MOI! Olemme varanneet kesäksi lomamatkan ulkomaille.Onko kellään kokemusta,tarvitaanko matkalle varulta mukaan kirjallista matkustuslupaa(sossusta) lainalapselle? Olimme vuosi sitten myös lomalla ulkomailla,ja silloin sossusta vakuuteltiin,ettei kirjallisia lupia tarvita rajalla( ja että eivät ole kuulleet,että kenelläkään olisi ollut rajalla ongelmia.)Passin hankintaan saimme silloin kirjallisen luvan sossulta.
Mutta...kun haluaisin pelata varman päälle,ettei passin tarkastuksessa tulisi mitään sählinkiä.Kertokaa mielipiteitä ja kokemuksia.Kiitti jo etukäteen.
Mutta...kun haluaisin pelata varman päälle,ettei passin tarkastuksessa tulisi mitään sählinkiä.Kertokaa mielipiteitä ja kokemuksia.Kiitti jo etukäteen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
/sosiaalilautakunnan valvonnassa ja vastuulla.
Pyydätte lapsesta vastaavalta lastensuojeluviranomaiselta kirjallisesti vastausta kysymykseeenne ja pyydätte kirjallisen vastauksen (oli sitten kyllä tai ei tai mitä tahansa) niin teidän ei tarvitse miettiä viranomaisille kuuluvaa asiaa.
Lastensuojeluviranomainen selvittäköön, mitä tämän maan lainsäädäntö asioista sanoo siitähän heille palkkakin maksetaan (lastensuojelun viranomaistyöstä).
me matkustamme joka vuosi ulkomaille lomakohteisiin yhdessä perhehoidossa meillä olevan lapsen kanssa. Luvan olen joka kerta pyytänyt ja saanut sos.työntekijältä. kannattaa pelata varman päälle.
Eestinreissu lainalapsen kanssa. Kyllä pyydettiin kunnasta lupalappu ja saatiin myös.
Alaikäinen tarvitsee holhoojan allekirjoituksen poistuessaan maasta.
Sosiaalivirasto määrää huostassa olevan lapsen olinpaikan. Ja siis voi antaa luvan lapsen matkustamiseen.
Sittenhän sossotantan taholta väärinkohdellut lapsi voi hakea turvapaikkaa ulkomailta, sinne päästyään. Hakeehän Suomestakin alaikäiset yksinmatkustaneet turvapaikkaa.
Kyllä sunkin jutut paranee päivä päivältä, ei voi muuta sanoa. Mutta mikäs siinä, minun puolestani saisi jokainen sijoitettu hakea turvapaikkaa vaikkapa sellaisista oikeusvaltioista kuin Egypti ja Turkki, joissa asiat luistaa paljon paremmin kuin Suomessa.
jos esim. passi on olemassa lapsella ja se hankitaan jos tarvii sitä, älä höpötä taas omiasi H-K.
missä lapsi on, esimerkiksi matkustettaessa ulkomaille.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/hoitojakasvatus/huoltajanoikeudet/
Sosiaalihuollolla on oikeus myös käyttää puhevaltaa huostaanotetun lapsen passia koskevassa asiassa.
Lapsen huoltajalla on huostaanoton ja kiireellisen sijoituksen aikana oikeus saada tietoa lapsensa asioista ja pitää lapseen yhteyttä.
Ulkomailla ei päde Suomen laki, joten ihan varmasti siellä rajalla ULKOMAILLA kysytään, että kenes kanssa ja kenen luvalla tää taapero on tämän vieraan herran tai rouvan kanssa liikkeellä. Jos kerran ulkomaille lähdetään ja paassia tarvitaan, niin silloin ulkomailla myös pätee SEN MAAN LAKI. Mutta riskeeratkaa vaan lomanne, jos haluutte, tunnutte riskeeraavan lapsen asiat muutenkin.
