Walkerbay 8 / 10

miksi kumivene

kumivene kirjoitti:

miksi kumivene

ensimmäisen kerran astut veneestä Walkeriin huomaat sen merikelpoiset ominaisuudet. Kumivene on vakaa, kovat jollat kiikkeriä.

Lisäksi kova jolla kolisee veneen kylkiin ja rantautuessa vierassatamaan saat varata yhden miehistön jäsenen pitämään sen irti toisten kyljistä. Kumiveneen voit vetää vaikka oman veneen peräpeiliä vasten (jo ennen kuin ajat laituriin). Ei häiritse muita.

Kumiveneen voit tarvittaessa tyhjentää, jolloin säilyttäminen kannella on merkittävästi helpompaa.

Kumivene pitää olla kunnollinen ja mielestäni ei kannata ostaa pienintä mahdollista. Kumiveneessäkin pituus parantaa soutuominaisuuksia. Pienimmät ovat lähes neliskulmaisia, eikä niiden soutuominaisuudet ole hyvät. Itselläni on Zodiac 260 S ilmatäytteinen pohja vanerit. Yllättävän hyvä soutaa. Tosin, mielestäni pieni perämoottori kuuluu asiaan. Tällöin kumiveneen kuljetuskapasiteetti on uskomaton. On rantauduttu jopa 6 henkilön kuormalla tuolla Zodiacilla. Hyvin mahtuu, kun istuu ponttoonilla, eikä kenkään tarvitse soutaa. Moottorina Yamaha Malta (3 hv).

Kumivenettä on hinattu avomerellä ja saaristossa ilman ongelmia. Pisimmillään on Zodiac hinattu Saksan kautta Tanskaan ja takaisin Suomeen. Joskus se on pyörinyt pituussuuntaan monta kierrosta ympäri tuulen ja aaltojen voimasta, mutta siitä ei ole ollut mitään haittaa. Ei tunnu pysysvän väärinpäin, vaan pyörähtää puuskassa takaisin oikein päin. ilmeisesti tuuli pääsee väärinpäinollessa veneen sisään ja vene pyörähtää.

Tässä muutama asia jotka heti tuli mieleen. Niin kestävyydestä sen verran, että ensimmäiset 10 vuotta Zodiac keski ilman minkäänlaisia ongelmia. Sen jälkeen olen pari reikää joutunut korjaamaan. Näyttää tyhjänä säilyttäminen olevan hallaa, sillä reiät ovat tulleet juuri niihin kohtiin, joihin tyhjänä muodostuu terävät vekit veneen ollessa rullattu. Korjaaminen on ollut helppoa, miten lie Walkerin korjaaminen.

suosiolla... kirjoitti:

ensimmäisen kerran astut veneestä Walkeriin huomaat sen merikelpoiset ominaisuudet. Kumivene on vakaa, kovat jollat kiikkeriä.

Lisäksi kova jolla kolisee veneen kylkiin ja rantautuessa vierassatamaan saat varata yhden miehistön jäsenen pitämään sen irti toisten kyljistä. Kumiveneen voit vetää vaikka oman veneen peräpeiliä vasten (jo ennen kuin ajat laituriin). Ei häiritse muita.

Kumiveneen voit tarvittaessa tyhjentää, jolloin säilyttäminen kannella on merkittävästi helpompaa.

Kumivene pitää olla kunnollinen ja mielestäni ei kannata ostaa pienintä mahdollista. Kumiveneessäkin pituus parantaa soutuominaisuuksia. Pienimmät ovat lähes neliskulmaisia, eikä niiden soutuominaisuudet ole hyvät. Itselläni on Zodiac 260 S ilmatäytteinen pohja vanerit. Yllättävän hyvä soutaa. Tosin, mielestäni pieni perämoottori kuuluu asiaan. Tällöin kumiveneen kuljetuskapasiteetti on uskomaton. On rantauduttu jopa 6 henkilön kuormalla tuolla Zodiacilla. Hyvin mahtuu, kun istuu ponttoonilla, eikä kenkään tarvitse soutaa. Moottorina Yamaha Malta (3 hv).

