Vuohista .. ?

Monta kertaa vuodessa se pitää madottaa?
Onko sille oma matolääkkeensä?

Millih kirjoitti:

Monta kertaa vuodessa se pitää madottaa?
Onko sille oma matolääkkeensä?

Yleensä käytetään lampaille tarkoitettua matolääkettä (saa apteekista ilman reseptiä), mutta eläinlääkäri voi määrätä myös muuntyyppistä lääkettä. Vuohille yksinomaan tarkoitettuja matolääkkeitä ei siis ole. Madotus olisi hyvä tehdä muutaman kerran vuodessa. Itse madotin vuoheni 3 krt/vuosi.

Tiedän naaraspuolisen vuohen joka on 20 vuoden kieppeillä. Siis ne voivat elää niin kauan. Urosvuohet elävät hieman vähemmän aikaa, n. 15 v. yleensä. Niin ja jos vuohta hirveesti rasittaa, sillä siis tettää joka vuosi kilit ja lypsää sitä, niin sitten se ei elä kans niin hirveen vanhaksi.

Sanni kirjoitti:

Tiedän naaraspuolisen vuohen joka on 20 vuoden kieppeillä. Siis ne voivat elää niin kauan. Urosvuohet elävät hieman vähemmän aikaa, n. 15 v. yleensä. Niin ja jos vuohta hirveesti rasittaa, sillä siis tettää joka vuosi kilit ja lypsää sitä, niin sitten se ei elä kans niin hirveen vanhaksi.

Lue lisää

On UMAn kirja tullut luettua.
Sain paljon tietoa.

Mutta muutama asia vielä.
* Kaulapanta
(onko pakollinen? Mitä materiaalia?)
* Aitaus
(Olisivat hevosten kanssa pistoaidassa.
Laitumella kiipeily paikka ja tervalepikkö, [kun se syöty, tulee muuta purtavaa]pysyvätkö siis aidassa, eivätkä rupea järsimään puista aitaa rumaksi..)
Ja puhutaan että "lammasaitaus" on hyvä.
Mitä materiaalia se sitten on?

Millih kirjoitti:

On UMAn kirja tullut luettua.
Sain paljon tietoa.

Mutta muutama asia vielä.
* Kaulapanta
(onko pakollinen? Mitä materiaalia?)
* Aitaus
(Olisivat hevosten kanssa pistoaidassa.
Laitumella kiipeily paikka ja tervalepikkö, [kun se syöty, tulee muuta purtavaa]pysyvätkö siis aidassa, eivätkä rupea järsimään puista aitaa rumaksi..)
Ja puhutaan että "lammasaitaus" on hyvä.
Mitä materiaalia se sitten on?

Lue lisää

Kaulapannan on hyvä olla hiertämätöntä pehmeäää materiaalia eli parhain materiaali on siis nahka. Sitä ei tietenkään ole pakko pitää, mutta helpottaa vuohen käsittelyä huomattavasti. Laitumelle vietäessä se kannattaa kuitenkin poistaa, sillä se saattaa jäädä oksiin tai vastaaviin kiinni.

Itse en laittaisi missään nimessä vuohta hevosen kanssa. Minulla on ollut sekä vuohia ja hevosia ja voin sanoa että vaikka niistä on jonkin verran tosilleen seuraa, ne eivät ymmärrä toisiaan ja syntyy helposti vaaratilanteita. Tallilla jossa kävin, hevonen potkaisi vuohta sen ohueen luiseen jalkaan ja siitä ei hyvää seurannut ja muistelen kauhulla niitä hetkiä kun odoteltiin kivusta huutavan vuohen kanssa eläinlääkäriä, joka sitten tuli ja lopetti sen!!!! Hevonen joka potkaisi, oli kaikille aivan kiltti, se vaan käsitteli vuohta samoin kuin lajitovereitaan eli potkaisemalla. Vuohen hento jalka ei kestä potkua sivultapäin ja vammat olivat todella pahat.
Vuohet saattavat myös pelätä hevosia jos eivät aiemmin ole olleet niiden kanssa tekemisissä, esim. omat vuoheni pelkäsivät hevostani vaikka se ei niitä uhkaillut, sillä vuohet eivät olleet kasvaneet hevosien kanssa.

Vuohiani en koskaan saanut pysymään missään aidassa. Kaummin ne pysyivät lammasaidassa eli verkkoaidassa mutta tulivat siitäkin lopulta yli (korkeus oli 120 senttiä ja kiipesivät yli). Laumassa ne siellä hetken aikaa viihtyivät, mutta jos yksinään laittoi, niin ei kauaan siellä pysynyt se vuohi. Tai jos ruoka loppui, koko lauma tuli sieltä pois.

Sähköaitaa kokeiltiin myös, alkuun neljällä n.2o cm:n välein olevalla langalla, lopulta kuudella. Kaikissa vuohet viihtyivät hetken mutta halutessaan tulivat pois ja välittömästi! Pukki varsinkin yksin jäädessään otti vaan vauhtia ja sarvet sojossa juoksi aitojen läpi.

Vuohet oli meillä yleensä narussa kiinni rautakangessa ja kangen tyvi leikattiin ruohosta yms. puhtaaksi ja juuressa oli myös sellainen muovijuttu ettei naru kiertynyt kangen ympärille vaan luisti aina suoraksi. Se oli paras ratkaisu.

