Ei suoranaisesti sovittelusta, vaan enemmänki sovinnosta.
Kyseessä pahoinpitely, jossa sovimme vastaajan kanssa jutun. Syyttäjä jätti syytteen nostamatta. Mutta vastaaja ei ole minulle koskaan maksanutkaa sovittuja korvauksia, niin voinko vielä nostaa syytteen?
Kyseessä pahoinpitely, jossa sovimme vastaajan kanssa jutun. Syyttäjä jätti syytteen nostamatta. Mutta vastaaja ei ole minulle koskaan maksanutkaa sovittuja korvauksia, niin voinko vielä nostaa syytteen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
moi, jos syyttäjä on asiassa jo tehnyt syyttämättä jättämispäätöksen, ei se rikosasiana voi enää käräjille edetä. (Tosin syyttämättä jättämispäätös on kai valituskelpoinen...)
Voit tehdä siviilipuolen kanteen, jotta sopimus vahvistettaisiin käräjille jonka jälkeen se on ulosottokelpoinen.
Tältä keskustelupalstalta voi etsiä tarkempaa tietoa hakusanalla siviilikanne.
Jos kyseinen sopimus on tehty sovittelutoimiston kautta, suosittelemaan olemaan yhteydessä sovittelutoimiston asiakaspalveluun joka voi neuvoa tarkemmin.
Oma kokemukseni on, että tällaisiin sopimuksiin kannattaa aina kirjata ehdoksi se että asianomistaja luopuu vaatimuksistaan tässä asiassa VASTA SITTEN, kun vastapuoli on tosiasiallisesti maksanut sovitun summan.
Käsittääkseni sovittelutoimisto valvoo, että sovittelussa aikaan saatu sovinto myös toteutuu.
Eli jos sovittelussa on sovittu, että pahoinpitelijä maksaa korvausta, sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista. Jos korvauksia ei makseta, kannattaa asiasta ilmoittaa sovittelutoimistoon.
Jos olet tehnyt sovinnon suoraan vastaajan kanssa (ilman "virallista" sovittelua), sinun pitää itse periä korvaukset vastaajalta. Asia käsitellään siviilikanteella oikeudessa.
Jos olet luopunut vaatimasta rangaistusta, et voi enää myöhemmin muuttaa kantaasi ja nostaa syytettä. Jos syyttäjä on jättänyt syytteen nostamatta vaikka vaadit rangaistusta, voit määräajan kuluessa itse nostaa syytteen.
Joo, näinhän siinä aina tuppaa käymään, kun suotuu sovitteluun.
Totuus on se, että voit sanoa hyvästit sovituille korvauksille. Jos juttu olisi edennyt oikeuteen, niin korvauksia tuskin silloinkaan olisi tippunut, mutta olisihan tekijä sentään saanut rangaistuksen. Nyt selvisi, kuin koira veräjästä.
korjaus:
sovittelutoimiston kautta hoidettujen sovittelujen rahakorvaukset toteutuvat suurimmassa osassa tapauksista.
Vataan tähän, vaikka näyttäkin ketjun aloituspostista olevan jo muutama kuukausi aikaa. Syyttäjän syyttämättäjättmäsipäätös ei pääsääntöisesti poista vastaajan (eli rikoksesta epäillyn) korvausvelvollisuutta. Asianomistajalla on siis syyttäjän päätöksestä huolimatta hakea korvauksia esim. siviilikanteen kautta. Käräjäoikeiden "vahvistamana" sovittelussa solmittu sovittelusopimus on ulosottokelpoinen.
Sopimus on oikeustoimikoelpoinen ja sitä tulee noudattaa. Varsinkinkun siinä on molempien nimet sekä todistajat. Muuten tapahtuu sopimusrikkomus
ja laillista korkoakin voi alkaa periä.