Kumivenettä on hinattu avomerellä ja saaristossa ilman ongelmia. Pisimmillään on Zodiac hinattu Saksan kautta Tanskaan ja takaisin Suomeen. Joskus se on pyörinyt pituussuuntaan monta kierrosta ympäri tuulen ja aaltojen voimasta, mutta siitä ei ole ollut mitään haittaa. Ei tunnu pysysvän väärinpäin, vaan pyörähtää puuskassa takaisin oikein päin. ilmeisesti tuuli pääsee väärinpäinollessa veneen sisään ja vene pyörähtää.

Tässä muutama asia jotka heti tuli mieleen. Niin kestävyydestä sen verran, että ensimmäiset 10 vuotta Zodiac keski ilman minkäänlaisia ongelmia. Sen jälkeen olen pari reikää joutunut korjaamaan. Näyttää tyhjänä säilyttäminen olevan hallaa, sillä reiät ovat tulleet juuri niihin kohtiin, joihin tyhjänä muodostuu terävät vekit veneen ollessa rullattu. Korjaaminen on ollut helppoa, miten lie Walkerin korjaaminen.

Lue lisää

Nyt liioittelit kiinteän jollan haittoja ja kehuit zodiaciasi. Ei kiinteää jolla varten tarvita ylimääräistä miehistön jäsentä! Huolimattomalla käytöllä kumijollakin aiheuttaa muille harmeja, sen perämoottori jopa naarmuja naapuriveneeseen.
Kumijolla on myös herkkä vaurioitumaan, kun sillä rantautuu kivikkoon tai sitä vetää hiekalle.

Sinulla tuntuu olleen hyvää tuuria, kun laiskuttasi et ottanut kumijollaasi kannelle vaan annoit sen pyöriä ympäri hinauksen aikana. Tavallisesti käy nimittäin niin, että ylösalaisin kääntynyt jolla aiheuttaa äkillisesti sen verran kulkuvastusta, että kiinnitysrenkaat repeytyvät irti. Tietenkin perämoottorikin kastuu ja voi vaurioitua jos tapahtuma sattuu suolaisen meren alueella.

Zodiac tai muu pvc-jolla voi tosiaan kestää ylikin 10 vuotta, jos sitä käytetään meidän leveysasteilla kesäisin. Pitkittä reissuilla, varsinkin trooppisilla leveysasteilla kestoikä voi olla vain pari vuotta ennenkuin saumat alkavat avautua ja materiaali rupeaa pettämään. Hypalon-valmisteiset jollat on kestävämpiä, mutta myös kalliimpia.

Kumijollaa on melko kevyt soutaa silloin, kun olet jollassa yksin. Kun pari henkeä ja tavarat on kyydissä, soutaminen on hankalaa, aallokossa lähes mahdotonta.
Oletko muuten huomannut, että walkeriin saa lisävarusteena pumpattavat ponttoonit:
http://www.walkerbay.com/products/rid.php
Siihen saa myös purjevarustuksen - olisi kiva kokeilla.

näkökanta.. kirjoitti:

Nyt liioittelit kiinteän jollan haittoja ja kehuit zodiaciasi. Ei kiinteää jolla varten tarvita ylimääräistä miehistön jäsentä! Huolimattomalla käytöllä kumijollakin aiheuttaa muille harmeja, sen perämoottori jopa naarmuja naapuriveneeseen.
Kumijolla on myös herkkä vaurioitumaan, kun sillä rantautuu kivikkoon tai sitä vetää hiekalle.

Sinulla tuntuu olleen hyvää tuuria, kun laiskuttasi et ottanut kumijollaasi kannelle vaan annoit sen pyöriä ympäri hinauksen aikana. Tavallisesti käy nimittäin niin, että ylösalaisin kääntynyt jolla aiheuttaa äkillisesti sen verran kulkuvastusta, että kiinnitysrenkaat repeytyvät irti. Tietenkin perämoottorikin kastuu ja voi vaurioitua jos tapahtuma sattuu suolaisen meren alueella.

