Kun täällä tuntuu olevan alan asiantuntijoitakin vastailemassa, niin kysyisin, onko yleistäkin, että leikkaussaliin viedään ilman esilääkitystä. Kyseessä on ns. sovitulla ajalla tapahtunut leikkaus, ei siis äkillinen.
Minut on kaksi kertaa nukutettu. Ensimmäisellä kerralla sain esilääkityksen ja se auttoi mukavasti jännitykseen, mutta toisella kerralla en saanut mitään. Vietiin suoraan leikkaussaliin. Kyseessä tässä tapauksessa olkapääleikkaus viime lokakuussa.
Minut on kaksi kertaa nukutettu. Ensimmäisellä kerralla sain esilääkityksen ja se auttoi mukavasti jännitykseen, mutta toisella kerralla en saanut mitään. Vietiin suoraan leikkaussaliin. Kyseessä tässä tapauksessa olkapääleikkaus viime lokakuussa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei ainakaan annettu mitään ennen kuin itse kävelin saliin ja siellä laittoivat tipan ja siitä tippumaan rauhoittavaa. Pulssini oli ennen saliin menoa 130 ja mitään ei annettu. Mutta hyvin meni kaikki. Tehtiin acl-korjaus polveen puudutuksessa.
esilääkitystä, mutta kyllä ois pärjätty ilmankin. Puudutus tai nukutus, siinä on esilääkitystä ihan tarpeeks. 5 kertaa lonkkaoperaatio ja kerran nilkka, varvas ja olkapää. Mitä sitä jännittämään.
Nehän laittaa siellä aina ukon kuntoon.
Hei,
Olkapääni on leikattu kahdesti ja nukutuksessa. Ekalla kerralla sain esilääkityksen. Toisella kerralla kysyttiin haluanko sellaisen. Mietin vähän, en ottanut.
Tottakai jännitti mutta ei siitä esilääkityksestä oikein apua ole.
Aina ei anneta esilääkettä. Usein esilääkkeen antamatta jättämisen syy on aikataulutus eli ainoastaan aamun ensimmäinen potilas tietää pääsevänsä silloin ja silloin leikkaussaliin. Muiden potilaiden kanssa aikaa ei tiedetä. Eli ei esilääkettähän ei kannata aamulla antaa, jos vaikka sinun oletettavasti vietäisiin saliin joskus kahden jälkeen. Se pitäisi antaa vasta myöhemmin. Niin kuin monesti osastolla annetaankin, mutta jos leikkauslistaan tuleekin äkillinen muutos. Se vaikuttaa esilääkkeen antamiseen.
Sitten jos joku leikkaus onkin huomattavasti lyhyempi kuin oli oletettu ja joku peruntuu välistä, niin onkin sinun vuorosi, tavallaan "yllättäen", koska alunperin sinut leikkaus oli vasta iltapäiväksi merkattu. -Siinä vaiheessa enää ei ole mitään järkeä esilääkettä antaa, koska se ei vaikuttaisi.
Olkapääni leikattiin kummallakin kerralla päiväkirurgisesti. Ekalla kerralla menin sairaalaan kello 7 aamulla ja leikkaus aloitettiin kello 8. Sain esilääkityksen ja olo muuttui tosi rauhalliseksi. Yleensä kyllä mikään diapam ei auta.
Toisella kerralla menin sairaalaan kello 8 ja leikkaus alkoi kello 9. Anestesialääkäri kysyi haluanko esilääkityksen. Kun siinä mietin mitä tehdä, hän sanoi, että hän ei ottaisi. No, en ottanut. Hyvin meni, kävelin itse leikkaussaliin...Eikä olo ollut mitenkään pöhnäinen.
En tiedä kyselläänkö tällaisia yleisellä puolella? Yksityisellä kyllä.
Päiväkirurgiassa esilääkettä ei yleensä käytetä ja jos käytetäänkin, on se usein joku kipulääkkeen tapainen, joka ei jännitystä poista. Kun potilas on saatu leikkausosastolle ja tippa suoneen, voidaan siitä annostella rauhoittavaakin lääkettä, vaikutus tulee heti ja on paremmin säädeltävissä.
...kyllä se vaikuttaa heti onneksi. Eikä minulle tuosta jäänyt mitään kielteistä kokemusta nyt viimeisellä kerralla. Tuo leikkaukseen menokaan ei sinänsä muuten jännittänyt, mutta...
Ensimmäisessä leikkauksessa tuo piikin kämmenselkään laittaminen oli hiukan epämiellyttävä kokemus, kun sattui olemaan ensikertalainen laittamassa. Kun ei meinannut onnistua, niin joku niistä "ympärilläni olevista" kysyi etkö ole ennen laittanut. Vastasi: en ole.
Muistan vaan, että itse siihen sanoin, että ymmärrän kyllä, että joskus se täytyy opetella, mutta nyt kyllä sattuu:(
saa hampaat kalisemaan kylmästä? Minulta leikattu molemmista käsistä rannekanavat, puudutuksessa tehtiin ja verityhjiöllä. Esilääkityksenä diapami ja kipulääkitys. Tippa laitettiin ja tämä rauhoittava aine sai hampaani kalisemaan. Puudutuspiikit sattuivat eka kerralla älyttömästi.
Jälkeenpäin oli ihan hyvä olo.
...se verityhjiö saa aikaan sen jäätävän horkkaisen olotilan. Tai ainakin sellainen mielikuva jäi ranneoperaatiostani, koska minuun ympättiin vaan kipulääkettä ja jotain verenpainetta alentavaa muistaakseni. Minulla ei ollut esilääkitystä. Puudutuspiikkejä en muista kokeneeni; ehkä ne laitettiin tyhjiön jälkeen, joten en tuntenut mitään. Tosin ganglionleikkaus on eri kuin rannekanava...
Tästä toimenpiteestä toipuminen oli paljon, paljon ikävämpää (oksetus ja pahaolo) kuin muutamista nukutuksista on ikinä ollut yhteensä!! Jokaisessa tapauksessa on ollut syömättömyys yms. ohjeet samat. Nukutuksesta heräsin kuin peipponen =)
Tosin kerran ane-hoitaja sanoi, että nuoret toipuvat niin nopeasti nukutuksesta.