mitä eroa niis ?
pokkari, zoomikamera, järkkäri
veeriveeri
4553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pokkari on taskukamera, mutta niissä on useinmiten myös zuumi joten tuolla zuumikameralla tarkoittanet siltakameraa/hybridikameraa nimiä on monia. Zuumikamera on isompi (ei enää taskukamera) ja kehittyneempiä ominaisuuksia sisältävä ja tavallisesti siinä on jo salamaluisti ulkoista salamalaitetta varten. Zuumikamerassa nykymuodin mukaan on pitkäzoomausalue, josta se nimi tulee. Zoomikamerassa voidaan käyttää objektiivin lisäkkeitä useinmiten, mutta ei vaihto-objektiiveja. Järkkäri on järjestelmäkamera eli siinä on mahdollisuus vaihtaa objektiiveja ja siinä poikkeuksetta on salamaluisti ulkoiselle salamalle. Järkkäreitä on ihan tuhottomasti erilaisia kehittyneitä ja kehittymättömämpiä. Järjestelmiä on varsin pokkarimaisista yleiskameroista aina isoihin palkkikameroihin sakka ja kaikkea siltä väliltä, vaikka järkkärillä tarkoitetaan yleensä APS-C/APS-H 4/3 tai kinokoon järjestelmää isompia kutsutaan yleensä keskikooksi (olivat aikanaan pienkameroita, kunnes kinarit tuli).
Nykyään järkkäri tosiaan tarkoittaa tuota objektiivin vaihtoa ja ulkoista salamaa, mutta ennen se tarkoitti myös filmiperän ja prisman/etsimen vaihdettavuutta. Eli itse kamera oli vain valonpitävä loota mihin sai pulttailla objektiiveja ja etsimiä ja filmejä ja sulkimia sydämensä kyllyydestä :)
Kyllä nykyisinkin monissa keskareissa voi vaihtaa prismaa, tähyslasia, perää, etc. mutta pienissä digijärkissä alkaen malleissa tilanne on juuri kuvailemasi varsinkin, kun salamakin pyritään rajaamaan vain valmistajan omiin vehkeisiin eksoottisilla ttl-virityksillä (joskin ainakin Metz urhoollisesti värkkää sca-sovitteita mahdollisimman moneen malliin, mutta homma on totta puhuen mennyt silläkin taholla sen verran mutkikkaaksi, että joutuu aikalailla pläräämään yhteensopivuustaulukoita selvittääkseen mitkä toiminnot ovat milläkin kamera-salama-sovite yhdistelmällä käytettävissä hyviä metzit kyllä ylisummaan on). Objektiivitkin ovat liitoksiltaan senverran mutkikkaampia, että piraattivalmistajien kakkuloiden toimivuus on epävarmempaa ja nykynuoret ei taas osaa (ainakaan tämän palstan perusteella) ilman af:ää kuvata.
Liitännäisyys vähän kalliimmissa järkissä on kuitenkin hiukan parempi ja joissakin malleissa voi vaihtaa tähyslasiakin, vaikka mieleeni ei kyllä tule yhtään mallia jossa voisi prismaa vaihtaa (toisaalta pakkariväki vaatii järkkäreihinkin sitä lcd-etsintä). Leica R9 digitalmodule mahdollistaa digin ja filmin käytön samassa kamerassa ja varmaan kun Leika kehittelee erilaisia digiratkaisuja niin sitä digiperääkin voi vaihtaa. Luulisinkin, että Leican R9 lienee tämän hetken monipuolisimpia liitännäisyyden suhteen, mutta hintaa toki alkaa sitten olemaan.
Ei se ennenkään pelkkää auvoa ollut ja vsta-alkajan mallit on kautta historian olleet aika onnettomia virityksiä jos vertaat vaikkapa Olympus om-101 järkkää yheksänkytluvun alusta niin siinä ei ollut edes manuaali tilaa valotukselle saatika ajan esivalintaa, mikä nykyisin löytyy kaikista järkistä. Fuji tekee dynamiikan suhteen uraauurtavaa työtä omissa digeissään ja jonku FS100 mallin filmien simulointitoiminteet alkaa jo tuntumaan aika herkulta järkkäreihinkin kun saisi semmoisen, niin alkaisi vanhan diakuvaajankin sydän sykkimään jpeg:n.
Viimein Kameralehden osto-opas numero kannattaa hankkia. Siinä on hyvin selvitetty näitä ja monia muita perusjuttuja.