Jos Egypti tai Turkki arveluttaa oikeusvaltiona, niin älä nyt sinne ainakaan TOISEN lasta lähe viemään. Ties mitä hänelle siellä sattuu, eikä oikeutta tule.
Paljon matkanneena ja toisen lapsia myös mukana kuljettaneena, en ole koskaan törmännyt ulkomailla, missään siihen että lasta olsi alettu tenttaamaan miksi hän meidän kanssa matkustaa. Mukanamme olleet lapset eivät toki ole sijoituslapsia vaan ystäviemme lapsia. Mutta en näe eroa tässä.
esim. laivayhtiöt edellyttivät ystäväperheen mukana matkaavan lapsen vanhemmilta kirjallisen suostumuksen. Liekö nyt käytäntö muuttunut, mutta ei sillonkaan Ruotsiin mitään passeja vaadittu. Enkä muista lukiko kukaan sitä paperia, mutta sellanen pyydettiin ottamaan mukaan varmuuden vuoksi. Amerikassa esim. kun alaikäiset meni ilman vanhempia omilla passeillaan, niin rajavartija huusi vielä nimeltä perään tsekatakseen, että reagoiko lapsi passissa mainittuun nimeen. Kyllä jossain ainakin ollaan tarkkoja ihmissalakuljetusten varalta.
mukana matkoilla. Kertaakaan ei ole rajoilla kysytty muuta kuin normaalit matkustusasiakirjat, mitkä ne missäkin maassa sitten ovat. Lapset, heidän vanhempansa, sossut ja jopa Helsingin kaupungin lakimies, joka hesalaisille passia varten kirjoittaa todistuksen huostassa olevasta tykkäävät.
minulle sossu soitti vain puhelimella, voiko sij.vanhemmat hakea pojalleni passin ulkomaan matkaa varten. suostuin ilman muuta. en halua olla hankala äiti...
toisaalta en tiedä testasiko sossu vain minun pinnaani että ovat poikaani ulkomaille viemässä lomalle.
sij.vanhemmat eivät kuitenkaan koskaan ulkomaille lähteneet. passi on hankittu.
Meillä niin, että kun toinen poika lähti sijaisvanhempien kanssa ruotsiin niin siitä ilmoitettiin minulle, kysyttiin sopiiko ja tokihan minulle sopi, onhan se lapsellekin jännittävää -laivamatka ja kaikkea.
En tahtoisi kovasti uskoa sijaisperheestä pahaa, mutta ikäväkyllä, olen joutunut tässä törmäämään jo useampaan asiaan jotka oman käsitykseni mukaan oli selvitetty.
Kiitos kuitenkin, että joku jossain voi huolehtia lapsistani, kun en itse siihen kykene.
Viimeksi taas sossu painotti "Lapset saavat soittää äidilleen silloin ku tahtovat"
AINA kuitenkin saan kuulla lasten suusta "Oltais tahottu soittaa, muta ei saatu"
No, nyt on sit puhelimen hankinta vanhimmalle lapselle, perhe oli sitämieltä, että kunnes olette 16v saatte puhelimet, mutta minä olen sitämieltä, että JOS kerran lapset eivät saa soittaa minulle, niin kännykkä on ainut mahdollisuus.
Voin olla väärässä monissa asioissa, mutta kyllä sattuu kuulla kun poika 5v sanoo "Äiti, on ikävä, enkä saa edes soittaa" Vanhempi veli (7v) koittaa sitten lohduttaa "ei hätää, näin vain meidän kuuluu elää"
Lause jota en koskaan unohda, oli muutama vuosi sitten:
"Äiti, ku me ollaan aikuisia niin ollaan sun luona AINA, silloin meitä ei kukaan enää estä"
Tämän lauseen voimin pusken eteenpäin.
eikä halua allekirjoittaa mitään lupaa ulkomaille menoon, siltä varalta, että jos jotain sattuu, niin he eivät ole vastuussa lainkaan, vaan te yksin. Älä nyt ole tyhmä.
