Tunnen erään buddhan opetuksia noudattavan henkilön tai siis hän kertoo olevansa buddhalainen.
Tätä vain olen miettinyt onko noin, että buddhan opetuksiin kuuluu kaiken elämän ja luonnon kunnioittamien, mutta itse ihmisen kunnioittaminen jää siihen, että jos hän kunnioittaa samoja mielipiteitä kun itse niin sitten vasta annetaan "rakkautta".
Siis kaupasta pitää ostaa ei valkaistua wc-paperia ja suodatin pusseja.
Lihaa ei saa syödä ym. mutta ihmisien kunniottaminen ja inhimillisyys on aivan toisarvoinen asia, mikäli tämä ihminen ei täytä näitä omia "sääntöjä".
Onko buddhalisuudessa tuo pääasia; luonto mutta ei niinkään lähinnä tosin toimivat ihmiset.
Hiukka ihmetyttää tämä buddhalaisuutta edustava henkilö, joka nipottaa, joka asiassa luonnon puolesta, mutta ihmiset jäävät syrjään mikäli eivät ajattele kuten hän.
Hän on oikeastaan "ilkeä" ihminen,joka pompottaa muita oman erinomaisuutensa varjolla.
Eli se mitä sanon on oikein ja sinä olet hiljaa.
Lapset jäi kastamatta koska hän oli sitä mieltä ettei tarvitse kun buddhalaisuus niin opettaa.
Käy vai sääliksi hänen puolisoaan , joka on jo ex.
Hän heivasi puolisonsa, koska tällä ei ollut ns. sisua vaan oli mamman poika, koska huolehti sairaasta äidistään, joka oli dementoitunut ja ajatus ei pelannut niin kuin miniä olisi halunnut.
Mutta kaippa buddhalaisissakin on persoonia niin kuin muissakin uskoissa/aatteissa.
Liekö kyse luonnehäiriöisestä ihmisestä vai buddhan opetuksia noudattavasta?
Tätä vain olen miettinyt onko noin, että buddhan opetuksiin kuuluu kaiken elämän ja luonnon kunnioittamien, mutta itse ihmisen kunnioittaminen jää siihen, että jos hän kunnioittaa samoja mielipiteitä kun itse niin sitten vasta annetaan "rakkautta".
Siis kaupasta pitää ostaa ei valkaistua wc-paperia ja suodatin pusseja.
Lihaa ei saa syödä ym. mutta ihmisien kunniottaminen ja inhimillisyys on aivan toisarvoinen asia, mikäli tämä ihminen ei täytä näitä omia "sääntöjä".
Onko buddhalisuudessa tuo pääasia; luonto mutta ei niinkään lähinnä tosin toimivat ihmiset.
Hiukka ihmetyttää tämä buddhalaisuutta edustava henkilö, joka nipottaa, joka asiassa luonnon puolesta, mutta ihmiset jäävät syrjään mikäli eivät ajattele kuten hän.
Hän on oikeastaan "ilkeä" ihminen,joka pompottaa muita oman erinomaisuutensa varjolla.
Eli se mitä sanon on oikein ja sinä olet hiljaa.
Lapset jäi kastamatta koska hän oli sitä mieltä ettei tarvitse kun buddhalaisuus niin opettaa.
Käy vai sääliksi hänen puolisoaan , joka on jo ex.
Hän heivasi puolisonsa, koska tällä ei ollut ns. sisua vaan oli mamman poika, koska huolehti sairaasta äidistään, joka oli dementoitunut ja ajatus ei pelannut niin kuin miniä olisi halunnut.
Mutta kaippa buddhalaisissakin on persoonia niin kuin muissakin uskoissa/aatteissa.
Liekö kyse luonnehäiriöisestä ihmisestä vai buddhan opetuksia noudattavasta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
kaikkea löytyy taivaan ja maan väliltä. Buddhalaisuudessa jopa saman koulukunnan sisällä on eroa kuin yö ja päivä.
Jos sä tuntusit mut sanoisit varmaan se jätkä on täysi "vittu" teen vain mitä on pakko, en heilu yötä/päivää turhien asioiden parissa, ei ne merkitse mulle mitään, kannattaa aina muistaa VALINTA ON VAPAA, aina voi muuttaa elämänsä sopivaksi.
"Hän on oikeastaan "ilkeä" ihminen,joka pompottaa muita oman erinomaisuutensa varjolla."
