Mikä rotu näistä olisi paras?

Kiitos vinkistä!

kasvatettavissa niin, ettei se ylivahtaa ja jättää myös linnut rauhaan, voi pitää vapaana jne.
Toisaalta jos ei osaa koiraa kasvattaa niin villakoirasta voi tulla melkoisia vaikeuksia jo ihan turkinhoidon kannalta.

Villakoiran turkki kasvaa kovaa vauhtia ja sitä saa leikellä melko usein. Jos ei turkkia pidä lyhyenä niin harjaaminen on kutakuinkin jokapäiväistä.
http://villakoiraforum.forumup.com/

Bichon on kovin omapäinen ei läheskään niin oppivainen koira. No kyllä se makupalan perässä temppuilee. Ei juuri muuten. Harvoin helposti vapaana pidettävä.
Joissain kirjoissa kehutaan helposti oppivaksi mutta jos on kokemusta vaikka villakoirasta niin ei voi samana päivänä puhua.
Hellyyttävä kylläkin mutta rajumpi tai kömpelömpi kuin vaikka toy/kääpiövillakoira. Kerran omistin bichonin ja toista kertaa en halua. Ei ollut minun rotu.
Meillä siis villakoira nyt ja aina.

Tuttavalla on kaksi pumia ja ne haukkuvat valtavasti ei muuten mikään pieni ääni, huh. En tiedä onko se kitkettävissä pois vai ovatko haukkuherkkiä? Muuten en ole niihin saanut oikein tuntumaa. Halusin mahdollisimman etäälle siitä melusta!
Toki myös bichon ja villakoira voivat olla haukkuherkkiä mutta villakoira on helpoin kouluttaa haukkumattomaksi.

Lagotto romagnolo. Lainasin seuraavan tekstin yhdistyksen sivuilta.http://www.lagottoromagnolo.fi/


"Lagotto vaatii omistajaltaan paljon, niin luonteensa kuin turkkinsakin suhteen. Se on pohjattoman energinen ja touhukas. Varsinkin pentuna ja nuorena koirana sen vilkkaus ja kekseliäisyys, huomiointikyky ja oppivaisuus yllättää useimmat omistajat. Se on älykäs ja herkkä ja erittäin valpas ilmoittava koira. Sillä on taipumus haukkua kaikkea uutta ja siten ilmoittaa tulijoista, menijöistä, yllättävistä äänistä ja ihmiselle näkymättömistä ja kuulumattomista ”tapahtumista”.

"sillä on taipumus haukkua kaikkea...näkymättömistä ja kuulumattomista tapahtumista". Eli mahtaako haukkua melko paljon vai tosi paljon? Siinä voi naapurisopukin särkyä. Puhumattakaan omista hermoista jos ei jaksa haukkua kuunnella.

Käyhän kunkin rodun sivuilla lueskelemassa keskusteluja myös niistä ongelmista ja siitä turkin hoidosta. Turkkikoira on turkkikoira ja en tunne ketään, joka ei olisi villakoiran kanssa alussa tuntenut jopa epätoivoa itkun partaalle. Osa jaksaa hoitaa turkin ja osa vetää koneella kaiken pois. Lyhyt turkki on helppo.
Yksilöeroja on eli toisen turkki voi takkuuntua jo viikon sisällä kun toinen elelee parikin viikkoa ilman suuria ongelmia. Riippuu myös siitä miten paljon leikitään muiden koirien kanssa. Kuolaako muut koirat turkin märäksi ja huovaksi?

Suosittelen ottamaan yhteyttä kasvattajiin ja käymään useamman luona. Mielellään silloin kun siellä ei ole pentuja! Näet sitten ihan elävässä elämässä, että miten ne koirat touhuaa.
Kävin ystäväni tukena erään rodun kasvattajien luona. Kullakin kasvattajalla oli hiukan eri näkemys aiheesta "ihana koira". Yksi nimittäin kertoi myös niistä huonoista puolista. Tästä kiitollisena ystäväni valitsi toisen rodun.
Toiset ihmiset sietää vaikka haukkumista ja silloinhan se ei heistä ole ongelma.

Kaikki me helposti kehumme sitä omaa rotuamme näissä kyselyissä. "Tää on niin ihana".
Ikävät puolet jää kovin usein todettavaksi sitten elävässä elämässä kun se koira on ollut vaikkapa vuoden puolitoista.
Tarkoitan sitä, että on vaikea tietää tai edes kertoa miksi itse pitää jostain rodusta ja joku toinen taas ärsyttää. Ulkonäkö on tosi huono peruste koiran valinnalle. Se luonne ja muut ominaisuudet ratkaisee.

