Sellainen tilanne, että olen masentunut, työkyvytön siis, ja asun kotona. Nyt pitäisi päästä muuttamaan pois, mutta en tiedä mistä saisin / saisinko ollenkaan mistään rahaa... enkä oikein tiedä mistä pitäisi kysellä? Enkä muutenkaan tiedä yhtään miten tulisi tämän asuntoasian kanssa toimia? Tarvitsisin siis kipeästi apua.
Voisiko esimerkiksi kriisikeskus mobilesta saada neuvoja tällaisessa tilanteessa olevalle? konkreettista apua?
Vai kuka auttaisi? Ketään tuttuja ei ole ketkä voisivat auttaa... perhettä ei kiinnosta auttaa.
On PAKKO päästä muuttamaan, kotona asuminen ei ole enää vaihtoehto kauaa... heitetään pihalle nimittäin.
Voisiko esimerkiksi kriisikeskus mobilesta saada neuvoja tällaisessa tilanteessa olevalle? konkreettista apua?
Vai kuka auttaisi? Ketään tuttuja ei ole ketkä voisivat auttaa... perhettä ei kiinnosta auttaa.
On PAKKO päästä muuttamaan, kotona asuminen ei ole enää vaihtoehto kauaa... heitetään pihalle nimittäin.
Vastaukset 24
Vanhimmat
"olen masentunut, työkyvytön siis"
Mene terveyskeskuksen kautta hoitoon, et tarvitse asuntoa!
"asun kotona. Nyt pitäisi päästä muuttamaan pois"
Miksi? Asu kotona vaan säästyy rahat (varsinkaan jos sitä ei ole)
"mistä saisin / saisinko ollenkaan mistään rahaa..."
Jos tarvitsee rahaa pitää tehdä työtä sen eteen. Luuletko, että joku salainen miljonääri tipauttaa sinulle tilipussin makaamisesta kerran kuussa?
"enkä oikein tiedä mistä pitäisi kysellä?"
Miten olisi työvoimatoimisto? Ja jos edelleen olet työkyvytön (kuka todennut ja millaiselle todistuksella) hakeudu hoitoon!
"miten tulisi tämän asuntoasian kanssa toimia?"
Hulluille järjestetään mahdollisuuksien mukaan omia asuntoja, mutta tavikset joutuvat hakemaan niitä itse. Takuuvuokraan pitää olla varattuna 2-3kk vuokraa vastaava summa ja muutoinkin maksukykyä pitää olla. Kaupungin asuntoasiaintoimistossa voi asioida ja asetttautua loputtomaan jonoon odottelemaan.
"Voisiko esimerkiksi kriisikeskus mobilesta saada neuvoja tällaisessa tilanteessa olevalle? konkreettista apua?"
Ei konkreettista, sillä ei sinulla taida oikeasti olla hätää, kasvukipuja vain?
"kuka auttaisi?"
Masennukseen saat apua terveyskeskuksesta ja mahdollisesti lähetteen eteenpäin.
"On PAKKO päästä muuttamaan, kotona asuminen ei ole enää vaihtoehto kauaa... heitetään pihalle nimittäin."
Melko epäuskottavaa, mutta sitten kun tuo pihalle heitto realisoituu ota yhteys asuntoasiaintoimistoon heti!
Lycka Till...
että täältä tulee kuitenkin vaan paskaa niskaan, juuri tuollaisen masennuksesta-mitään-tietämättömän suusta.
En mikään ihan keskenkasvuinen enää ole, jonka on "pakko" päästä pois kotoa omille teilleen koska "mä en vaan siis kestä mun mutsia!", VAAN tilanne on se, että äitini on sanonut että minulla on tämän vuoden loppuun aikaa muuttaa pois kotoa, piste! Joten on PAKKO muuttaa, päästä pois kotoa. Äidilläni ei ole mitään velvollisuuksia enää minulle kattoa päänpäälle antaa, olenhan sentään "jo" muutama vuosi sitten ylittänyt täysi-ikäisyyden.
