Voiko kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston kerätä ainoastaan kyselylomakkein? kuinka paljon graduun vähintään tulisi olla vastaajia?
entäs voiko aineiston käsittelyn toteuttaa esim. ainoastaan teemoittelun avulla?
Lähteistä vielä, että käykö myös esim.vanhat lehdet tai nettilähteet ja kuinka paljon suunnilleen kannattaisi olla lähteitä?
Lähtökuopissa vasta ollaan, mutta näin ajoissa ajattelin jo suunnitella jotain. Kiitos, jos joku vaivautuu vastaamaan.
entäs voiko aineiston käsittelyn toteuttaa esim. ainoastaan teemoittelun avulla?
Lähteistä vielä, että käykö myös esim.vanhat lehdet tai nettilähteet ja kuinka paljon suunnilleen kannattaisi olla lähteitä?
Lähtökuopissa vasta ollaan, mutta näin ajoissa ajattelin jo suunnitella jotain. Kiitos, jos joku vaivautuu vastaamaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sanoisin niin, että aineiston voi kerätä pelkästään kyselylomakkeella, mutta lomake on suunniteltava huolella. Aineistosta voi tulla kyllä suppea, et saa kysymyksiisi vastausta, et saa vastauksia tarpeeksi jne. Lomake voi olla toinen aineistonkeruutapa, mutta miettisin lisäksi esim. haastattelua tukemaan aineistoa.
Aineiston voi käsitellä teemoittelulla, mutta sinun tulee osata myös analysoida teemojen sisältöä, ettei käsittely jää vain teemojen kuvaukseksi. Jos tavoittelet syvyyttä analyysiisi, voisit lisäksi esim. tyypitellä aineistoa. Itse teemoittelin ja tyypittelin oman aineistoni, joka oli kirjallinen (tutkimushenkilöt kirjoittivat minulle kirjeitä).
Lähteiksi suosittelen uudehkoja tutkimuksia aiheesta, artikkeleja (pääset varmaankin yliopistosi kirjaston kautta nettiartikkeleihin käsiksi) niin suomeksi kuin esim. englanniksikin. Muita nettilähteitä ja lehtiä käyttäisin kriittisen tarkastelun jälkeen (onko tieto tieteellistä, relevanttia jne.). Lähteitä tulee olla riittävästi, esim. yhtä monta lähdettä kuin on sivujakin.
Kiitos vastauksestasi vasta gradun vääntänyt.
Tuosta teemoittelusta ja tyypittelystä olisin halunnut tietää vielä hieman tarkemmin. Eli kuinka se käytännössä toteutetaan, kun aineisto on kasassa? Erityisesti tuo tyypittely on minulle uudempi juttu.
Kuinka kyselylomakkeen ja haastattelun tietoja voi tuoda esille? siis yhdistellen vai erikseen esittäen?
Kysymyksiä piisaa...
Teemoittelun voi aloittaa esimerkiksi keräämällä vastauksia/pätkiä teksteistä/haastatteluista tutkimusongelmien mukaan. Sen jälkeen voi alkaa katsoa, mitkä asiat toistuvat --> teemat. Periaatteessa teemoittelu vaatii aineston hyvää tuntemusta eli sitä tulee lukea ensin moneen kertaan.
Tyypittelyn voi tehdä teemoittelun pohjalta eli kerätä tyypillisiä asioita tyyppikuvauksiksi. Hyvä netissä oleva menetelmälähde on KvaliMOTV, sieltä löydät mm. teemoittelusta ja tyypittelystä ja pääset hyvin alkuun.
Suurkiitos vinkeistäsi ja hyvää kesää!