Rakkausruuhkat

tuli tuosta, luonto se tikanpojan puuhun ajaa. Heh, heh.
Äitini nimittäin sanoi minulle juuri nuo sanat ollessani 18 vuotias ja eikä siitä sitten sen kummempia puimisia käyty.

Pukeli 1 kirjoitti:

tuli tuosta, luonto se tikanpojan puuhun ajaa. Heh, heh.
Äitini nimittäin sanoi minulle juuri nuo sanat ollessani 18 vuotias ja eikä siitä sitten sen kummempia puimisia käyty.

silloin,,, koputtelu,,tai nokittelu;))
Mites teillä toi äitienpäivä. Onko pöytä koreana?
Meillä tulee toinen jo huomenna viettämään äitienpäivää,,, se on se rakkausruuhkan hedelmä;)

old_profile_12660 kirjoitti:

silloin,,, koputtelu,,tai nokittelu;))
Mites teillä toi äitienpäivä. Onko pöytä koreana?
Meillä tulee toinen jo huomenna viettämään äitienpäivää,,, se on se rakkausruuhkan hedelmä;)

kun en ollenkaan tykkää koko äitienpäivästä. Jotenkin, kun kaikkialta kuuluu vain siitä äitien hyvyydestä, niin tunnen itseni kiusaantuneeksi.
On meillä täytekakkua pakastimessa ja ainakin x-vävy tulee jostakin syystä?
Omistani en tiedä millä tuulella nyt sitten sattuvat olemaan? Tänään ainakin torailtiin tyttären kanssa puhelimessa, eli saas nähdä nyt tuleeko.

Pukeli 1 kirjoitti:

kun en ollenkaan tykkää koko äitienpäivästä. Jotenkin, kun kaikkialta kuuluu vain siitä äitien hyvyydestä, niin tunnen itseni kiusaantuneeksi.
On meillä täytekakkua pakastimessa ja ainakin x-vävy tulee jostakin syystä?
Omistani en tiedä millä tuulella nyt sitten sattuvat olemaan? Tänään ainakin torailtiin tyttären kanssa puhelimessa, eli saas nähdä nyt tuleeko.

tällöin ovat piristäviä. Vanha sanonta: Joka syyttä suuttuu,,,, se lahjatta leppyy.

old_profile_12660 kirjoitti:

tällöin ovat piristäviä. Vanha sanonta: Joka syyttä suuttuu,,,, se lahjatta leppyy.

että mentäisiin mökillä käymään ja samalla haravoitaisiin. Polvea koskee. Tyttärellä on aina joku paikka kipeä, kun työstä puhutaan.

Pukeli 1 kirjoitti:

että mentäisiin mökillä käymään ja samalla haravoitaisiin. Polvea koskee. Tyttärellä on aina joku paikka kipeä, kun työstä puhutaan.

silloin kun omista hommista ei ole kyse. Kuka nyt vanhempiensa kanssa vapaaehtoisesti "haravoisi"?

old_profile_12660 kirjoitti:

silloin kun omista hommista ei ole kyse. Kuka nyt vanhempiensa kanssa vapaaehtoisesti "haravoisi"?

Mitenkä sinä muistat? Tuliko tehtyä enemmän pikku palveluksia omille vanhemmillesi, kun itse saat?

Pukeli 1 kirjoitti:

Mitenkä sinä muistat? Tuliko tehtyä enemmän pikku palveluksia omille vanhemmillesi, kun itse saat?

on lahja varsinkin kun sen osaa ajoittaa oikein;)
Isäni usein varoitti jos äidilläni oli vuoro johon kuului päivävapaa;)) Muori polki vimmattua vauhtia kotiin pistämään huushollin hyrskyn myrskyn viikkosiivouksen merkissä ja voi sitä joka ei kerennyt alta pois;)

old_profile_12660 kirjoitti:

on lahja varsinkin kun sen osaa ajoittaa oikein;)
Isäni usein varoitti jos äidilläni oli vuoro johon kuului päivävapaa;)) Muori polki vimmattua vauhtia kotiin pistämään huushollin hyrskyn myrskyn viikkosiivouksen merkissä ja voi sitä joka ei kerennyt alta pois;)

kun viikkosiivoaminen alkoikin käymään voimille?
Kysyn siksi, kun on mielenkiintoista tietää oliko sinulla samanlaista hullunmyllyä, kuin minulla.
Täytyykin kertoa, kun muistan, että minun vanhemmat meinasivat ostaa omakotitalon yli 80 vuotiaana ja sellaisesta paikasta missä ei ollut kauppoja lähimaillakaan ja itse talo oli rakennettu lähes pystysuoraan rinteeseen. Herralle kiitos vielä näin jälkikäteenkin, että tulivat järkiinsä ja luopuivat kaupoista. Voit arvata mitä se olisi meille merkinnyt.