Eikä minulla mitään aikomustakaan ole loppuelämääni olla tekemättä mitään, elää vain jollain tuilla. Mutta juuri nyt tilanne on se, etten työtä tekemällä rahaa pysty ansaitsemaan, valitettavasti. Ja siitä huolimatta kämppä pitäisi saada...
muuta vaihtoehtoa kuin kipitellä sosiaalihuoltoon. Ei sitä tarvitse sairaan hävetä. Hetken päästä tämä tilanteesi on historiaa, toivon mukaan. (-:
kertonut kuka sinut on työkyvyttömäksi todennut ja millaisin perustein? Mikä on diaknoosisi?
Ei kenenkään täysi-ikäisen tarvitse olla ilman toimeentuloa, eikä ketään täysi-ikäistä tarvitse vanhempien elättää.
Masennuksesta ei minua tarvitse kenenkään tulla neuvomaan! Asiasta tiedän ihan riittävästi omien kokemuksieni perusteella.
"Eikä minulla mitään aikomustakaan ole loppuelämääni olla tekemättä mitään, elää vain jollain tuilla. Mutta juuri nyt tilanne on se, etten työtä tekemällä rahaa pysty ansaitsemaan, valitettavasti."
Miksi "valitettavasti"?
Kuten jo aiemmin sanoin ei kenenkään tarvitse olla ja elää ilman toimeentuloa! Hoida asiasi kuntoon ja valaise asiaa enemmän, jotta voi antaa oikeita neuvoja.
"kuka sinut on työkyvyttömäksi todennut ja millaisin perustein? Mikä on diaknoosisi?"
Sairaslomaa sain jo kaksi vuotta sitten, koulussa ollessani. Olin monta kk sairaslomalla, kunnes sitten lopetin koulun kokonaan, koska en pystynyt sitä loppuun käymään. Joten jo tuolloin olin kykenemätön käymään koulua, ja tällä hetkellä asiat ovat vieläkin huonommin ja oma oloni entistä kamalampi. Ja jos en uskalla yksin edes kauppaan lähteä, miten voisin töitä tehdä!?
Varsinaista diagnoosia en ole koskaan saanut (paperille), lääkärit on vaan sanoneet "olet selvästi masentunut" ja lähettäneet psykologin juttusille. Siellä kävin aikani, kunnes lopetin koska siitä ei mitään apua ollut. (ja tämä kaikki tapahtui ollessani alaikäinen, nuorisopsykiatrian puolella... koskaan minua ei täysin todesta otettu, vaan väitettiin että itsemurha-ajatukset/kuoleman kaipuu kuuluu "normaaliin nuoruuteen" tms.)
Joten aika huonoja kokemuksia tästä "avun saamisesta".
"Kuten jo aiemmin sanoin ei kenenkään tarvitse olla ja elää ilman toimeentuloa!"
Olen ehkä hieman tyhmä, mutta en ihan ymmärrä mitä tarkoitat...?
"Kuten jo aiemmin sanoin ei kenenkään tarvitse olla ja elää ilman toimeentuloa!"
Nythän on niin, että jopa yhteiskuntamme viranomaiset ymmärtävät ettei ilman rahaa voi elää. Ruokaa ei saa ja lämpökin loppuu. Vaikka oletkin mielestäsi työkyvytön on sinulla oikeus työttömyyspäivärahaan. Suuren suurihan se ei ole, mutta jotain kuitenkin. Kuitenkin sinun pitäisi mennä terveyskeskukseen omalle lääkärillesi ja kertoa tilanteesi hänelle joka sitten päättää jatkosta. Kun saat sairauslomaa voit sen perusteella hakea sairauspäivärahaa. Kun olet "syönyt" kaiken joudut työvoimatoimiston asiakkaaksi, mutta jos ja kun olet edelleenkin sairas, ei sinua kukaan työhön palkkaa ja doagnosoidun sairauden perusteella ei sinua voida pakottaa koulutukseen.