Zodiac tai muu pvc-jolla voi tosiaan kestää ylikin 10 vuotta, jos sitä käytetään meidän leveysasteilla kesäisin. Pitkittä reissuilla, varsinkin trooppisilla leveysasteilla kestoikä voi olla vain pari vuotta ennenkuin saumat alkavat avautua ja materiaali rupeaa pettämään. Hypalon-valmisteiset jollat on kestävämpiä, mutta myös kalliimpia.

Kumijollaa on melko kevyt soutaa silloin, kun olet jollassa yksin. Kun pari henkeä ja tavarat on kyydissä, soutaminen on hankalaa, aallokossa lähes mahdotonta.
Oletko muuten huomannut, että walkeriin saa lisävarusteena pumpattavat ponttoonit:
http://www.walkerbay.com/products/rid.php
Siihen saa myös purjevarustuksen - olisi kiva kokeilla.

Lue lisää

Jos jollaa ei joku rantautuessa vahdi, se kyllä kolisee ikävästi ainakin omaa venettä vasten, todennäköisesti myös naapurien kylkiin. Kumivene sitävastoin pysyy oman veneen peräpeilissä ja veneen suutaisena kunhan hieman nostaa peräpeiliä vasten. Perämoottia ei tietenkään pidetä hinattaessa kumiveneessä, vaan purkkarin peräkaiteessa.

Kumivene ei ole läheskään niin herkkä vaurioitumaan rantauduttaessa, kuin mitä yleensä luullaan. Kestää erittäin hyvin. Hiekka ei tee mitään. Nämä siis omakohtaisia kokemuksia. Kumivenettä on käyttäneet myös lapset, jotka eivät aina osaa niin paljon varoa. Rantautumisista ei ole aiheutunut yhtään vauriota.

Laiskuuttani en ole kumivenettä perässä vetänyt, vaan tarkoituksella. Kumivenettä pitää vetää hyvin lähellä. Tällöin ei kulkuvastus juurikaan muutu veneen ollessa ylösalaisin. Vastaa ehkä juuri sitä kulkuvastusta, jos perämoottori olisi kumiveneessä kiinni. Itse olen tehnyt vetoköyteen lenkin siten, että kun laitan sen veneen perässä keskellä olevaan knaapiin kiinni, on kumivenen veneen peräpeoilissä kiinni, Kun lähdetään liikkeelle, irtoaa komivene parikymmentäsenttiä peräpeilistä. Rantautuess avielä hieman kiristä, jotta myös peruuttaessa pysyy purkkarin rungon suuntaisena. Helpompi väsitellä esim. poijuja. Perämoottori kastuu vasta kun purkkari on ylösalaisin...

Pitkillä reissuilla kumivene kannatta välillä pakata. Meillä kumivene on täytettynä 6-7 kk vuosittain. Viime syksynä tyhjensin kumiveneen marraskuun lopussa. Noin kolme viikkoa sitten pumppasin. Käytämme kumivenettä myös mölkillä, joten on ehkä keskivertoa kovemmassa käytössä. Olenpa jopa käyttänyt sitä laiturin teossa. Vedin kiinni kallioon jolloin toinen jalko oli kalliolla ja toinen kiumiveneessä. Tein ns. kallionkylkilaiturin runkoa. Et taida nyt puhua omasta kokemuksesta.

Samat soutuominaisuudet pätevät myös pieniin jolliin, sillä erotuksella, että kumiveneiden kantavuus on huomattavasti suurempi ja niitä myös käytetään vaativimmissa olosuhteissa ja suuremmalla kuormalla. Pienet jollat ovat yhtälailla ahtaita soutaa. Siksi perämoottori on kätevä.

