Onko hoitajien työ tosiaan keventynyt niin paljon että jää aikaa toisten työn tekijöiden selän takana puhumiseen, uusien työntekijöiden ulos savustamiseen ja jopa hoidettavan asioiden salaamiseen holhoojalta / edunvalvojalta, joiden kuuluisi ensimmäisten joukossa tietää mahdollisista muutoksista. Käsittääkseni edelleenkään Suomi ei ole joutunut Venäjän vallanalaiseksi ja Venäjälläkin pyritään hitaasti avoimmuutta kohti.
Mikä siis mättää tämänpäivän hoitajissa jos töihin kelpaavat vain mielistelijät, jotka yrittävät kaikin keinoin vesittää liiton aikaansaamia etuuksia ja pyrkivät näyttämään pätevyytensä aikaan saamalla helvetinmoista tuhoa.
On normaalia että, työyhteisössä on erimielisyyksiä mutta niitä yritetään ratkoa ja etsiä kompromissejä. Epänormaalia on se että, kaksi tai kolme henkilöä saa mellastaa rauhassa ja pilata ensinnäkin osaston maineen ja vieläpä koko laitoksen maineen. Sitä mennyttä mainetta kuulutetaan sitten työvoimatoimistoissa avoimina sairaslomasijaisuuksina,joihin kukaan ei lähde kun paikan maine tiedetään. Työskentelen itse tällaisessa paikassa vielä viimeisiä vuosia enkä voi kuin suu auki katsoa kun meno muuttuu aina vain hullummaksi.Mikään puhe ei tehoa, jos yrität vaikuttaa asioihin myöteisesti,saattaa käydä niin että "unohdetaan" kertoa kuntoutuskokouksesta tai palaveristä niille,joille asia tosiasiallisesti kuuluu
Kaikkein hausinta on se kun työsuoja valtuutettu ja liiton asiamies ovat yleensä valittu sellaisista lapasista,joiden suusta kuuluu vain JÅÅ jÅÅ. Pahinta sen sijaan on se että, Henkilön omahoitaja on painostettu hiljaiseksi jonkun kauan sitten tekemänsä virheeseen nojaten
Todella tervettä menoa 12.1.2010 asti katsellen ja sen jälkeen kiitos ja iäksi hei. Kun aloitin aikoinaan työni aika oli toinen ja työaika käytettiin työhön. Juonittelu kuului poliitikoille kuten nykyäänkin mutta juonittelu toista työntekijää kohtaan ei kuulu työpaikalle ei edes vapaa aikaan, koskapa jokaisella on suu jolla puhua
Mikä siis mättää tämänpäivän hoitajissa jos töihin kelpaavat vain mielistelijät, jotka yrittävät kaikin keinoin vesittää liiton aikaansaamia etuuksia ja pyrkivät näyttämään pätevyytensä aikaan saamalla helvetinmoista tuhoa.
On normaalia että, työyhteisössä on erimielisyyksiä mutta niitä yritetään ratkoa ja etsiä kompromissejä. Epänormaalia on se että, kaksi tai kolme henkilöä saa mellastaa rauhassa ja pilata ensinnäkin osaston maineen ja vieläpä koko laitoksen maineen. Sitä mennyttä mainetta kuulutetaan sitten työvoimatoimistoissa avoimina sairaslomasijaisuuksina,joihin kukaan ei lähde kun paikan maine tiedetään. Työskentelen itse tällaisessa paikassa vielä viimeisiä vuosia enkä voi kuin suu auki katsoa kun meno muuttuu aina vain hullummaksi.Mikään puhe ei tehoa, jos yrität vaikuttaa asioihin myöteisesti,saattaa käydä niin että "unohdetaan" kertoa kuntoutuskokouksesta tai palaveristä niille,joille asia tosiasiallisesti kuuluu
Kaikkein hausinta on se kun työsuoja valtuutettu ja liiton asiamies ovat yleensä valittu sellaisista lapasista,joiden suusta kuuluu vain JÅÅ jÅÅ. Pahinta sen sijaan on se että, Henkilön omahoitaja on painostettu hiljaiseksi jonkun kauan sitten tekemänsä virheeseen nojaten
Todella tervettä menoa 12.1.2010 asti katsellen ja sen jälkeen kiitos ja iäksi hei. Kun aloitin aikoinaan työni aika oli toinen ja työaika käytettiin työhön. Juonittelu kuului poliitikoille kuten nykyäänkin mutta juonittelu toista työntekijää kohtaan ei kuulu työpaikalle ei edes vapaa aikaan, koskapa jokaisella on suu jolla puhua
Vastaukset 2
Vanhimmat
oma ajattelu ja oikeudenmukaisuus eivät ole enää muotia
intissä edes sallitua. Mutta vanha kysymys. Kuka uskaltaa heittää ensimmäisen kiven ylihoitajan ikkunasta sisään :)