Isäni kuoltua kaikki omaisuus tietenkin jäi äidilleni, joka muutaman vuoden yksin elettyään löysi itseään 17-v. nuoremman juopon äijän, joka joi oman talonsa ja yrityksensä ja jota äitini rupesi paapomaan omilla rahoillaan.
Mies saa entisestä vaimostaan eläkettä ja oman eläkkeensä (Äiti 79 v. mies 60 v. tällä hetkellä)
Ovat olleet yhdessä nyt 15 v. ja ainut lapsi kun olen, äitini teot ovat järkyttäneet minua ja lapsiani suuresti.
Hän on auttanut tätä miestä saamaan oman asunnon rahoittamalla tälle vaadittavan osuuden.
Nyt suunnittelee, että hänen kuoltua mies saa myydä sen oman asuntonsa ja muuttaa hänen omaan asuntoon.
Äidilläni on metsää ja kesämökki ym. ja nyt haiskahtaa sellaiseltä, että isäni kovalla työllä hommaamat omaisuudet menee aivan vieraalle, alkoholisoituneelle miehelle, jolle ilmeisestikin äitini maksaa ja työntää rahojaan - että mies pysyisi hänen vallassaan. Sukulaiset ovat kaikki nauraneet ja pilkanneet äitini "maksavan miehen saannista".
Mies on "juontireissuillaan" viikonkin, ettei äitini tiedä hänestä mitään ja silloin äiti soittelee ja itkee kovaa kohtaloaan miten mies häntä kohtelee. Hän jopa etsii tämän takaisin luokseen, ellei mies ole tullut.
Isältäni hän ei hyväksynyt pisaraakaan alkoholia, mutta nyt sitä itse jopa käy ostamassa tälle auervaaralleen. Äiti itse ei käytä alkoholia.
Äitini on kova tahtoinen ihminen, joka pitää sukulaiset kaikki kurissa ja osaa olla tosi ilkeä sellaiselle päälle sattuessaan.
Olen erittäin surullinen asiasta, sillä minulla itselläni on useampi lapsi ja katsoisin, että vaikka itse en mitään saisikaan, olisi kohtuullista että edes isäni osuus tulisi lapsilleni.
Kesämökki on ollut minun ollessa ihan pieni ja jossa omat lapsenikin viihtyivät ukin eläessä.
Nyt siellä on meillä jokaisella paha olla, koska tämä mummin rakastaja tuntuu olevan kuin herra talossa ja me olemme täysin vieraita rakkaassa paikassamme.
Aivan varma on, että jättäköön äitini tälle miehelle mitä vain, juo tämä myös hänenkin lahjoitukset.
Osaako kukaan minulle kertoa, millä konstein saisin edes isäni puolelta omaisuuden omalle suvulleni, eikä se jäisi juopolle juomarahoiksi!
Olen kiitollinen neuvoista.
(Ps. äitini on kuulemma tehnyt testamentin)
Mies saa entisestä vaimostaan eläkettä ja oman eläkkeensä (Äiti 79 v. mies 60 v. tällä hetkellä)
Ovat olleet yhdessä nyt 15 v. ja ainut lapsi kun olen, äitini teot ovat järkyttäneet minua ja lapsiani suuresti.
Hän on auttanut tätä miestä saamaan oman asunnon rahoittamalla tälle vaadittavan osuuden.
Nyt suunnittelee, että hänen kuoltua mies saa myydä sen oman asuntonsa ja muuttaa hänen omaan asuntoon.
Äidilläni on metsää ja kesämökki ym. ja nyt haiskahtaa sellaiseltä, että isäni kovalla työllä hommaamat omaisuudet menee aivan vieraalle, alkoholisoituneelle miehelle, jolle ilmeisestikin äitini maksaa ja työntää rahojaan - että mies pysyisi hänen vallassaan. Sukulaiset ovat kaikki nauraneet ja pilkanneet äitini "maksavan miehen saannista".
Mies on "juontireissuillaan" viikonkin, ettei äitini tiedä hänestä mitään ja silloin äiti soittelee ja itkee kovaa kohtaloaan miten mies häntä kohtelee. Hän jopa etsii tämän takaisin luokseen, ellei mies ole tullut.