Harrastan myöa kevyveneitä ja tunnen kyllä Walker Bayn. Ponttoonit maksavat liki 1000 € (veneen lisäksi), ei taida hinta ja ominaisuudet oikein kohdata. Purjehtia voi, mutta vene ei todellakaan ole purjejolla. Se on ns. monitoimijolla, jolla voi tehdä melkein mitä vain (hieno lauserakenne), mutta missään se ei ole huippu. Apujollakäytössä kannattaa hankkia ponttoonit. Ja jos olet aikuinen ja meinaat purjehtia, hanki 10 sillä 8 on liian pieni. Niin vielä, kumiveneisiinkin saa peräpurjeen. Tarjoaa ehkäpä samanlaisa purjehdusnautintoja kuin Walker Bay.

suosiolla... kirjoitti:

Jos jollaa ei joku rantautuessa vahdi, se kyllä kolisee ikävästi ainakin omaa venettä vasten, todennäköisesti myös naapurien kylkiin. Kumivene sitävastoin pysyy oman veneen peräpeilissä ja veneen suutaisena kunhan hieman nostaa peräpeiliä vasten. Perämoottia ei tietenkään pidetä hinattaessa kumiveneessä, vaan purkkarin peräkaiteessa.

Kumivene ei ole läheskään niin herkkä vaurioitumaan rantauduttaessa, kuin mitä yleensä luullaan. Kestää erittäin hyvin. Hiekka ei tee mitään. Nämä siis omakohtaisia kokemuksia. Kumivenettä on käyttäneet myös lapset, jotka eivät aina osaa niin paljon varoa. Rantautumisista ei ole aiheutunut yhtään vauriota.

Laiskuuttani en ole kumivenettä perässä vetänyt, vaan tarkoituksella. Kumivenettä pitää vetää hyvin lähellä. Tällöin ei kulkuvastus juurikaan muutu veneen ollessa ylösalaisin. Vastaa ehkä juuri sitä kulkuvastusta, jos perämoottori olisi kumiveneessä kiinni. Itse olen tehnyt vetoköyteen lenkin siten, että kun laitan sen veneen perässä keskellä olevaan knaapiin kiinni, on kumivenen veneen peräpeoilissä kiinni, Kun lähdetään liikkeelle, irtoaa komivene parikymmentäsenttiä peräpeilistä. Rantautuess avielä hieman kiristä, jotta myös peruuttaessa pysyy purkkarin rungon suuntaisena. Helpompi väsitellä esim. poijuja. Perämoottori kastuu vasta kun purkkari on ylösalaisin...

Pitkillä reissuilla kumivene kannatta välillä pakata. Meillä kumivene on täytettynä 6-7 kk vuosittain. Viime syksynä tyhjensin kumiveneen marraskuun lopussa. Noin kolme viikkoa sitten pumppasin. Käytämme kumivenettä myös mölkillä, joten on ehkä keskivertoa kovemmassa käytössä. Olenpa jopa käyttänyt sitä laiturin teossa. Vedin kiinni kallioon jolloin toinen jalko oli kalliolla ja toinen kiumiveneessä. Tein ns. kallionkylkilaiturin runkoa. Et taida nyt puhua omasta kokemuksesta.

Samat soutuominaisuudet pätevät myös pieniin jolliin, sillä erotuksella, että kumiveneiden kantavuus on huomattavasti suurempi ja niitä myös käytetään vaativimmissa olosuhteissa ja suuremmalla kuormalla. Pienet jollat ovat yhtälailla ahtaita soutaa. Siksi perämoottori on kätevä.

Harrastan myöa kevyveneitä ja tunnen kyllä Walker Bayn. Ponttoonit maksavat liki 1000 € (veneen lisäksi), ei taida hinta ja ominaisuudet oikein kohdata. Purjehtia voi, mutta vene ei todellakaan ole purjejolla. Se on ns. monitoimijolla, jolla voi tehdä melkein mitä vain (hieno lauserakenne), mutta missään se ei ole huippu. Apujollakäytössä kannattaa hankkia ponttoonit. Ja jos olet aikuinen ja meinaat purjehtia, hanki 10 sillä 8 on liian pieni. Niin vielä, kumiveneisiinkin saa peräpurjeen. Tarjoaa ehkäpä samanlaisa purjehdusnautintoja kuin Walker Bay.

