ystävyys/ihastus

tradefox69

(Tuo "sairaat lesbot" viesti tossa ekana nyppii sen verran että aloitan uuden jutun, vaikka tämä onkin ehkä liian henk.koht tänne...)

Siis: sain tänään useamman tekstiviestin, jossa lähettäjä kertoi että hän on ihastunut minuun.

No eihän siinä mitään, mutta olemme olleet tämän lähettäjän kanssa MINUN mielestäni "pelkkiä" kavereita ja ehkä jopa ystäviä noin reilun vuoden ajan.

Tyttöstäväni (sellainen minulla siis JO on) on epäillyt tätä ihastumista jo pidemmän aikaa, mutta itse olen kyllä ollut toista mieltä. No tänää se totuus sitten paljastui...

Tämä "ihastunut" sanoo että hänen oli nyt vain pakko VIHDOIN kertoa se ja pyytää anteeksi että on sen minulta salannut, mutta haluaa että olisin "kuin ei mitään" ja että jatkaisimme ystävyyttämme kuten tähänkin asti.

Itse en tunne häntä kohtaan mitään muuta kuin kaveruutta/ystävyyttä.

Toivoisin kommentteja että olenko nyt tästä eteenpäin kuin "en mitään tietäisikään" vaan pitäisikö minun jotenkin käsitellä tämä asia hänen kanssaan? En itse halua olla välinpitämätön, mutten toisaalta paisutellakaan mokomaa.

Hän kyllä tuntuu ymmärtävän, että haluan olla nykyisen tyttöystäväni kanssa ja kirjoittaa että haluaakin että pysymme yhdessä.

Äh, miksi hänen piti nyt edes koko juttu tietooni saattaa.

11

1305

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Klaudia

      - yhtä tyhmää. Ihastua nyt varattuun ja ihmiseen, jonka puolelta ei ole odotettavissa mitään enempää. Hyvä, jos ystävyytenne jatkuu, jos se vain on mahdollista. Varmasti tiedät itse kaikkein parhaiten, miten kohtelet ystävääsi tästä lähtien. Muuttaako tunnustus mitään?

      • Muumityttö

        ...luultavasti Sinuun ihastunut nainen alitajuisesti kuitenkin halusi selvittää, onko hänellä minkäänlaisia mahdollisuuksia sinun suhteesi. Sellaisia me ihmiset olemme.
        Nyt, kun hän on saanut tietoonsa, että mahdollisuuksia ei ole, voi hän alkaa 'parantua' tästä ihastuksestaan, nuolla haavansa (ne egon kolhut ja henkiset haavat) ja jatkaa elämäänsä.
        Tuntematta ihmistä, joka sinuun on ihastunut, on vaikea tietää, haluaako hän ihan oikeasti, että et ota asiaa koskaan puheeksi.
        Joskushan ihmiset sanovat ihan päinvastaista kuin mitä tarkoittavat.
        Tyttöystäväsi mielenrauhan takia voisi olla fiksumpaa olla käsittelemättä asiaa ainakaan silloin, kun olette tekemisissä yhdessä tämän henkilön kanssa.
        Se on jännä juttu tuo ihastumisen kohteena oleminen: kun joku tulee sanomaan minulle että olin joskus aikoinaan sinuun palavasti ihastunut, asia ei vaivaa lainkaan, mutta kun joku tulee kertomaan, että olen sinuun NYT ihastunut, asiasta tulee ongelma (tiedän kummankin tunteen, on tapahtunut minullekin, ja juttu hoidettiin keskustelemalla: se minua ihmetyttää, miten 3 naista elämässäni kertoo vasta 10 vuoden kuluttua olleensa ihastunut minuun joskus).
        Miksi meille tulee 'hankala' olo kun joku ihastuu meihin, emmekä pysty vastaamaan tunteisiin?
        Elämähän on arpapeliä, aina ei kaikki voi osua kohdalleen...
        Koetahan kestää! Ei se Sinuun ihastunut nyt kuitenkaan varmaan sydäntään särje, kun rohkeni nostaa kissan pöydälle.


      • tradefox69

        No muuttaa se tunnustus sen takia, että tämä ihastuja on pitkään kertonut olleensa ihastunut "johonkuhun" ja nyt sain siis tietää että se joku = minä.

        Hän on mm. kertonut että "ei hän varmaan saa tätä ihastustaan koskaan" ja että "ei hän uskalla toivoa tältä ihastukselta kuin korkeintaan SEKSIÄ"!!!

        Eli TUO siinä kaihertaa. Itse EN halua hänen kanssaan mitään sellaista.


      • Jennifer
        tradefox69 kirjoitti:

        No muuttaa se tunnustus sen takia, että tämä ihastuja on pitkään kertonut olleensa ihastunut "johonkuhun" ja nyt sain siis tietää että se joku = minä.