Aivan ensimmäiseksi sinun täytyy kuitenkin laittaa asiasi oikealle tolalleen ja mennä sinne LÄÄKÄRIIN! Vaikka se tuntuisi ahdistavalta on sa ainoa keino, ellei sitten äitisi soita lanssia hakemaan sinua hoitoon? Ei aikuinen mies/nainen voi elää vanhempiensa kustannuksella varsinkaan heidän nurkissaan! Vaikka olet kuinka masentunut tahansa ajattele vanhempiasi ja anna jo vihdoin heille heidän oma elämä takaisin.
Kuitenkin on niin, että et voi kutsua itseäsi työkyvyttömäksi itse tekemäsi diagnoosin perusteella. Maailma ei nyt vain toimi niin. Haluttomuutesi hoitoihin pahentaa tilannetta, mutta mietippä kuinka saat tilannettasi millään muotoa muuttettua ellet suostu mihinkään? Siinä pelissä häviäjä on varma, se olet sinä! Vanhempasi antavat jossain vaiheessa periksi ja kun olet itsekkin jo niin tehnyt on vaihtoehtoja jäljellä yksi. POKS ja sinua ei enään ole! Vain vanhempien kaipuu ja kysymys MIKSI? jää jäljelle.
Nyt tennarit jalkaan ja kipin kapin terveyskeskukseen! Kerro tohtorille nämä samat asiat joista olet täällä puhunut. Ei ne lääkärit tyhmiä ole vaikka saatat niin luullakkin. Voithan myös tehdä jonkun "performansin" vaikkapa kaupungilla tai sairaalassa, mutta se ei ole se pienimmän riesan tie joskin saat huomiota ja paikan hourulasta, josta saat varmasti myös jonkinlaisen "diagnosoidun" sairauden.
Eli ekana sosiaalitoimistosta aika, ne maksaa asuntoon liittyviä kuluja(esim vuokratakuu/muuttokuluja). Kun tiedät soppalan osallistumisen asiaan haet asuntoa vaikka jyväskylän vuokra-asunnoilta, sitten kelalta asumistukea siihen( asumistuen osuuden pystyy laskemaan asunnon tiedoilla ja raha tuloilla netissä). Jos tuloina kelan työttömyys päivärahat niin saat todennäkösesti asumistukea hyvin tulevaan asuntoon(paras asumistuki yksin asuvalla max 40m2 kämpässä). Eli soppala maksaa vuokratakuun ja muita kuluja toimeentulotukena ja kela maksaa asumistukea ja päivärahat.
" Jos tuloina kelan työttömyys päivärahat niin saat todennäkösesti asumistukea hyvin tulevaan asuntoon"
se on vaan niin, etten saa edes työttömyyspäivärahaa...!
Tällä hetkellä en saa rahaa mistään, en minkäänlaisia tukia
jolle kerrot masennuksestasi, hän tekee sinulle ns. masennustestin ja kirjoittaa sairaslomaa ja lähetteen mielenterveystoimistoon.
Sairaslomatodistuksella haet kelalta sairaspäivärahaa. Eli näin saat tulot. Hakemus JVA:lle asunnosta. varaat ajan sos.toimistoon jossa selvittelet taloudelliset asiat, kuten vuokravakuus, muuttokustannukset, hankinnat, ja toimeentulotuki. Sos.toimesta voit myös saada JVA:lle puollon kiireellisestä asunnon tarpeesta. Mielenterveystoimisto taas hoitaa masennustasi ja auttaa kuntoutumaan.
Tsemppiä matkaan :).
siis saada sairaslomaa vaikken ole työkkärin kirjoilla (työtön), enkä opiskele, enkä mitään muutakaan???
