sulkeudutaan. Oikean väriset tietysti otetaan. Onko se ihmisarvo vain valkoihoisella? Jeesuskin näyttää oikeasti Syyrian pakolaiselta, ei siltä vaaleanruskeatukkaiselta, sinisilmäiseltä hipiltä, jota meillä alttaritaulut pursuaa. Moniko tänäpäivänä lähtisi seuraamaan tällaista radikaalia lähi-idän hippiä? Täh? Mietipä sitä ja mieti sitten onko keskitysleiri vielä mahdollista Suomessa? Uskon että ei, mutta populismilla on niin uskomattoman helppoa hömpöttää järkeviäkin ihmisiä mukaan hullutuksiin.- Anonyymi
Nyt on kyllä niin sekaisin oleva ruskeita terroja nuoleva woke-hörhö että varmaan oksentaakin sateenkaarta. Jännästi saanut "rumpinkin" vedettyä mukaan Suomen asioihin niin kuin näillä hörhöillä on tapana.
- TiltunTyhmyysLoistaa
"Kuulemma ne tuhannet ihmiset (pakolaiset)olisi pitänyt jättää paleltumaan rajalle vuonna 2015 eikä päästää Suomeen. "
Omituinen möläytys? Jostakin suunnasta he rajalle tulivat! Ruotsin puolelta? Olisivat kävelleet poliisilaitokselle ja majoitus olisi järjestynyt heti!
Venäjältä? Olivatko he siellä ulkosalla tuhansia kilometriä pakkasessa? Tuskinpa! Jostakin (lämpimästä) hekin lähtivät kohti Suomen rajaa kun Venäjän elintaso ei kelvannut!
Ymmärrän toki, että Tiltu haluaa puolustaa jokaista ulkolasista, joka tänne pyrkii, mutta silti ihmetyttää, kuinka halpahintaista propagandaa silloin sävelletään?
Kerro ihmeessä, että montako paleltunuttta pakolaista on löytynyt Haaparannastta lähellä Suomen rajaa!- Anonyymi
Kyllä ne 30 000 seksuaalisen hätätilan alaista vuonna 2015 tuli Suomeen Ruotsista!
Sipilä tämän porukan Suomeen kutsui!
Tämä oli Schengenin sopimuksen vastaista, koska Ruotsi on turvallinen maa, ja turvapaikkaa olisi kuulunut hakea sieltä!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä522894Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille5392755- 481895
- 321887
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1191768SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3031704Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap91362Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,621163Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.901154Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?221122