        Hän on mm. kertonut että "ei hän varmaan saa tätä ihastustaan koskaan" ja että "ei hän uskalla toivoa tältä ihastukselta kuin korkeintaan SEKSIÄ"!!!

        Eli TUO siinä kaihertaa. Itse EN halua hänen kanssaan mitään sellaista.

        ..se seksin haluaminen sinua jotenkin? Onko se jotenkin liian intiimiä?

        Minultakin jokin aika sitten eräs kaverini pyysi seksiä kanssani ja piti sitä jotenkin luonnollisena pyyntönä. Eihän hän sentään seurustelemaan pyytänyt kanssaan, vaan ainoastaan seksiä, hellyyttä. Hänellä oli kuulemma kova puute.

        Olin tutustumisemme alusta asti painottanut pelkkää kaveruutta, joten hän tiesi missä mennään. Hän tiesi myös minun tahollani seurustelevan ja olevan hyvin rakastunut, koska olimme paljon puhuneet asiasta.

        Eikä tämä seksipyyntö jäänyt hänen ainoakseen ja usko tai älä, kaverisuhteemme kariutui tämän asian vuoksi. Ja yllätys, yllätys..., hänen puoleltaan.

        Minä suorastaan olin pöyristynyt, kun hän ensimmäisen kerran esitti asiansa. Ja kun tuo sama toistui, suorastaan muutuin raivoisaksi häntä kohtaan, vaikka en näyttänytkään sitä hänelle. Hänelle itselleen yritin olla mahdollisimman tahdikas, selittelevä ja määrätietoinen.

        Tiesin toki, että tämä kaverini oli myös ihastunut minuun, mutta hän esitti asiansa ikään kuin seksin pyytäminen olisi ollut minulle armeliaampaa kuin omasta ihastumisestaan kertominen.

        Hoh-hoijaa.. Mitenkähän näihin juttuihin pitäisi suhtautua..:)


      • Pir
        tradefox69 kirjoitti:

        No muuttaa se tunnustus sen takia, että tämä ihastuja on pitkään kertonut olleensa ihastunut "johonkuhun" ja nyt sain siis tietää että se joku = minä.

        Hän on mm. kertonut että "ei hän varmaan saa tätä ihastustaan koskaan" ja että "ei hän uskalla toivoa tältä ihastukselta kuin korkeintaan SEKSIÄ"!!!

        Eli TUO siinä kaihertaa. Itse EN halua hänen kanssaan mitään sellaista.

        se "johonkuhun" eli sinuun ihastunut ei ennen uskoutumistaan voinut ilmaista toiveistaan muuta. Tuskin hän tosissaan odotti saavansa edes seksiä, mainitsi vain seksin keskustelun lomassa ylimalkaisesti. Älä harmistu, keskustele hänen kanssaan ja tee selväksi tämäkin puoli.

        Sait mielestäni hyviä neuvoja, viisaita nuo naiset. Ymmärrän oikein hyvin, että asia kiusaa, itsekin olen aika avuton noissa tilanteissa. Mutta rakkaus ei ole tahdon asia, sen sijaan käyttäytyminen on. Pitkälti ainakin.

        On se kuitenkin arvokas, hieno "sattuma" olla rakastavien tunteiden kohde - vaikka ... hmm ... olisi turhaa ja harmillista. Sanoisin, että lahja - jos siitä ei seuraa riesaa (jatkuvaa pommitusta, riitaa, vihaa tms). Jo senkin takia ja varsinkin sen rakastuneen osapuolen kantaman taakan takia kannattaa avata myttyä, ettei jää solmuun. Oli hän sentään rohkea. Olisi onnellista, jos pystyisitte ylittämään vaikeudet ja jatkamaan ystävinä. Ajan kanssa.


      • tradefox69
        Pir kirjoitti:

        se "johonkuhun" eli sinuun ihastunut ei ennen uskoutumistaan voinut ilmaista toiveistaan muuta. Tuskin hän tosissaan odotti saavansa edes seksiä, mainitsi vain seksin keskustelun lomassa ylimalkaisesti. Älä harmistu, keskustele hänen kanssaan ja tee selväksi tämäkin puoli.

        Sait mielestäni hyviä neuvoja, viisaita nuo naiset. Ymmärrän oikein hyvin, että asia kiusaa, itsekin olen aika avuton noissa tilanteissa. Mutta rakkaus ei ole tahdon asia, sen sijaan käyttäytyminen on. Pitkälti ainakin.

