....Huomenna koittaa se..vaikea päivä, kun viedään Kukkia Äitini haudalle.
Toki samassa haudassa on myös KultaIsiVaari, Mummini, Enoni ja Mummini Rakastaja, joka on Enoni Isä.
Menee aina muutama päivä kun Toivun siellä Käymisestä?
Sitten käymme Mieheni Äidin ja Isän haudalla.
Saatko Sinä Onnellisesti Ojentaa KukkaKimpun ja Halata Äitiäsi?
Toki samassa haudassa on myös KultaIsiVaari, Mummini, Enoni ja Mummini Rakastaja, joka on Enoni Isä.
Menee aina muutama päivä kun Toivun siellä Käymisestä?
Sitten käymme Mieheni Äidin ja Isän haudalla.
Saatko Sinä Onnellisesti Ojentaa KukkaKimpun ja Halata Äitiäsi?
Vastaukset 32
Vanhimmat
joten voin laskea kukkani ihan minne vain, ja halata ihan mitä vain, vaikkapa kiveä, puuta tai tyynyä.
Ja sama koskee tietysti isääkin, mutta en minä häntä, häneltähän menisi miehuus ja pari ikuisuutta selittää se kavereilleen siellä ylhäällä.
Äitikin olisi hiukan hämillään, mitä se poika nyt höperehtii, joten tyydyn vain vilkaisemaan jotain pilveä ja isken silmää, sen hän kyllä ymmärtää.
...Pääsisimpä...Yhtä (helpolla), kuin Sinä:)
Kirjoituksesi Piristi..kuitenkin...Kiitos siitä=D
piristää ja antaa jonkinlaista lohtua äitienpäivänä niille joilla on paha olo.
Tapani on kirjoittaa tuolla tavoin, en jaksaisi niitä vanhoja fraaseja.
Ja kun seuraavan kerran halaat auringon lämmittämää Petäjänkylkeä, muista vähän minuakin ja muita ystäviäsi. Puilla on pitkä muisti ja ne ovat kaikki toistensa kavereita. Jos ystäväsi halaa puuta toisella puolella maapalloa saa hän pisaran omaa halaustasi. Ja puutkin menevät taivaaseeen ja kasvavat siellä ja niitäkin voi siellä halata.
...Puolta Olen Sinusta(kin) hakenut;)
äidin haudalle vien.
ole ihania harmaahapsia, on ilkeitäkin!
Ja julmia
ja rikollisia
kaikenkarvaisia...ei piä hymistellä!
Aina.
...siten Äitiäsi, Kaunista:)
...Mukavampi ajatella Kauniita, kuin "eksyä" totuuden julmaan viidakkoon...Silti Hyvä Voittaa AINA=D
äidilleni olen ruusut jo laittanut, koska työesteen takia en pääse huomenna hänen luonaan käymään.
...tai myöhemmin...PääAsia, että Muistaa=D
Halaus:)
joka kiusasi isäni ennenaikaiseen hautaan ja otti kolme kuukautta sen jälkeen uuden miehen, joka ei remmiä kohdallani säästellyt eikä äiti minua puolustellut, päin vastoin. Sellaisen äidin hautapaikasta en halua tietää mitään...
...voi kyllä antaa....unohtaa....?
Silti Äiti Oli Äiti....
äiti jolle viedä kukkaset.
Isä on jo tuonilmaisissa.
...Ihanaa, Halaat Äitiäsi ja annat Kukkaset:)
Sinunkin Isäsi poistunut...Hyvähän siellä ....jossain:)
tosi tärkeältä käydä äidin päivillä, ja muutenkin luonaan, kun sitä ikääkin jo on.
Kovin on hauraaksi käynyt mummo, vaikkakin henkisesti pirteä, se kai se tärkeintä onkin..mitä jaloilla jos pää ei pelaa, - sanoi yks jalkaväen kenraali muinoin. :)
....oikeassa Olet=D
ole saanut kukkia viedä, saatikka halata äitiäni,
kolmeenkymmeneenkolmeen vuoteen.
Haudalle vain kukkasia, silloin kun siihen on
mahdollisuus. Hautakin on muualla.
....tähän Ikinä?
33v, pitkä aika:()
Kaikkea Hyvää Sinulle=D
Olit Nuori, kun Äitisi poistui;(
totu. Äitienpäivänä yleensä ja jouluna tulee tippa silmään, kun omaa äitiä muistan.
