Vaikka esim. 3 luokka ja siitä perustetaan oppilaiden tason mukaan eri kokonaisuuksia. Heikot, keskinkertaiset ja loistokkaat. Tietysti voisi loistokkaat siirtää suoraan neljännelle tai jopa viidennelle. Niin olis vaan kaksitaso kolmosluokka, jossa opiskelee heikot ja keskinkertaiset. Tietysti pitää keksiä tasoille paremmat nimet, mutta idea alkaa aina kärjistämisestä.
Jos loistokkaalle tulee vaikeuksia jotenkin,niin voi pudota neljästasoloistokas luokalle, ja jos hyvin mene voi siirtyä kuudennelletasolle loistokastaso luokalle.
Heikommin menestyvät voivat kerrata omantasoluokan tai pudota kakkostasokakkosluokalle. Ja mikään ei estä edistymistä. Aina voi nousta jollekin tasolle kuin myös tippua tai nousta. Se lisäisi motivaatiota ja yrittämistä, sillä tippuminen on aina paha asia. Kehittämisen arvoinen idea, näin nopeesti ajatellen.
Jos loistokkaalle tulee vaikeuksia jotenkin,niin voi pudota neljästasoloistokas luokalle, ja jos hyvin mene voi siirtyä kuudennelletasolle loistokastaso luokalle.
Heikommin menestyvät voivat kerrata omantasoluokan tai pudota kakkostasokakkosluokalle. Ja mikään ei estä edistymistä. Aina voi nousta jollekin tasolle kuin myös tippua tai nousta. Se lisäisi motivaatiota ja yrittämistä, sillä tippuminen on aina paha asia. Kehittämisen arvoinen idea, näin nopeesti ajatellen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ajatellen täysi susi tuo sinun ideasi. Miksi opettaa lapsia jo entistä aikaisemmin kilpailemaan veren maku suussa? Taitava opettaja osaa eriyttää niin, että luokassa voi olla oppilaiden tai vanhempien tietämättä hyvinkin eri "tasoja", joilla opitaan eri asioita ja eri määriä. Jos halutaan turvata lahjakkaampien opetus, olisi syytä panostaa siihen, että luokkakoot olisivat tarpeeksi pieniä ja henkilökuntaa riittäävästi. Esimerkiksi 20 oppilaan ja kahden opettajan luokassa huomio olisi taattu muillekin kuin niille heikoille oppijoille, joille se tänä päivänä tuntuu automaattisesti kohdentuvan. Luokka voitaisiin jakaa sitten eri aineissa eri tavalla tasonkin mukaan, mutta ilman kilpailuhenkisyyttä.
Opettaja kyllä OSAA eriyttää, ihan tavallinen keskiverto-opettaja siis. Mutta nykyisillä ryhmäkoilla se on usein mahdotonta - erityisesti, jos luokkaan on sattunut yksi tai useampi levoton tapaus, joka häiritsee lakkaamatta opetustyötä.
Aina kun tulee mieleen ehdottaa jotain, ehdottakaa, hyvät vanhemmat PIENEMPIÄ OPETUSRYHMIÄ.
Pienemmässä luokassa opettajalla on aikaa keskittyä oppilaisiin. Hyvä opettaja osaa antaa eriyttäviä tehtäviä edistyneille. Tasokursseja voi harkita sitten myöhemmässä vaiheessa peruskoulua, ehkä myös lisäkurssien muodossa.
Suomen koululaitoksen hyvä puoli on se, että ne kaikkein heikoimmatkin saavat hyvän koulutuksen verrattuna moneen muuhun maahan (vrt Pisa testi). Kilpailuhenkisellä opetuksella ei välttämättä saada aikaan HYVÄÄ perustasoa, joka suomalaisella koululaisella peruskoulun päätyttyä on.
luovuttiin aikanaan, koska oppilaat päätyivät eri tasoille muunkin kuin lahjakkuuden perusteella. Tyypillisiä syitä olivat esimerkiksi laiskuus/ahkeruus ja perheen kulttuuri ja sosioekonominen asema.
Kuka mahtaisi muuten olla se objektiivinen ihminen, joka päättäisi, mille tasolle lapsi kuuluu? Miten tässä järjestelmässä otettaisiin huomioon ne, jotka jostain syystä (alhainen motivaatio, sosiaaliset, psyykkiset, elämäntilanteeseen liittyvät syyt tms. joista koulussa ei välttämättä edes tiedetä)alisuoriutuvat eli joilla on kapasiteettia enemmän kuin tuloksista näkyy? Tai ne, jotka kypsyvät hitaasti?
Oman tekstisi perusteella siirtäisin sinut heikkoihin, koska kirjoitat huonommin kuin keskivero kasiluokkalainen. Eikö olekin kiva, että sinulla on silti mahdollisuus jatkaa opintojasi vaikka yliopistossa? Kukaan ei kysele, olitko kenties koulussa loistokas.
paska idea, porukka tressaa sitte entistä enemmän kouluntakia.
Ittee ei tollanen paska kyllä kiinnostai mun motivaatio tippuis ton tippumisen takia vielä alemmas sillä en oo kauheen hyvä missää teoria aineessa missä pitäs kuunnella paljo tai lukee paljo, käytännön aineet niissä pärjäisin hyvin, mutta koulu on aika teoreettista.