        On se kuitenkin arvokas, hieno "sattuma" olla rakastavien tunteiden kohde - vaikka ... hmm ... olisi turhaa ja harmillista. Sanoisin, että lahja - jos siitä ei seuraa riesaa (jatkuvaa pommitusta, riitaa, vihaa tms). Jo senkin takia ja varsinkin sen rakastuneen osapuolen kantaman taakan takia kannattaa avata myttyä, ettei jää solmuun. Oli hän sentään rohkea. Olisi onnellista, jos pystyisitte ylittämään vaikeudet ja jatkamaan ystävinä. Ajan kanssa.

        Haluan kyllä edelleen olla hänen ystävänsä, enkä halua pahoittaa hänen mieltään. Jotenkin vaan (ainakin näin alkuun) mieleen juolahtaa kaikkea typerää...kiukkuakin...ihan kuin olisi selitysvelvollinen tai jopa syytetty tms, että asia on ilmoille heitetty ja minun pitäisi ITSELLE SELVÄ ASIA "järjestykseen" pistää ja kauniisti osata se hänellekin selittää...

        Yritän kyllä muistaa että itsellenikn voi joskus niin käydä ja olla ymmärtäväinen, mutta en oikein tiedä onnistunko. Vielä en ole häneen ollut maanantain jälkeen yhteydessä.

        Tyttöystäväni mielestä olisi hyvä ettemme vähään aikaan pitäisi yhteyttä, voi olla ihan järkevää.

        Ja hyviä neuvoja sain, kiitokset vaan taas "osallistujille".


      • Pir
        tradefox69 kirjoitti:

        Haluan kyllä edelleen olla hänen ystävänsä, enkä halua pahoittaa hänen mieltään. Jotenkin vaan (ainakin näin alkuun) mieleen juolahtaa kaikkea typerää...kiukkuakin...ihan kuin olisi selitysvelvollinen tai jopa syytetty tms, että asia on ilmoille heitetty ja minun pitäisi ITSELLE SELVÄ ASIA "järjestykseen" pistää ja kauniisti osata se hänellekin selittää...

        Yritän kyllä muistaa että itsellenikn voi joskus niin käydä ja olla ymmärtäväinen, mutta en oikein tiedä onnistunko. Vielä en ole häneen ollut maanantain jälkeen yhteydessä.

        Tyttöystäväni mielestä olisi hyvä ettemme vähään aikaan pitäisi yhteyttä, voi olla ihan järkevää.

        Ja hyviä neuvoja sain, kiitokset vaan taas "osallistujille".

        kiukun, niinpä uskallan minäkin tunnustaa, että ärsyynnyn samasta syystä, hävettää oma reaktio. Silti tässä neuvomassa ...

        Mutta uuttahan se mulle naisten taholta eikä mitenkään vaivaksi asti. Olen vasta parisen vuotta tavannut ohikiitävästi meikänaisia tansseissa ja hieman muutenkin, flirttailematta ja itse ihastumatta. Hankalaa. Olen sosiaalinen erakko, ts. viihdyn seurassa, mutta huokaisen tyytyväisenä, kun pääsen kotiin. Ja sitten kun rauhaa häiritään, äh.

        Takana on pari toooosi pitkää suhdetta, ei liikuttu piireissä.


    • Jennifer

      ..miksi sille ihastuksensa kohteelle niin mielellään jossain vaiheessa paljastaa tunteensa.? ;)

      Ehkäpä hän on rehellinen ihminen tai sitten ajatteli kokeilla sinua, että miten suhtaudut asiaan.

      Itse neuvoisin keskustelemaan asiasta. Älä missään tapauksessa vähättele hänen tunteitaan, sillä ne voivat olla hänelle tärkeät. Ja vaatii tavattomasti rohkeutta paljastaa ne, varsinkin kun seurustelet.

      Joten ole erittäin hienotunteinen. Arvosta hänen tunnettaan ja yritä ajatella, jos itse olisit vastaavanlaisessa tilanteessa, niin miten toivoisit sinua siinä kohdeltavan.

      Toivottavasti tuosta seuraa pelkkää hyvää..

    • Hapsu

      mielestäni ajattelet oikein siinä, ettet halua olla välinpitämätön hänen sanomaansa kohtaan, kuten kerroit.

      Eniten juuri välinpitämättömyys loukkaisi ja saisi toisen tuntemaan itsensä ihan naiviksi, epäonnistuneeksi ja ties miksi.

      Omalla kohdallani ottaisin asian kahden kesken esille ja nostaisin ystävyytemme parhaat puolet esiin.
      Muistelisimme asioita, joista olemme ystävinä nauttineet ja joista voimme jatkossakin edelleen nauttia. Kertoisin rehellisesti tunteeni omaa kumppaniani kohtaan ja perustelisin niitä, jotta toisen olisi helpompaa hyväksyä ne todellisina sen hetkisinä tunteinani. Todennäköisesti korostaisin ystäväni rohkeutta kertomassaan asiassa ja olisin iloinen, että minulla on niin rohkea ystävä, joka voi tunteistaan suoraan kertoa. Haluaisin ystävyytemme säilyvän yhtä lojaalina jatkossakin ja toisin sen myös esille.