Suoraa vastausta en tiedä, mutta ainakin Aurinkomatkojen sivuilla on tulostettava lomake jos lapsi matkustaa ilman huoltajaansa. Itse ottaisin ajoissa selvää, kenen allekirjoitus siihen tarvitaan. Kesällä voi olla vaikea tavoittaa sekä vanhempia että sos.työntekijöitä.
En siis huomannut, että joku jo käyttää nimimerkkiä ...
Joissakin maissa esim. krittisessä tilassa olevaa ei voida leikata ilman lähiomaisen suostumusta jos tilanne on kiikun kaakun, jolloin pitää ratkaisu saada omaiselta. Ryntääkö silloin paikalle sossutantta, biloginen äiti vai sijariko tekee hätäratkaisut ja ennen kaikkea kelpaako se sijarin sana siinä. Tämä riippuu SEN MAAN lainsäädännöstä, eikä Suomen. Uskon, että vastaisuudessa sossut ovat nihkeitä allekirjoittelemaan juuri mitään vaan vastuu jää omavaltaisesti ja harkintansa mukaan toimivalle sijarille. Virkamiehet eivät ole siitä kaikkein vastuunhakuisimmasta päästä.
Hei! Täällähän on kivasti virinnyt keskustelua laittamastani aiheesta. Kiitos siitä! Otankin heti huomenna yhteyttä lapsen asioita hoitavaan sossuun ja pyydän kirjallista matkustuslupaa. Lapsen äiti ei edellistä matkaa vastustanut,päinvastoin tykkäsi,koska ei itse ole koskaan ulkomaille päässyt.
Ettekö tekään saa äidin kanssa keskenänne sopia matkustamisesta ja äidin allekirjoituksella ilman sosiaaliviranomaisen väliintuloa. Luulisi että sukulaistäti saa äidin suostumuksella ja allekirjoituksella viedä lapsen ulkomaille. Koskeeko kaikki sosiaalilait samalla tavalla sukulaissijareita kuin ulkopuolisia. Minusta ei pitäisi sosiaaliviranomaisten puuttua ollenkaan jos äiti ja sukulaissijari sopivat asiat oman tahtonsa mukaisesti. Pitäähän nyt teidän voida keskenänne luotettavammin ratkaista lapsen asiat kuin virkamiehen, joka on vaan ihan ulkopuolinen teihin verrattuna. Sehän juuri on sukulaissijoituksen etu, että sukulaiset kantavat vastuun yhdessä biologisten vanhempien kanssa tai ainakin heidän suostumuksellaan. Nyt kun onkin sukulaisista kyse, niin tietenkin allekirjoitus pitää olla, mutta pitääkö se olla sossusta. Eikö biologisen äidin allekirjoituksen pitäisi riittää, kun hän on holhooja edelleen kai.
Huoltajan kirjallinen lupa tarvitaan silloinkin kun lapsi matkustaa urheilukilpailuihin valmentajansa ja urheiluseuran kanssa. Tullissa voi tulla pitkäkin viivytys kun paluumatkalla selvitetään lupia.
Meiltä on muutamia kertoja kysytty lupaa, pitää olla. Ei biovanhempien lupaa, vaan sossujen kirjallinen lupa.
Lainalasten kanssa on matkustettu ulkomaille enkä ole kertaakaan kysynyt lupaa keneltäkään, ei ole tullut edes mieleen - miksi tehdä kaikki aina niin vaikeaksi???
Olimme vuosi sitten reissussa,ilman mitään kirjallisia lupia.Mitään ongelmia ei ollut,onneksi. Tuli vaan jälkikäteen mieleen,että olinko liian naiivi ja mietin olisinko viisaampi tänä vuonna ja hankkisin paperidokumenttia? Ei pitäis stressata!Nooh,kovasti matkaa odotellaan,että päästäs aurinkoon ja lapset uiskentelemaan. :-D
Siis nimimerkkinä oli sijaisäiti onkin täti..Kiireessä,kun kirjoittelee,tämä on tulos. :D
Meillä on aina ollut kirjallinen lupa sosiaalitoimistolta lasten matkaa varten. Mutta ensin olen aina myös kysynyt lasten vanhemmilta, mitä mieltä he ovat. Jos lapset vanhemmat eivät olisi suostuneet, ei olisi lähdetty. Koko porukalla aina on menty.