Pukeli 1 kirjoitti:

kun viikkosiivoaminen alkoikin käymään voimille?
Kysyn siksi, kun on mielenkiintoista tietää oliko sinulla samanlaista hullunmyllyä, kuin minulla.
Täytyykin kertoa, kun muistan, että minun vanhemmat meinasivat ostaa omakotitalon yli 80 vuotiaana ja sellaisesta paikasta missä ei ollut kauppoja lähimaillakaan ja itse talo oli rakennettu lähes pystysuoraan rinteeseen. Herralle kiitos vielä näin jälkikäteenkin, että tulivat järkiinsä ja luopuivat kaupoista. Voit arvata mitä se olisi meille merkinnyt.

autoin. Toisaalta olin äitini omaishoitaja, mutta äitini oli siitä fantastinen että omasi jumalattoman sisun. Pojillani oli aina joku aikuinen kotona. Äitini hoiti minua lapsuudessani, äitini oli fantastinen pojilleni ja minä hoidin häntä vanhuudessa.
Viimeinen tervehdykseni seppelenauhassa äidilleni oli: kiitos hetkistä lapsuuden, kiitos hetkistä, nuoruuden, kiitos rakkaudestasi ja huolenpidostasi niin minua kuin poikiani kohtaan.

Pukeli 1 kirjoitti:

kun viikkosiivoaminen alkoikin käymään voimille?
Kysyn siksi, kun on mielenkiintoista tietää oliko sinulla samanlaista hullunmyllyä, kuin minulla.
Täytyykin kertoa, kun muistan, että minun vanhemmat meinasivat ostaa omakotitalon yli 80 vuotiaana ja sellaisesta paikasta missä ei ollut kauppoja lähimaillakaan ja itse talo oli rakennettu lähes pystysuoraan rinteeseen. Herralle kiitos vielä näin jälkikäteenkin, että tulivat järkiinsä ja luopuivat kaupoista. Voit arvata mitä se olisi meille merkinnyt.

Jotkut vanhukset ovat usein itsepäisiä ja pitävät itsestään selvänä että nuoripolvi auttaa.
Nykyään tuo ajattelumalli on kadonnut monelta. En tiedä onko hyvä vai paha. Jokaisella kuitenkin pitäisi olla oikeus elää omaa elämäänsä ilman vastuuta vanhemmistaan. Toisaalta myös vanhemmilla pitäisi olla oikeus elää omaa elämäänsä ja saada tarvittaessa apua juuri niiltä muksuiltaan.

old_profile_12660 kirjoitti:

autoin. Toisaalta olin äitini omaishoitaja, mutta äitini oli siitä fantastinen että omasi jumalattoman sisun. Pojillani oli aina joku aikuinen kotona. Äitini hoiti minua lapsuudessani, äitini oli fantastinen pojilleni ja minä hoidin häntä vanhuudessa.
Viimeinen tervehdykseni seppelenauhassa äidilleni oli: kiitos hetkistä lapsuuden, kiitos hetkistä, nuoruuden, kiitos rakkaudestasi ja huolenpidostasi niin minua kuin poikiani kohtaan.

kun matroona kuoli. Luulimme porukalla, että emme selviäisi, emmekä osaisi mitään ilman hänen ohjeitaan. Toisin kuitenkin kävi. Selvisin surusta, mutta koskaan kuitenkaan en unohda hänen voimakasta persoonaansa, vaikka pienikokoinen ihminen olikin.

old_profile_12660 kirjoitti:

Jotkut vanhukset ovat usein itsepäisiä ja pitävät itsestään selvänä että nuoripolvi auttaa.
Nykyään tuo ajattelumalli on kadonnut monelta. En tiedä onko hyvä vai paha. Jokaisella kuitenkin pitäisi olla oikeus elää omaa elämäänsä ilman vastuuta vanhemmistaan. Toisaalta myös vanhemmilla pitäisi olla oikeus elää omaa elämäänsä ja saada tarvittaessa apua juuri niiltä muksuiltaan.

eivätkä ymmärtäneet ottaa huomioon ikäänsä. Kuten jo tuossa kerroinkin, että äitini oli aikamoinen matroona. Mikään ei saanut olla esteenä hänelle, ei edes ikä.
Teki kirjanpitotöitäkin kovin vanhaksi ja suuttui, kun sanoin, että jos kaikki tekisivät töitä yhtä vanhaksi, kun sinä, niin eihän nuorille koskaan olisi tarjolla mitään hommia. Hänellä oli kyllä terävät aivot ja kieli aivan loppuun saakka, mutta ne avut eivät olisi riittäneet pihatöiden tekoon ja lumen luomiseen.