Tunnen yhden tuollaisen ihmisen. Hän ei kuitenkaan ole buddhalainen, vaan hindulainen. Kasvissyönnistä jne. on tullut hänelle eräänlaisia koristeita, jotka hän liittää egoonsa. Tyyliin; MINÄ olen hieno ihminen, kun en syö eläimiä, minä olen HENKINEN ihminen -siis muita parempi jne. Näin hän kulkee päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi. Ylpeyden tulisi vähetä, ei kasvaa. Tässä tapauksessa henkilö on pyörinyt näissä kuvioissa jo niin kauan, että toivoa ei ole...
On suuri vaara, että uskonnosta tms. tulee oman egon jatke, mikä ei ole tarkoitus ainakaan buddhalaisuudessa. Tästä aiheesta on olemassa hyvä kirja; Chögyam Trungpa Rinpoche: "Cutting Through Spiritual Materialism"
"Lapset jäi kastamatta koska hän oli sitä mieltä ettei tarvitse kun buddhalaisuus niin opettaa."
Lasten kastaminen onkin kristinuskon tapa. Nimi on kuitenkin hyvä lapselle antaa :-) En minä veisi lastani kirkkoon papin kastettavaksi. Miksi veisin, enhän ole kristitty. Lapsi voi sitten myöhemmin itse päättää mitä tekee elämällään.
"Hän heivasi puolisonsa, koska tällä ei ollut ns. sisua vaan oli mamman poika, koska huolehti sairaasta äidistään, joka oli dementoitunut ja ajatus ei pelannut niin kuin miniä olisi halunnut."
Naiset pitävät vahvoista miehistä, niin myös "buddhalaiset" naiset. Heikoille (köyhille, vaikeuksissa oleville jne.) miehille on varattu aina ja kaikkialla kynnysmaton osa. Aiemmin kertomasi perusteella en yllättynyt ukon heittämisestä pihalle.
"Mutta kaippa buddhalaisissakin on persoonia niin kuin muissakin uskoissa/aatteissa."
Aivan oikein. Ei persoona minnekään katoa, mutta toivottavasti muuttuu harjoittamisen myötä ainakin hieman miellyttävämmäksi.
>Liekö kyse luonnehäiriöisestä ihmisestä vai buddhan opetuksia noudattavasta?
Suomi on täynnä tuollaisia ihmisiä, ja heidät on kastettu & kasvatettu kristinuskoon. Buddhalaisuudessa ei riitä, että lukee opetuksia. Ne on pantava myös käytäntöön. Merkki opetusten oikeasta käytäntöönsoveltamisesta on se, että henkilön huonot ominaisuudet vähenevät ja hyvät lisääntyvät. Jos näin ei tapahdu, voi sanoa että henkilö on buddhalainen vain nimeksi, eli ei siis buddhalainen lainkaan.
Lopuksi toteaisin, että en väitä olevani itse kunnon buddhalainen, en edes oikea buddhalainen.
"Naiset pitävät vahvoista miehistä, niin myös "buddhalaiset" naiset. Heikoille (köyhille, vaikeuksissa oleville jne.) miehille on varattu aina ja kaikkialla kynnysmaton osa. Aiemmin kertomasi perusteella en yllättynyt ukon heittämisestä pihalle"
Mitähän tuo tahtoo tarkoittaa.
Että tuo puoliso oli epäinhimillinen, koska ei antanut kaikkea aikaansa tuolle "buddhalainaiselle" vai sitä, että tuon buddhalaisnaisen käytös oli sitä, että hän heivaa ellei tehdä niinkuin hän sanoo?
Siis jos mies olisi vain ostanut wc-paperia sen mukaan kun itse ajatteli eikä tuon "eukon" oppien mukaan hän olisi ollut kunnon mies?
Ja jos olisi unohtanut vanhan dementoituneen äitinsä tuon eukon vuoksi olisi hän ollut kunnon mies?
No niin , mitä tästä voi päätellä.
Ei kaiketi mikään usko/ismi tee ihmisestä "hyvää" vaan se miten hän toteuttaa elämäänsä.
Itse en ole buddhalainen, mutta väitän olevani kovin paljon lähempänä Buddhan opetuksia kuin tuo itseään buddhaliseksi kutsuva.
Syön siis lihaa ja ostan valkaistua wc-paperia, jos se on tarjouksessa, mutta kunnioitan ihmistä katsomatta mitä aatetta/uskontoa hän edustaa tai miten hän käyttäytyy.