Nykyaikana uusperheiden kulta-aikana ei tietysti ole mitenkään ihmeellistä, että perheessä on lapsia usealla eri sukunimellä. Sikäli ei varmaan ole outoa, että perhe liikkuu monen lapsen kanssa, mutta olisihan se tosi ikävää, että matka tyssäisi tuollaisen virallisuuden takia, varsinkin jos lapsi ei osaa itse selittää asioitaan. Yhden rajavirkailijan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen, kun meidän 10-vuotias supliikkimies alkoi selittää, kuka on kukakin (silloin siskonlapset olivat mukana ja nykyisin adoptoidut lapset olivat vielä biovanhempiensa nimissä), "tää on mun serkku ja tää on mun tuleva pikkuveli ja tää on mun oikeaveli, ja tää..."
Käännetään tää juttu toisin päin! Tytär siis perhekodissa huostaanotettuna. Tuolloin lapsella oli jo oma voimasaoleva pasi. Käytiin ulkomaan reissuilla ja ei tullu mieleenikään, että matkustamiseen olisi anottava joltain lupa.
Kun passi vanheni, oli tarkoitus kesällä tehdä reissu kun sai alle 17.v alennuksen.
Tällä kertaa olikin hankittava uuden passi ja hakemukseen lupa sossusta.
Lupa tuli, vaan kävikin niin ,että jouduin" lentokieltoon". Joten passit jäivät lunastamatta. Nyt talvella ennen kun kun nuori täyttää 18.v, niin haimme passit poliisilaitokselta. Kysymys kuuluu: KENEN KUULUU MAKSAA PASSI? ONKO OLEMASSA JONKINLAINEN PYKÄLÄ LAISSA? Itse olemme reissut maksettu ja niihin ei ole perhekodin t. sossun rahoja pyydelty. Nyt vaan alkoi asia kinnostamaan...kun ei oikein tiedä mitä kuului maksaa? Ja ihmettelen näitä kovia ns. palkkoja. Tytöllä kun ei ole harrastuksia ja eikä erikoisempia menoja.
Samoin sijoituslapsille ei kuulu ns. viikkoraha. Olisiko joku ystävällisesti kirjoittaa vastauksen, mikäli on faktaa tietoa. Kiitoooos!
Huostaanotetun lapsen passi saadaan hankittua pyytämällä esteettömyystodistus eli lupa sos.viranomaisilta passin hankintaan.Sen jälkeen passin kansa voi matkustaa vapaasti kenen hyvänsä matkassa,ei vaikuta muiden maiden lain säädäntö.Poikkeus tietysti mikäli vaaditaan viisumi,sekin järjestyy,kuten passikin.Luulisin,että sijoituspaikka maksaisi passin hankinnan ja osallistuisi myös ulkomaan kuluihin,saavathan ne maksun per päivä lapsen/nuoren huollosta.Se,vaatiiko laki,en tiedä mutta moraalinen velvollisuus minusta sijoitupaikalla on.Harrastusten maksaminen kuuluu jo sos.viranomaisten ja sijoituspaikan sopimuksessa perhekodille.Viikorahaa LAKI määrää maksamaan muistaakseni 43 euroa kuussa.Se on annettava nuoren käyttöön ja siitä ei saa vähentää mitään.
Toivottavasti tästä oli sinulle jotain apua ja harmi,että tyttäresi perhekoti vanhemmat eivät ymmärrä kuinka tärkeää olisi tukea vanhempien ja lapsen/nuoren yhteisoloa,vaikkapa lomamatkojen muodossa.