Pidän villakoirasta siksi, että se on hyvin koulutettavissa. Silti se on tosi vekkuli ja virkeä koira. Hellyyttävä ja hellittävä. Turkin voi muotoilla ihan miten haluaa. Ystäväni kaksi villakoiraa on TOKO-koulutettu ja he käyvät myös agilityssä.
Toisen ystäväni kaksi villakoiraa eivät tottele juuri mitään tai sattumanvaraisesti. Toinen niistä ei anna hoitaa turkkiaan kunnolla. Tarkoittaa sitä, että hampaat on käsissä koko ajan.
Koulutuksen puute ja liiallinen hellämielisyys, ei hyvä.

100% kirjoitti:

kasvatettavissa niin, ettei se ylivahtaa ja jättää myös linnut rauhaan, voi pitää vapaana jne.
Toisaalta jos ei osaa koiraa kasvattaa niin villakoirasta voi tulla melkoisia vaikeuksia jo ihan turkinhoidon kannalta.

Villakoiran turkki kasvaa kovaa vauhtia ja sitä saa leikellä melko usein. Jos ei turkkia pidä lyhyenä niin harjaaminen on kutakuinkin jokapäiväistä.
http://villakoiraforum.forumup.com/

Bichon on kovin omapäinen ei läheskään niin oppivainen koira. No kyllä se makupalan perässä temppuilee. Ei juuri muuten. Harvoin helposti vapaana pidettävä.
Joissain kirjoissa kehutaan helposti oppivaksi mutta jos on kokemusta vaikka villakoirasta niin ei voi samana päivänä puhua.
Hellyyttävä kylläkin mutta rajumpi tai kömpelömpi kuin vaikka toy/kääpiövillakoira. Kerran omistin bichonin ja toista kertaa en halua. Ei ollut minun rotu.
Meillä siis villakoira nyt ja aina.

Tuttavalla on kaksi pumia ja ne haukkuvat valtavasti ei muuten mikään pieni ääni, huh. En tiedä onko se kitkettävissä pois vai ovatko haukkuherkkiä? Muuten en ole niihin saanut oikein tuntumaa. Halusin mahdollisimman etäälle siitä melusta!
Toki myös bichon ja villakoira voivat olla haukkuherkkiä mutta villakoira on helpoin kouluttaa haukkumattomaksi.

Lagotto romagnolo. Lainasin seuraavan tekstin yhdistyksen sivuilta.http://www.lagottoromagnolo.fi/


"Lagotto vaatii omistajaltaan paljon, niin luonteensa kuin turkkinsakin suhteen. Se on pohjattoman energinen ja touhukas. Varsinkin pentuna ja nuorena koirana sen vilkkaus ja kekseliäisyys, huomiointikyky ja oppivaisuus yllättää useimmat omistajat. Se on älykäs ja herkkä ja erittäin valpas ilmoittava koira. Sillä on taipumus haukkua kaikkea uutta ja siten ilmoittaa tulijoista, menijöistä, yllättävistä äänistä ja ihmiselle näkymättömistä ja kuulumattomista ”tapahtumista”.

"sillä on taipumus haukkua kaikkea...näkymättömistä ja kuulumattomista tapahtumista". Eli mahtaako haukkua melko paljon vai tosi paljon? Siinä voi naapurisopukin särkyä. Puhumattakaan omista hermoista jos ei jaksa haukkua kuunnella.

Käyhän kunkin rodun sivuilla lueskelemassa keskusteluja myös niistä ongelmista ja siitä turkin hoidosta. Turkkikoira on turkkikoira ja en tunne ketään, joka ei olisi villakoiran kanssa alussa tuntenut jopa epätoivoa itkun partaalle. Osa jaksaa hoitaa turkin ja osa vetää koneella kaiken pois. Lyhyt turkki on helppo.
Yksilöeroja on eli toisen turkki voi takkuuntua jo viikon sisällä kun toinen elelee parikin viikkoa ilman suuria ongelmia. Riippuu myös siitä miten paljon leikitään muiden koirien kanssa. Kuolaako muut koirat turkin märäksi ja huovaksi?