Kun eihän minulla tavallaan ole mitään (työtä tms.), mistä sitä lomaa tarvitsisin...
työtä hakemaan, saat sairauden perusteella päivärahaa.
pitää olla työttömänä työnhakijana että tuet kelalta ja sossusta "juoksee". Korjatkaa jos olen väärässä. Kannatta hankkia todistus masennuksesta(lääkäriltä) ja mennä sen kanssa työvoimatoimistoon ja ilmottautua työttömäksi työnhakijaksi(ei ne sua töihin laita masentuneena), tämän jälkenn marssit soppalaan ja sanot että tarviit toimeentulotukea. Saatat saada sitä vanhempien tuloista huolimatta, mutta viimestään kun asut omassa asunnossa. Kelan tuen voit hakea heti kun olet työkkäriin ilmottautunut. Samoin sen sairaspäivärahan kanssa, mutta edellytys kelalla että on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.
sosiaalilainsäädäntö on taannut sen, että sairaspäivärahaa sai vaikkei olut työkkärin kirjoilla. Ja jos saat lääkäriltä sairaslomatodistuksen, niin voithan sitten mennä ilmoittautumaan työvoimatoimistoon ja jättää samana päivänä sairaspäivärahahakemuksen sisään. Tällä tavoin voit kiertää tuonkin ongelman.
Ja kun olet mielenterveystoimiston asiakas on heillä oma sostyöntekijä joka neuvoo ja opastaa pykäläviidakossa ja avustaa tukien yms. asioiden hoidossa.
Ikävää kun jkl:ssä on tuo nuorisopsykiatria noin heikoissa kantimissa :(.
Olen muutamia vuosia sitten taistellut oman lapseni kanssa kyseisen instanssin ihme koukeroita läpi. Itse sain lapselleni avun mtt.n kautta kun hän vihdoinkin täytti sen maagiset 18v. Nämä itsetuho ajatukset eivät kyllä ole isossa mittakaavassa normaaleja nuorilla. Jokaisella murrosikäisellä niitä voi olla ohimenevinä, mutteivat ne päälle jää. Siltä osin nuorisopsyka oli meillekkin aivan turha paikka :(.
nyt kun asut kotona äitisi ym. kanssa kaikkien tulot lasketaan yhteen. Kun muutat tulottomana, rahattomana yksin asumaan alat saamaan tukia. Ota ne vastaan kunnes pääset omille jaloille tienaamaan tai esim. eläkkeelle. (-:
terveyskeskuslääkärille. Pyydä häneltä lähete kiireellisenä aikuispsykiatrian poliklinikalle (entinen mielenterveystoimisto, joka on vanhentunut ja leimaava nimi).
Asuinpaikkasi ratkaisee, mihin 3:ta psykanpolista kuulut.
Siellä tapaat lääkärin joka kirjoittaa todettuaan masennuksen sinulle sairauslomaa ja mahdollisen lääkityksen.
Sitten viet Kelaan tuon sv-lomatodistuksen.
Jos sinut lääkäri toteaa työkyvyttömäksi, niin työkkäriin EI vielä tarvi mennä.
Voit pyytää yhteispalaverin lääkärin ja sosiaalityöntekijän kanssa siellä psykanpolilla, jos koet ettet NYT JAKSA itse täytellä lappuja ja viedä niitä toimistoihin.
Siellä voidaan jutella myös tuetusta asunnosta ja jopa järjestää sinulle sellainen.
Jokaisella ihmisellä on YHTÄ SUURI IHMISARVO, oli sitten töissä, sv-lomalla, eläkkeellä yms.
Sinulla on oikeus nyt kaikkeen apuun ja tukeen, mutta ITSE on jaksettava lähteä hakemaan apua, jos äitisi ei osallistu.
Älä missään tapauksessa tee itsellesi pahaa!!
Sinulla on nyt kriisitilanne ja sen selvittelyyn tarvitset monta tahoa.
Kun alat tervehtyä ja saat oman kodin, voit ruveta suunnittelemaan töihin tai opiskelemaan lähtöä.
Asia kerrallaan kuntoon.
Älä välitä näistä, jotka puhuvat "hulluista". Ne ovat jotenkin vinksahtaneita, jotka käyttävät tällaista kieltä.