      • Muumuu

        Yhdyn edellisiin puhujiin, hyviä kommentteja.

        Lisäisin vain sen, että huomioon täytyy ottaa myös kumppani, ei hänestäkään mahda tuollainen 'tunnustus' tyttöystävälle tuntua mukavalta. Täytyisi olla raudanluja itsetunto ja suhde ettei tuollainen häiritsisi. On siis otettava jokainen osapuoli huomioon. Siinäpä sitä onkin, sompailemista ettei loukkaisi kenenkään tunteita!

        Mulla on vuosia ollut sitkeä ihailija, joka mulle on ystävä/kaveri, ja kun aloitin seurustelun nykyisen kumppanini kanssa jäädytin suhteeni tähän ihmiseen aika lailla. Minusta ei ole reilua jos rakkaani joutuisi katselemaan kun kumppania pommitetaan kaipaavin viestein! Ketään en halua loukata, mutta oma rakas on kuitenkin mulle se tärkein ihminen.


      • näkökulma
        Muumuu kirjoitti:

        Yhdyn edellisiin puhujiin, hyviä kommentteja.

        Lisäisin vain sen, että huomioon täytyy ottaa myös kumppani, ei hänestäkään mahda tuollainen 'tunnustus' tyttöystävälle tuntua mukavalta. Täytyisi olla raudanluja itsetunto ja suhde ettei tuollainen häiritsisi. On siis otettava jokainen osapuoli huomioon. Siinäpä sitä onkin, sompailemista ettei loukkaisi kenenkään tunteita!

        Mulla on vuosia ollut sitkeä ihailija, joka mulle on ystävä/kaveri, ja kun aloitin seurustelun nykyisen kumppanini kanssa jäädytin suhteeni tähän ihmiseen aika lailla. Minusta ei ole reilua jos rakkaani joutuisi katselemaan kun kumppania pommitetaan kaipaavin viestein! Ketään en halua loukata, mutta oma rakas on kuitenkin mulle se tärkein ihminen.

        Itse olen useamman vuoden ollut ihastunut/rakastunut hyvään kaveriini.Hän on ollut välillä vapaa, tällä hetkellä ei.On ollut suhteessa tai ei - hän myöntää "tykkäävänsä" musta tosissaan ja meillä on ollut aina "pientä" ja välillä vähän isompaakin peliä. Olen tuntenut olevani "satimessa". Olen pohtinut ja pohtinut ja tullut tulokseen että en pysty pelkkään kaveruuteen hänen kanssaan.Olen tämän rehellisesti hänelle kertonut - hän vain ei halua päästää mua "pois" hänen elämästään.

        Kun kysyn mitä hän tarkalleen musta haluaa, ei hän osaa vastata.Ei edes kysymykseen että "haluatko että yritämme olla pelkästään kavereita". Olen sanonut että olemalla rehellinen hän loukkaisi minua kaikista vähiten.

        Olen sen verran edelleen kiinni tässä jutussa etten voi löytää mitään muuta ennen kuin olen varma ettei tästä tule ikinä mitään.Kuullostanee tosi typerältä...?

        Siksi olen vakuuttunut että mun pitää laittaa välit poikki kokonaan niin pitkäksi aikaa että pystyn lähestymään häntä uudella tavalla,kaveripohjalta.Toki on mahdollista ettei tuota päivää ikinä sitten tule. Pelottaahan se.
        Tuntuu toisaalta että tämä kaveri leikkii mun kanssa vaikka hän itse vannoo ettei ikinä tekisi niin...

        Onko joku samantyyppisessä tilanteessa?
        Mitä itse tekisitte?

        En voi viettää kaverina aikaa hänen kanssaan koska sen jälkeen ikävöin hänen seuraansa vähintään viikon, ei ole hirveän tervettä...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka paiskasi vauvan betoniin Oulussa?

      Nimi esiin.....
      Oulu
      80
      5029
    2. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      73
      4668
    3. Jos vedetään mutkat suoraksi?

      Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar
      Sinkut
      111
      2997
    4. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      83
      2917
    5. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      23
      2384
    6. Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia

      Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.
      Maailman menoa
      59
      2025
    7. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      20
      1760
    8. Miten must tuntuu

      et sä ajattelet mua just nyt
      Ikävä
      32
      1523
    9. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      113
      1415
    10. Kun et vain tajua että

      sua lähestytään feikkiprofiililla :D Hanki aivot :D m-n
      Ikävä
      185
      1318
    Aihe