Suosittelen ottamaan yhteyttä kasvattajiin ja käymään useamman luona. Mielellään silloin kun siellä ei ole pentuja! Näet sitten ihan elävässä elämässä, että miten ne koirat touhuaa.
Kävin ystäväni tukena erään rodun kasvattajien luona. Kullakin kasvattajalla oli hiukan eri näkemys aiheesta "ihana koira". Yksi nimittäin kertoi myös niistä huonoista puolista. Tästä kiitollisena ystäväni valitsi toisen rodun.
Toiset ihmiset sietää vaikka haukkumista ja silloinhan se ei heistä ole ongelma.

Kaikki me helposti kehumme sitä omaa rotuamme näissä kyselyissä. "Tää on niin ihana".
Ikävät puolet jää kovin usein todettavaksi sitten elävässä elämässä kun se koira on ollut vaikkapa vuoden puolitoista.
Tarkoitan sitä, että on vaikea tietää tai edes kertoa miksi itse pitää jostain rodusta ja joku toinen taas ärsyttää. Ulkonäkö on tosi huono peruste koiran valinnalle. Se luonne ja muut ominaisuudet ratkaisee.

Pidän villakoirasta siksi, että se on hyvin koulutettavissa. Silti se on tosi vekkuli ja virkeä koira. Hellyyttävä ja hellittävä. Turkin voi muotoilla ihan miten haluaa. Ystäväni kaksi villakoiraa on TOKO-koulutettu ja he käyvät myös agilityssä.
Toisen ystäväni kaksi villakoiraa eivät tottele juuri mitään tai sattumanvaraisesti. Toinen niistä ei anna hoitaa turkkiaan kunnolla. Tarkoittaa sitä, että hampaat on käsissä koko ajan.
Koulutuksen puute ja liiallinen hellämielisyys, ei hyvä.

Lue lisää

Kiitos ERITTÄIN paljon vastauksistasi! Sain paljon tietoa :) Tuo villakoira tuntuu olevan aika hyvä vaihtoehto...

Me ollaan sika allergisii ja meillä on pieni lapsi, hamsu, kaks koissuu (tulee kolmas) ja aksolotli!!!

Ihmiset voisivat oikeasti jättää sen itsekkyyden ja "mutkun mä haluan!"-asenteen pois kun puhutaan eläimen hankinnasta.

Miksi haluat ottaa lemmikin, joka kiintyy teihin, vain että puolen vuoden päästä huomaat että oho, kylläpäs tulikin allergisia oireita, ja eikun koira kiertoon. Ajattele sitä eläintä, ja myös jos tilanteessa on lapsia, miten niihin sattuu jos rakastetusta eläimestä joudutaan luopumaan.

Jos on allergiaa, on allergiaa. Silloin ei oteta eläintä. Jos olet allerginen tomaatille, ethän syö sitäkään.

Kovaan koirakuumeeseen voi vaikka hoidella tuttavien koiria, tarjota hoitopaikkaa matkojen ajaksi jne. Ei heti tarvitse olla omaa ottamassa. Mikään koirarotu ei ole allergiavapaa, vaikka kuinka jotkut keskustelupalstat ja uskomukset näin sanoisivat. Harvassa ovat ne jotka ilman oireita pärjäävät. Toinen ryhmä ovat ne jotka sietävät pahojakin oireita jatkuvan lääkityksen avulla, minkä on vaarallista monellakin tapaa. Kolmas ryhmä on se suurin ryhmä, joissa parin kuukauden- parin vuoden päästä lopetaan/annetaan koira pois. Siinä voi sitten miettiä että oliko se vastuullisen ihmisen tekoja, ottaa koira tietäen riskit, ja kun homma ei toiminutkaan, lopetetaan terve, ihana ja perhettään rakastava koira.

Mieti...

mieltä kirjoitti:

Ihmiset voisivat oikeasti jättää sen itsekkyyden ja "mutkun mä haluan!"-asenteen pois kun puhutaan eläimen hankinnasta.

Miksi haluat ottaa lemmikin, joka kiintyy teihin, vain että puolen vuoden päästä huomaat että oho, kylläpäs tulikin allergisia oireita, ja eikun koira kiertoon. Ajattele sitä eläintä, ja myös jos tilanteessa on lapsia, miten niihin sattuu jos rakastetusta eläimestä joudutaan luopumaan.

Jos on allergiaa, on allergiaa. Silloin ei oteta eläintä. Jos olet allerginen tomaatille, ethän syö sitäkään.