Lähde hakemaan nyt apua. Muutaman vuoden kuluttua huomaat, kuinka ihanaa elämä on!
Mä olen rämpinyt tuon saman tien ja tiedän mistä puhun!
Oikeen sylintäydeltä voimia jaksaa eteen päin! t: nuori äiti
Kiitos sulle (ja muillekin!) vastauksestasi. Nyt pitäisi sitten vaan rohkaistua ja soittaa sinne terveyskeskukseen, tosin ei kamalasti houkuttele kun omalääkärini sattuu olemaan täys kusipää. Ja muutenkin TODELLA vaikeaa alkaa hoitamaan näin vaikeita asioita kun kaikki vaan pelottaa, eikä ole ketään kuka auttaisi, tulisi vaikka henkiseksitueksi mukaan lääkäriin :/ Taitaapi joku paniikkihäiriökin vaivata kun ei oikein mitään uskalla/pysty tekemään.
En enää todellakaan jaksaisi asua täällä, katsomassa äitini ryyppäystä ja kuuntelemassa hänen haukkumistaan, miten paska ihminen olen yms.
Haluaisin nyt vaan mahdollisimman nopeasti pois...
soittaisit mobileen ja pyytäisit sieltä tukihenkilön kanssasi lääkäriin. Minäkin menin aluksi juuri sitä kautta, kun omat voimat eivät riittäneet.
Itsekin voisin lähteä, mutta en tiedä missä asut ja mitä siitä ideasta ajattelisit? Minkä ikäinen muuten olet?
Miksi tk-lääkärisi on niin "kamala"? Oletko ymmärtänyt hänet vain väärin?
Kyllä lääkäreiden tehtävä on auttaa ja toki heissäkin on monenlaisia (jopa tolvanoita) mutta suurin osa on ymmärtäväisiä ja potilaan parasta ajattelevia.
Kirjoita vielä, jos et uskalla mennä lääkäriin. Ymmärrän niin hyvin sinua! T: entinen kohtalotoveri
Elikkä olen siis 20-vuotias.
Inhoan omalääkäriäni koska hän ei ole ollut minua kohtaan (mielestäni) asiallinen. Juuri masennuksen takia hain joskus sairaslomaa, ja kyseinen lääkäri vaan naureskeli (siis oikeasti virnuili!) ja vähätteli kaikkea mitä puhuin. Ja sama lääkäri on joskus väittänyt että vaan kuvittelin silloiset vatsakivut... että tällaisia kokemuksia!
"Itsekin voisin lähteä, mutta en tiedä missä asut ja mitä siitä ideasta ajattelisit?"
Kiitos vaan tarjouksesta, mutta en pysty luottamaan ihmisiin... ja muutenkin haluan pysyä anonyyminä... ymmärrät varmaan.
Saa nähdä tuleeko tästäkään nyt yhtään mitään... ajatuskin soittamisesta terveyskeskukseen ahdistaa niin kovasti...
tunteesi. Voit sanoa lääkärillesi suoraan takaisin, jos hän on epäasiallinen. Ei ne lekurit ole sen kummempia ihmisiä kuin kukaan muu!
Jos oloasi vähätellään, kysy suoraan mistä lääkäri tietää, onko sinulla kipuja, masennusta??
Kysy, että sinäkö ne mahassas tunnet?
Nykyään on JAKSETTAVA pitää itse puoliaan ja joskus sanottava TOSI rankasti takaisin, jotta hoito etenisi!!
Yritähän jaksaa soittaa ja muista: "kukapa kissan hännän nostaa kuin kissa itse"!!
saada apua jotain muuta kautta, kuin omalääkäriltä??? En todellakaan haluaisi mennä sinne...:/ Ja sekin maksaa, minulla ei oikein olisi rahaa...
En mä pysty tähän..
ja kerro tilanteesi, jospa sitä kautta saisit apua niin että pääset jollekin muulle lääkärille.
Voimia sinulle.
jos olet, hanki poikaystävä. homma hoidettu.
Onnistuuko?
onnistuuko nyt