Olin kaksikymmentäkolme vuotias, kun äitini kuoli.
...mieltä:(
Kovin olit elämäsi Alussa, kun Äitisi poistui...itse olin 40 ja itkin kuin EkaLuokkalainen:(
Silti Hyvät Muistot helpottaa=d
Niitä Sinullekkin=)
kolkytyhdeksän ja multa vei viis vuotta päästä yli äidin kuolemasta vaikka hän jo kaksi vuotta sairasti syöpää ja elimme sen ajan tosi tiiviisti yhdessä loppuajan hän asuikin meillä aikaa oli totutella asiaan mutta ei se auttanut lähdön hetkellä se jotenkin järkytti mun elämääni niin etten tosiaan viiteen vuoteen ollu oma itseni omasta mielestäni ei sitä muut huomannu ja täytyy sanoo että vasta pari vuotta olen voinut käydä haudalla vetistelemättä ikävä on mutta kymmenessä vuodessa hyväksyin lopullisuuden.
...ei voi koskaan valmistautua, aina se tulee shokkina:(
Aika Parantaa haavat...ja kuolemat "sumenevat" vuosien myötä:)(
Itse en ole Rakkaiden kuolemia hyväksynyt koskaan:(Terkkuja:NS
Avattava nettiin virtuaalinen hautausmaa, jonne pienestä maksusta saa joko valita mallistosta tai itse suunnitella hautakiven, valita musitovärssyn ja lähettää äitienpäiväruusut. Ja virtuaalihautajaiset, joissa saa valita, paljonko viinaa tarjotaan ja kaiken huippuna perinnönjakoriidat! Hah! Taidanpa ottaa yhteyttä EA_Games -yhtiön tuottajiin!
oli kun se konginkangas tapahtu...sytytä kynttilä...tms
kuin pelkkää kynttilöiden sytyttämistä, mutta löytyihän se virtuaalihautausmaa (kiitos vinkistä nikittömälle), katso tuoreempaa aiheotsikkoa... (www.virtualgrave.eu). Eli myöhästyin ideassani, jatkan Doris -linjalla...
...siinäkin, kenelle vaan sopii, minulle EI kiitos:(
...Ihminen Livenä ja Täällä..Helpottivat oloani tänä Päivänä, Haudalla...Tänks;)
Äitini kuoli tammikuussa. Nyt oli eka äitienpäivä kun vein ruusun haudalle. Isä minulla vielä on mutta ei enää ole.
Ensin kävimme mieheni äidin haudalla ja sitten oman äitini haudalla. Asia on vielä tuore ja kipeä ja tämän ekan vuoden kaikki juhlapyhät ovat varmaan yhtä kauheita.
Jos teillä on vielä äiti niin viekää kukkia muulloinkin kuin äitien päivänä!
ei vuosi riitä hälventämään surua, - on ehkä pahin jakso.
Isän kuolemasta on kuusi vuotta, ja nyt alkaa olla jo "tottunut" siihen ettei häntä enää ole.
Osanotto..
Kyllä varmaan tämä prossesi kestää pitempään kuin vuoden, koko loppu elämän.
Mutta tään ekan vuoden jälkeen kaikki juhla pyhät on jo kertaalleen eletty ilman äitiä.
Muta eihän se ikävä siihen lopu, muuttaa vain muotoaan.
Kaiken surun ja kaipauksen jälkeen viimeisimmäksi jälkelle jää kuitenkin se lämmin muisto...
...Hali=D
Ymmärrän sinua täysin, ja otan syvästi osaa suruusi. Oma äitini kuoli melkein 3 vuotta sitten, ja asia on vielä erittäin kipeä. Aina välillä minulla on niin hirveän ikävä äitiäni. Nytkin istun tippa silmässä lukiessani viestisi.
Minulla oli ihana, ymmärtäväinen äiti,jonka kanssa pystyin viime vuosina juttelemaan ihan kaikesta. Jos saisin äitini takaisin arvostaisin häntä vielä enemmän ja kohtelisin häntä vielä paremmin (yritin kyllä kaikkeni kiireiden keskellä tehdä parhaani, kävin usein katsomassa, kuskasin, tein ostoksia ja hain meille kylään, ja soitin hänelle joka päivä).
Jostain syystä arvostan häntä koko ajan yhä enemmän, ja kuten jo kerroin, minulla on todella ikävä häntä.