Pukeli 1 kirjoitti:

eivätkä ymmärtäneet ottaa huomioon ikäänsä. Kuten jo tuossa kerroinkin, että äitini oli aikamoinen matroona. Mikään ei saanut olla esteenä hänelle, ei edes ikä.
Teki kirjanpitotöitäkin kovin vanhaksi ja suuttui, kun sanoin, että jos kaikki tekisivät töitä yhtä vanhaksi, kun sinä, niin eihän nuorille koskaan olisi tarjolla mitään hommia. Hänellä oli kyllä terävät aivot ja kieli aivan loppuun saakka, mutta ne avut eivät olisi riittäneet pihatöiden tekoon ja lumen luomiseen.

siihen että pitäisi olla aika vanhaksi töissä.
Äitini kertoi joskus miten ennen ihmiset eivät pystyneet/voineet jäädä eläkkeelle toimeentulon vuoksi.
Toisaalta eräässä antikvariaatissa omistajana on vanhahko teräs-rouva, joka hoitaa koko kaupan yksin.
Sunnuntai vain vapaana. Kesäaikana kyllä lauantaisin liike kiinni. Samoin oli Turussa eräs lyhyt tavara liike joka pysyi pystyssä niin kauan kun omistaja oli elossa. ja omistaja eli kauan.
Sieltä samalta ajalta nuo meidän muorimme ajatukset ja tavat oppivat.

old_profile_12660 kirjoitti:

siihen että pitäisi olla aika vanhaksi töissä.
Äitini kertoi joskus miten ennen ihmiset eivät pystyneet/voineet jäädä eläkkeelle toimeentulon vuoksi.
Toisaalta eräässä antikvariaatissa omistajana on vanhahko teräs-rouva, joka hoitaa koko kaupan yksin.
Sunnuntai vain vapaana. Kesäaikana kyllä lauantaisin liike kiinni. Samoin oli Turussa eräs lyhyt tavara liike joka pysyi pystyssä niin kauan kun omistaja oli elossa. ja omistaja eli kauan.
Sieltä samalta ajalta nuo meidän muorimme ajatukset ja tavat oppivat.

että 70 vuotta olisi jatkossa sopiva eläkkeelle siirtymis ikä. Pidätkö itsellesi peukkuja, että niin tapahtuisi jo sinun kohdallasi?

Pukeli 1 kirjoitti:

että 70 vuotta olisi jatkossa sopiva eläkkeelle siirtymis ikä. Pidätkö itsellesi peukkuja, että niin tapahtuisi jo sinun kohdallasi?

En sentään. Kuitenkin kun tuo työ rupeamani päättyy en jää laakereillani lepäilemään, vaan siirryn mukaan ns. vapaaehtoistyöhön samaan paikkaan. Viihdyn niin valtavan hyvin ja osapäivä homma on ihan jees kuntoani ajatellen. Toivoisin mieheni hakevan tosissaan sitä eläkettä, mutta taitaa olla haave vain. On liian kova touhuamaan, ei osaa huilia.
Kun saamme sen pennun/pennut alkaa taas uusi aika, ja nyt en sitten ota enää vastaan montakaan kehäsihteeri keikkaa, vaan alan taas siirtyä näytteilleasettajaksi lähialueille. Sitten alkaa taas kalenteri täyttyä entistä enemmän. Olen taas ollut aktiivisempi politiikan saralla ja niitäkin juttuja alkaa taas poikia lisää.
Nauroin juuri miehelleni että taitaa olla mulla kyse viimeisestä kiihdytyksestä.
Arvaa mikä tänään katosi,,,,,,,,,,??

old_profile_12660 kirjoitti:

En sentään. Kuitenkin kun tuo työ rupeamani päättyy en jää laakereillani lepäilemään, vaan siirryn mukaan ns. vapaaehtoistyöhön samaan paikkaan. Viihdyn niin valtavan hyvin ja osapäivä homma on ihan jees kuntoani ajatellen. Toivoisin mieheni hakevan tosissaan sitä eläkettä, mutta taitaa olla haave vain. On liian kova touhuamaan, ei osaa huilia.
Kun saamme sen pennun/pennut alkaa taas uusi aika, ja nyt en sitten ota enää vastaan montakaan kehäsihteeri keikkaa, vaan alan taas siirtyä näytteilleasettajaksi lähialueille. Sitten alkaa taas kalenteri täyttyä entistä enemmän. Olen taas ollut aktiivisempi politiikan saralla ja niitäkin juttuja alkaa taas poikia lisää.
Nauroin juuri miehelleni että taitaa olla mulla kyse viimeisestä kiihdytyksestä.
Arvaa mikä tänään katosi,,,,,,,,,,??

kalenteri.

Pukeli 1 kirjoitti:

kalenteri.

vaan papin laatikon avain. papin kanssa siinä pohdiskelimme ja päätimme ellei avainta löydy niin meille urkenee uusi ura murtopuuhissa.;)))