Jos nyt olisin taas vuohia ottamassa, laittaisin niille n. 150 senttiä korkean lammasaidan joka on puilla hyvin tuettu (ettei aita kaadu kun vuohet nousevat sitä vasten). Lammasaita on siis sellaista rautaista verkkoa.

Sanni kirjoitti:

Kaulapannan on hyvä olla hiertämätöntä pehmeäää materiaalia eli parhain materiaali on siis nahka. Sitä ei tietenkään ole pakko pitää, mutta helpottaa vuohen käsittelyä huomattavasti. Laitumelle vietäessä se kannattaa kuitenkin poistaa, sillä se saattaa jäädä oksiin tai vastaaviin kiinni.

Itse en laittaisi missään nimessä vuohta hevosen kanssa. Minulla on ollut sekä vuohia ja hevosia ja voin sanoa että vaikka niistä on jonkin verran tosilleen seuraa, ne eivät ymmärrä toisiaan ja syntyy helposti vaaratilanteita. Tallilla jossa kävin, hevonen potkaisi vuohta sen ohueen luiseen jalkaan ja siitä ei hyvää seurannut ja muistelen kauhulla niitä hetkiä kun odoteltiin kivusta huutavan vuohen kanssa eläinlääkäriä, joka sitten tuli ja lopetti sen!!!! Hevonen joka potkaisi, oli kaikille aivan kiltti, se vaan käsitteli vuohta samoin kuin lajitovereitaan eli potkaisemalla. Vuohen hento jalka ei kestä potkua sivultapäin ja vammat olivat todella pahat.
Vuohet saattavat myös pelätä hevosia jos eivät aiemmin ole olleet niiden kanssa tekemisissä, esim. omat vuoheni pelkäsivät hevostani vaikka se ei niitä uhkaillut, sillä vuohet eivät olleet kasvaneet hevosien kanssa.

Vuohiani en koskaan saanut pysymään missään aidassa. Kaummin ne pysyivät lammasaidassa eli verkkoaidassa mutta tulivat siitäkin lopulta yli (korkeus oli 120 senttiä ja kiipesivät yli). Laumassa ne siellä hetken aikaa viihtyivät, mutta jos yksinään laittoi, niin ei kauaan siellä pysynyt se vuohi. Tai jos ruoka loppui, koko lauma tuli sieltä pois.

Sähköaitaa kokeiltiin myös, alkuun neljällä n.2o cm:n välein olevalla langalla, lopulta kuudella. Kaikissa vuohet viihtyivät hetken mutta halutessaan tulivat pois ja välittömästi! Pukki varsinkin yksin jäädessään otti vaan vauhtia ja sarvet sojossa juoksi aitojen läpi.

Vuohet oli meillä yleensä narussa kiinni rautakangessa ja kangen tyvi leikattiin ruohosta yms. puhtaaksi ja juuressa oli myös sellainen muovijuttu ettei naru kiertynyt kangen ympärille vaan luisti aina suoraksi. Se oli paras ratkaisu.

Jos nyt olisin taas vuohia ottamassa, laittaisin niille n. 150 senttiä korkean lammasaidan joka on puilla hyvin tuettu (ettei aita kaadu kun vuohet nousevat sitä vasten). Lammasaita on siis sellaista rautaista verkkoa.

Lue lisää

Vuohet eivät helposti pysy aidassa, se on totta. Puuaidassa eivät pysy ollenkaan. Parasta on laittaa ne naruun tai sitten verkkoaitaukseen. Irti ollessaan syövät kaikki kauneimmat kukat ja koristepuut :)

Hese kirjoitti:

Vuohet eivät helposti pysy aidassa, se on totta. Puuaidassa eivät pysy ollenkaan. Parasta on laittaa ne naruun tai sitten verkkoaitaukseen. Irti ollessaan syövät kaikki kauneimmat kukat ja koristepuut :)

Lue lisää

Jos kokeilisin, miten vuohet, shettikseni ja vuonoheppani sopivat yhteen.
Olen kuullut vain hyviä juttuja vuohen ja hevosen yht'aikaa pidosta.
Meillä on todellakin tilaa rakentaa vuohille oma aitaus.
Lie'assa en tahtoisi niitä pitää.

Mitkä kasvit ovat myrkyllisiä vuohille?

Entä ulkoilu ajat talvisin?

Millih kirjoitti:

Jos kokeilisin, miten vuohet, shettikseni ja vuonoheppani sopivat yhteen.
Olen kuullut vain hyviä juttuja vuohen ja hevosen yht'aikaa pidosta.
Meillä on todellakin tilaa rakentaa vuohille oma aitaus.
Lie'assa en tahtoisi niitä pitää.

Mitkä kasvit ovat myrkyllisiä vuohille?

Entä ulkoilu ajat talvisin?

Lue lisää

Jos et laita hevosia samaa aitaukseen tai karsinaan vuohien kanssa, niin ei siinä mitään. Erillään ne kannattaa pitää aina. Myrkyllisiä kai ovat kaikki normaalistikin myrkylliset kasvit, katso kasvikirjasta! Kielo ja myrkkykeiso ainakin myrkyllisiä. Talvella niitä voi pitää hetken ulkona jos ei ole kovin kylmä. Kutuilta suojataan utareet usein jos ne viedään pakkaseen kävelylle. Meillä vuohet ulkoilee n. 15 min päivässä talvella jos on alle 10 astetta pakkasta. Nollakelillä voi niitä pitää ulkona vaikka pari tuntiakin.