Kovaan koirakuumeeseen voi vaikka hoidella tuttavien koiria, tarjota hoitopaikkaa matkojen ajaksi jne. Ei heti tarvitse olla omaa ottamassa. Mikään koirarotu ei ole allergiavapaa, vaikka kuinka jotkut keskustelupalstat ja uskomukset näin sanoisivat. Harvassa ovat ne jotka ilman oireita pärjäävät. Toinen ryhmä ovat ne jotka sietävät pahojakin oireita jatkuvan lääkityksen avulla, minkä on vaarallista monellakin tapaa. Kolmas ryhmä on se suurin ryhmä, joissa parin kuukauden- parin vuoden päästä lopetaan/annetaan koira pois. Siinä voi sitten miettiä että oliko se vastuullisen ihmisen tekoja, ottaa koira tietäen riskit, ja kun homma ei toiminutkaan, lopetetaan terve, ihana ja perhettään rakastava koira.

Mieti...

Lue lisää

Olen nuori, ja äitini/isäni ei ole allerginen, veljeni ja minä olemme. Mutta vähän, ja meille ei ole mistään koirasta tullut mitään. En nyt oikein toivoisi tuosta allergia-asiasta mitään kommenttia, vaan ylensäkin noista roduista, mitä luettelin.
Koiria on monta kertaa ollut pitkääkin aikaa hoidossa, eikä oireita ole tullut. :) eli kommenttia nyt vaan noista roduista!

:) tässähän minä... kirjoitti:

Olen nuori, ja äitini/isäni ei ole allerginen, veljeni ja minä olemme. Mutta vähän, ja meille ei ole mistään koirasta tullut mitään. En nyt oikein toivoisi tuosta allergia-asiasta mitään kommenttia, vaan ylensäkin noista roduista, mitä luettelin.
Koiria on monta kertaa ollut pitkääkin aikaa hoidossa, eikä oireita ole tullut. :) eli kommenttia nyt vaan noista roduista!

Lue lisää

Bichon frise, bichon bolognese, kääpiö/toy villakoira, coton de tulear, lagotto romagnolo, pumi...joku muu?
Mikä? City-marketissa tai lastentarvike liikkeissä on paljon erilaisia koiria (ei karvanlähtöä jos ei kauheasti myttää) Sopii kaikkiin lapsiperheisiin paitsi jos astmaa ei kannata montaa lemmikkiä kerralla ja sängyssä ei niitä kannata silloin pitää!Rotuja on monia ja kaikki lapsirakkaita!

Koirallinen lääkäri//Miten sitten mahdollista että kaverini hevosallergia katosi kokonaan kun oli jokapäivä tallilla?
Ja meidän äidin kissa-allergia katoaa aina jos yli vuorokauden kissan kanssa samassa tilassa?
Ja hankki kissan vaikka oireita tuli, kissa eli 18v eikä äidillä ikinä mitään oireita, paitsi ensimmäisenä päivänä?

Mun kokemuksillani se vaan paranee. Lääkäri käski meidänkin kissan lopettaa, ei lopetetti (veljellä allergia) ja oireet katos melkein heti.

Mukava kuulla. :) Kiitos!
Itsekin olen jo alkanut vakavasti harkita tuota villakoiraa..olisikohan keskari vai kääpiö parempi villis vaihtoehto? (:

:) tässähän minä.. kirjoitti:

Mukava kuulla. :) Kiitos!
Itsekin olen jo alkanut vakavasti harkita tuota villakoiraa..olisikohan keskari vai kääpiö parempi villis vaihtoehto? (:

OTTAKAA KOIRAN HANKKIJAT MALLIA...AJATELKAA VAAN ITSEÄNNE, SE ON IHAN SIVUSEIKKA JOS VAIKKA KOIRASTA SITTEN OIREITA TULISIKIN...KIERTOON VAAN!!!

NÄINKÖHÄN ONNISTUU kirjoitti:

OTTAKAA KOIRAN HANKKIJAT MALLIA...AJATELKAA VAAN ITSEÄNNE, SE ON IHAN SIVUSEIKKA JOS VAIKKA KOIRASTA SITTEN OIREITA TULISIKIN...KIERTOON VAAN!!!

Olen LIEVÄSTI koira-allerginen...ja minulle ei oireita koirista tule. (on ollut hoidossakin pari viikkoa) ei oireita.
Ja emme koiraa ottaisi, jos varmasti emme sitä pystyisi pitämään...
Eivätkä minua lievät oireet hetkauta, koirasta luopumaan, vaikka niitä tulisikin.

Elämä on.

Ja muuten, kokemuksia Havanesista, on alkanut kovastikin JUURI TÄMÄ rotu kiinnostamaan :)

mistä noit lagotoita saisi täältä etelä suomest
tietääkö kukaan????!!!