Ite oon nyt amikses ja turhaa pistää porukkaa tressaan koulun takia vielä enemmän osa jo tressaa sen takia ku luulee pitää saada kymppejä joka aineesta että pärjää elämässä ja sitte ihmetellää ku teinit viiltelee omia ranteitaan auki.
Koittaa käydä peruskoulun siten läpi että saa ysinpäästö todistukseen hyvän tai huonon keskiarvon, riippuu mihi hakee ja sen jälkee turha tressata niitten ylimäärästen sivistys aineitten takia mitä on sullottu amikseen, ite koitan saada ne 1sellä läpi eli asteikolla 5-10 se olis 5 eli oot vaan tunnilla palautat kaikki tehtävät eikä mitää väliä tuleeko palautetuista tehtävistä "i" vai "1" pääasia että on palautettu ja keskittyy enemmän siihe ammatti aineisiin.
Ei työnantajat kato mitää muita numeroita ku ammattiaineiden ja yleensä riittää ku on edes saanu ammattikoulusta päästö todistuksen.
Miten määrittelet loistokkaan?
Entä jos lasten raiskaaja tappaja olisi huippuälykäs natsi saksan tutkija - lapsena älykäs ja hiljainen?
Monet huippuälykkäät eivät ole jaksaneet kantaa taakkaansa edes heille "siihen luodussa ympäristössä" tätä ennenkään. On masennusta jne. Jotkut diagnostisoidut ihmiset ovat pärjänneet hyvin. Jotkut koulujakäymättömätkin voivat olla huippuälykkäitä.
Mitä tasoluokilla haetaan? Tyytyväisiä rikkaita vanhempia?
Kun luin alkuperäisen viestin, ajattelin, että taas joku haluaa provosoida. Tarkemmin ajateltuani ajattelin, että ehkäpä alkuperäinen kirjoittaja on näpytellyt viestinsä ihan tosissaan. Miten siis on, alkuperäinen?
Jos alkuperäinen on ihan vakavissaan, kannattaa muistaa, että koulu ei ole mikään tietokonepeli, jossa hypitään tasolta tasolle pisteitä keräten. Koulussa opettan myös muuta kuin esim. kertolaskun totuuksia. Koulussa opitaan mm. sosiaalisia taitoja eli miten ollaan muiden kanssa. Yleensä jokaisella on jotain opittavaa, vaikka kuinka taitava olisikin. Ehkäpä vaikka opittavana on se, että kaikki eivät ole niin taitavia kuin itse on ja se täytyy oppia hyväksymään ja ottamaan ilman ylimielisyyttä huomioon, kun yhdessä tässä maailmassa eletään.
Onneksi koulumme ei ole vielä sellaista pudotuspeliä kuin monet viihdeohjelmat televisiossa. Ajatelkaa seuraavaa asiaa: kouluviikon tai -vuoden lopuksi opettaja kutsuu kaikki oppilaat luokan eteen, herjaa henkilökohtaisia ominaisuuksia ja sanelee arvionsa: "Sinä olet heikoin lenkki! Hyvästi!"
Haluaako joku tällaista?
pakkoruotsi-luokkia.
Muut saisivat vapaasti valita, mitä kieliä haluavat opetella.
itseasiassa pidin ehdotuksestasi. Itse työskentelen koulunkäyntiavustajana erityisluokalla, jolla on oppimisvaikeuksia omaavia lapsia. Pidän työstäni paljon. On hyvä, että oppimisvaikeuksiin kiinnitetään nykyisin paljon huomiota niin koulumaailmassa kuin yleisestikin. Mutta, mutta... Entäs ne nopeat oppijat sitten? Uskallan väittää näin sivusta seuranneena, että aika harvoin he saavat tarvitsemaansa tukea ja tarpeeksi haastavaa tekemistä koulussa. Kun nämä lapset tekevät koulutehtävänsä nopeasti ja vailla ongelmia, eivät he suinkaan yleensä saa vaativimpia tehtäviä tehdäkseen vaan pelkästään lisää niitä samantyyppisiä, liian helppoja tehtäviä. Opettajilla ei taida oikein olla aikaa perehtyä kyseiseen ongelmaan, vaikka poikkeuksiahan aina löytyy. Kohtaan saman asian jatkuvasti itsekin työssäni, sillä vaikka oppilaalla olisi suuria vaikeuksia esim. kielissä, hän saattaa olla todella lahjakas jossakin muussa aineessa (kuten matematiikka). Mikä siinä onkaan, kun tuntuu ettei älykkäistä lapsista ja heidän tarpeistaan saisi keskustella? Olen myös vakaasti sitä mieltä, ettei oikeinkirjoituksen taitaminen/taitamattomuus aikuisella kerro niinkään älykkyydestä kuin omasta valinnasta. Tämä siis vinkiksi eräälle aiemmalle kirjoittajalle... Niin lapsen kuin aikuisenkin älykkyys on helppoa todeta älykkyystesteillä, jotka eivät ole kulttuurisidonnaisia, toisin sanoen kuviopäättelytesteillä. Koulun tasoryhmiä muodostettaessa pitäisi tietysti olla hyvin huolellinen ja varmistua testauksen riittävästä laajuudesta. Käsittääkseni Ruotsissa opetus järjestetäänkin jonkinlaisissa tasoryhmissä, osaisikohan joku kertoa tästä lisää?