"Mitähän tuo tahtoo tarkoittaa.
Että tuo puoliso oli epäinhimillinen, koska ei antanut kaikkea aikaansa tuolle "buddhalainaiselle" vai sitä, että tuon buddhalaisnaisen käytös oli sitä, että hän heivaa ellei tehdä niinkuin hän sanoo?"
Tarkoitin sanoa, että ilmeisesti buddhalaisuus ei ole muuttanut tuota naista, joten hän käyttäytyy kuten käyttäytyisi muutenkin.
Ok hän siis on kuten muutkin "muodin" mukaan menijät. On in olla buddhalainen , mutta se mitä toteuttaa ei olekkaan niin in.
Tajuan.
Ei siis kannata ketään "tuomita" uskon /aatteen perusteella.
Jokainen on kuitenkin yksilö.
Se joka tajuaa ja tahtoo noudatta tuon aattensa sääntöjä tekee niin, mutta on myös "vaillinaisia" aatteen tekijöitä ja noudattajia, niin buddhalaisuudessa kuin muissakin uskoissa /aatteissa.
Kiitos kun selitit.
Siis ihminen on ihminen ja sille ei voi mitään.
Olemme kaikki vajavaisia. Se meille suotakoon.
Yhdyn täydellisesti Shedrup Tenpelin kirjoituksiin.
"Tunnen erään buddhan opetuksia noudattavan henkilön tai siis hän kertoo olevansa buddhalainen."
Jälkimmäinen on parempi määritelmä kertomasi perusteella. Jos hän kohtelee toisia ihmisiä ylimielisesti, hän ei noudata Buddhan opetuksia. Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Jokainen meistä syyllistyy ylimielisyyteen silloin tällöin, mutta silloinkin on hyvä muistaa että emme voi tuomita ketään omien standardiemme mukaisesti.
Mutta. Olen myös kuullut sellaisesta, että kun Polulla etenee, niin ensiaskelten jälkeen jotain tämäntapaista voi hyvinkin tapahtua, sekä siitä syystä että ego (jota buddhalaisuudessa "pyritään hävittämään") käy puolustustaisteluun, että siksi että kerroksittaisesta mielestä tulee esiin uusia tasoja. Nämä ovat vastuksia kohdattavaksi.
Sinähän voisit keskustella tämän tuttavasti (ystäväsi?) kanssa tästä asiasta ihan suoraan, hyökkäämättä ja rakentavasti. Kertomasi perusteella hän saattaa aluksi hermostua sinuun, mutta uskon että viimeistään myöhemmin hän ymmärtää mitä ajat takaa, ja arvostaa tekoasi.
Kyllä luonnehäiriöinenkin ihminen voi pyrkiä noudattamaan Buddhan opetuksia. Väittäisin sen olevan jopa suositeltavaa. :)
Minulla on ystävä, joka ajattelee hyvin pitkälle samalla tavalla kanssani (väitän olevani buddhalainen, mutta en kovin "harras" sellainen... :), mutta ei perusta mistään uskonnosta eikä oikein filosofioistakaan, vaan pyrkii elämään muuten vaan järkevästi. Joskus yritin "tuputtaa" hänelle buddhalaisuutta, mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Mikä on sinänsä kummallista, että karmaa jne "yliluonnollisuuksia" lukuunottamatta hänen käsityksensä maailmasta ja hyvästä elämästä menisi luultavimmin täsmällisesti nappiin Valaistuneen opetusten kanssa. :)
Joo, eli rauhaa ja rakkautta.
Jos miettii elääkö joku lähimmäinen sen uskonnon oppien mukaan, jota hän sanoo harjoittavansa, voi vastauksen löytää tutustumalla ko. uskonnon alkuperäisopetuksiin. Sen varmistaminen, sopiiko jonkun "buddhalaiseksi" itseään kutsuvan elämäntapa todella Buddhan antamien ohjeiden "kehyksiin", käy Buddhan antamiin suuntaviittoihin tutustumalla.
Mielestäni kenenkään "buddhalaiseksi" esittäytyvän puheisiin ei pitäisi suhtautua "totuutena buddhalaisuudesta", ennen kuin on itse ottanut mahdollisimman perusteellisesti selvää siitä, mitä Siddharta Gautama (Gotama, Buddha Sakyamuni) itse opetti.