Isältäni hän ei hyväksynyt pisaraakaan alkoholia, mutta nyt sitä itse jopa käy ostamassa tälle auervaaralleen. Äiti itse ei käytä alkoholia.
Äitini on kova tahtoinen ihminen, joka pitää sukulaiset kaikki kurissa ja osaa olla tosi ilkeä sellaiselle päälle sattuessaan.
Olen erittäin surullinen asiasta, sillä minulla itselläni on useampi lapsi ja katsoisin, että vaikka itse en mitään saisikaan, olisi kohtuullista että edes isäni osuus tulisi lapsilleni.
Kesämökki on ollut minun ollessa ihan pieni ja jossa omat lapsenikin viihtyivät ukin eläessä.
Nyt siellä on meillä jokaisella paha olla, koska tämä mummin rakastaja tuntuu olevan kuin herra talossa ja me olemme täysin vieraita rakkaassa paikassamme.
Aivan varma on, että jättäköön äitini tälle miehelle mitä vain, juo tämä myös hänenkin lahjoitukset.
Osaako kukaan minulle kertoa, millä konstein saisin edes isäni puolelta omaisuuden omalle suvulleni, eikä se jäisi juopolle juomarahoiksi!
Olen kiitollinen neuvoista.
(Ps. äitini on kuulemma tehnyt testamentin)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Auervaara tai ei, sinä et voi kuin kunnioittaa äidin testamenttia. Ei sinulla ole oikeus äidin omaisuuteen kuin lakiosan verran ja senkin äidillä on oikeus ennen menehtymistään käyttää tai lahjoittaa pois.
Isäsi perintöön sinulla on ollut lakiosan verran oikeus, mutta mitä isä on äidille jättänyt on yksin äidin.
Eihän tuo mielekäs tilanne tietenkään ole, mutta ei sinulla ole mitään oikeutta puuttua äidin omaisuuteen ja en ymmärrä miksi pitäisi ollakaan.
>>Isäsi perintöön sinulla on ollut lakiosan verran oikeus, mutta mitä isä on äidille jättänyt on yksin äidin.
"Isäni kuoltua kaikki omaisuus tietenkin jäi äidilleni." >>Omistusoikeus- vaiko hallintaoikeustestamentilla? Oletko sinä vaatinut lakiosasi - vaiko luopunut siitä? Ja jos olet osasi vaatinut, onko ositus ja perinönjako suoritettu? Eli onko selvää mikä on sinun osaasi isän peruja?
Jos ei, suosittelen suorittamaan osituksen pikaisesti. Se ei siis tarkoita perinnönjakoa, vaan kirjausta siitä mikä on äidin, mikä isän omaisuutta. Näin on myös selvää mikä on äidin määräämisvallassa olevaa omaisuutta.
Lakisosaanhan olet oikeutettu, jos olet ainoa lapsi, se tarkoitta 50% äidin omaisuudesta, vaikka hän kuinka testamentin tekisikin.
"Nyt suunnittelee, että hänen kuoltua mies saa myydä sen oman asuntonsa ja muuttaa hänen omaan asuntoon." Tässä mies tulee olemaan heikoilla jos miettii asumisturvaa, sillä lesken oikeus käyttää yhteistä kotia omanaan on voimassa vain jos leskellä ei ole muuta asuntoa.
>>Osaako kukaan minulle kertoa, millä konstein saisin edes isäni puolelta omaisuuden omalle suvulleni, eikä se jäisi juopolle juomarahoiksi!
Edellä hyvät vastaukset niukoilla alkutiedoilla.
En huomannut tietoa, enkä vastauksissa jossittelua siitä, mitä isä/äiti oikeasti omisti? Jos äiti omisti alkujaan kaiken, niin ei ehkä ole isän jäämistössä perittävää. Leskenhän ei ole tarvinnut antaa tasinkoa isän perillisille, vai kuinka?
>>En huomannut tietoa, enkä vastauksissa jossittelua siitä, mitä isä/äiti oikeasti omisti?>Jos äiti omisti alkujaan kaiken, niin ei ehkä ole isän jäämistössä perittävää. Leskenhän ei ole tarvinnut antaa tasinkoa isän perillisille, vai kuinka?