Kiinnostuneella on tuskin mahdollisuutta perehtyä tuosta vain naps naps kaikkiin Buddhan opetuksiin, joita on 84 000. Mutta oikeasuuntaisen käsityksen Buddhan viitoittamasta tiestä voi saada tutustumalla hänen antamiinsa perusopetuksiin Jalosta Kahdeksanosaisesta Polusta (oikea näkemys, oikea ajattelu, oikea puhe, oikea toiminta, oikea elinkeino, oikea pyrkimys, oikea tarkkaavaisuus ja oikea keskittyminen) ja Neljästä Jalosta Totuudesta(kaikkeen ehdolliseen elämään liittyy kärsimys, kärsimyksen syy on tietämättömyys, kärsimys voi lakata ja kahdeksanosainen polku johtaa kärsimyksen lakkaamiseen. Polkuun sisältyvät oikea ymmärrys, ajattelu, puhe, toiminta, elinkeino, ponnistus, tarkkaavaisuus ja mietiskely).
Sen, joka miettii mitä on "Buddhan polulla" kulkeminen, on mielestäni hyödyllistä tutustua edellä mainittujen perusopetusten jälkeen Buddhan oppiin Kuudesta parámitasta (anteliaisuus, moraali, kärsivällisyys, ahkeruus, mietiskely ja viisaus); suhteelliseen bodhicittaan harjoittamalla näitä kuutta paramitaa pyrkimyksenä vapauttaa kaikki olennot samsárasta, sekä absoluuttiseen bodhicittaan - käsitteeseen kokonaan valaistuneesta mielestä, joka näkee esteettä ilmiöiden tyhjyyden.
Buddhan itsensä antamien "ystävän neuvojen"; hänen oppiensa ja ohjeittensa antamassa valossa voi kiinnostunut punnita, sopiiko jonkun buddhalaiseksi itseään nimittävän elämänmalli todella buddhalaisuuden "raameihin" vaiko ei.
Jos oikein totuudessa pidättäytyisimme
(puheen tasolla), täytyisi todeta ettei mitään "buddhalaisuutta" ole olemassakaan:)Buddhalaiset puhuvat "dharmasta" tai "buddhadharmasta", eivätkä "buddhalaisuudesta". "Dharma" tai "buddhadharma" tarkoittavat mitä tahansa totuutta sekä Gotama Buddhan oppia. Gotaman oppi vie lopulta näkemään ilmiöiden tyhjyyden - myös "buddhalaisuus"-ilmiön.
Lopuksi, oman käsitykseni mukaan aniharvat meistä kykenevät täysin puhtaaseen uskonnon harjoittamiseen. Kuka meistä on täydellinen, kenen tiessä ei olisi kuoppia ja monttuja? Ratkaiseva tekijä on suunta, johon pyrimme, ei täydellinen onnistuminen tai täydellinen palvonta (joihin kyetäkseen on oltava buddha, valaistunut):-)
Siis tuohon "buddhalaiseen" tuttavaani pitäisi suhtautua kuten kaikkien uskonnon/aatteiden edustajiin.
Ei edes odottaa häneltä tiettyä käytöstä vaan antaa elää ja kasvaa ihmisenä.
Jos hän näkee, että elämän ylläpitäviä voimia ovat
luonnon ei saastuttaminen (siis ei valkaistu paperi ja liha syönti),
antaa hänen kasvaa, kyllä hän jonakin päivänä huomaa myös, että ihminen on
saman arvoinen ellei arvokkaampi kuin luonto.
Ymmärsin että mietit edustaako ystäväsi elämäntapa "todellista" buddhalaisuutta, ja ovatko hänen henk.kohtaiset valintansa Buddhan opetusten mukaisia. Tähän kysymykseen vastasin.
Jos hän sanoo olevansa buddhalainen, sinulla on oikeus odottaa häneltä käytöstä, joka osoittaa hänen pyrkivän Buddhan viitoittamaan suuntaan. Jos hän arkielämässään toimii tietoisesti Buddhan antamien opetusten vastaisesti, hän saattaa olla nimellisesti buddhalainen, muttei sydämeltään.
Valoitti asiaa.
Ihminen voi nimellisesti olla vaikkapa kristitty , mutta se miten toimii ja toteuttaa noita oppeja on merkki aidosta aatteesta/uskosta.
Totta, kaksinaismoraalia on aina, mutta se on vain hyväksyttävä.
Ehkäpä hän onkin "vihreä" ja kasvissyöjä, ottaa Buddhalta ne opit jotka sopivat hänen elämän tyyliinsä.
No täsät sen enempää, kiitos vastauksista;