Lue lisää

Jos seilaat enemmän avoimilla merillä ja teet reissuja sisämerta kauemmaksi, tulet huomaamaan ettei jollaa todellakaan kannata hinata veneen perässä - ei edes peräpeilissä kiinni.
Se, että mitä väität kumiveneen kestämisestä, on varmastikin oma käsityksesi. En siihen yhdy, koska omassa käytössäni pumpattavissa jollissa on ilmennyt vaurioita sekä hankauksesta hiekkaan, hinauksesta että tropiikin auringosta. Zodiacistani irtosi jopa peräpeili, kun saumat vähitellen pettivät. Pehmeät jollat menevät pohjasta puhki aika helposti ja niitä joutuu paikkailemaan varsinkin, jos niillä rantautuu rantahiekkaan mainingeissa (kivikosta puhumattakaan).

Cruising-käyttöön paras pumpattava jolla on kovapohjainen hypalon-jolla. Pohjamateriaali on joko lujitemuovia tai alumiinia. Jälkimmäisiä en ole nähnyt meidän markkinoillamme vielä, mutta maapallon toisella puolella niitä pidettiin parhaina. Kovapohjainen (RIB) mahtuu kannelle paremmin, kun siitä poistaa ´kumiset´ ponttoonit. Kannattaa valita sellainen malli, jossa tämä sujuu helposti - ellei RIB mahdu sellaisenaan kannelle.

En tunne Walker Bay:tä, mutta pidin Pioneer-jollaani erinomaisena.

merelle lähtiessä! kirjoitti:

Jos seilaat enemmän avoimilla merillä ja teet reissuja sisämerta kauemmaksi, tulet huomaamaan ettei jollaa todellakaan kannata hinata veneen perässä - ei edes peräpeilissä kiinni.
Se, että mitä väität kumiveneen kestämisestä, on varmastikin oma käsityksesi. En siihen yhdy, koska omassa käytössäni pumpattavissa jollissa on ilmennyt vaurioita sekä hankauksesta hiekkaan, hinauksesta että tropiikin auringosta. Zodiacistani irtosi jopa peräpeili, kun saumat vähitellen pettivät. Pehmeät jollat menevät pohjasta puhki aika helposti ja niitä joutuu paikkailemaan varsinkin, jos niillä rantautuu rantahiekkaan mainingeissa (kivikosta puhumattakaan).

Cruising-käyttöön paras pumpattava jolla on kovapohjainen hypalon-jolla. Pohjamateriaali on joko lujitemuovia tai alumiinia. Jälkimmäisiä en ole nähnyt meidän markkinoillamme vielä, mutta maapallon toisella puolella niitä pidettiin parhaina. Kovapohjainen (RIB) mahtuu kannelle paremmin, kun siitä poistaa ´kumiset´ ponttoonit. Kannattaa valita sellainen malli, jossa tämä sujuu helposti - ellei RIB mahdu sellaisenaan kannelle.

En tunne Walker Bay:tä, mutta pidin Pioneer-jollaani erinomaisena.

Lue lisää

jotka heti ovat pallonkieroon lähdössä...

Keskusteluhan lähti liikkeelle siitä, että kysyttiin Walker Bayn sopivuutta apujollaksi ja nyt rantaudutaan valtameren mainingissa kivikkorantaan.

No niin. Totesin itsekkin, että pidemmillä reissuilla kumivene kannattaa tyhjentää, kuitenkin toteat: "Jos seilaat enemmän avoimilla merillä ja teet reissuja sisämerta kauemmaksi, tulet huomaamaan ettei jollaa todellakaan kannata hinata veneen perässä - ei edes peräpeilissä kiinni." Sou??? En nyt kuitenkaan näe tarpeelliseksi tyhjentää kumivenettä noin vuorokauden mittaisella legillä. Kannella en sitä täytettynä halua säilyttää, vaivattomammin tulee perässä. Miksi kumivene pitäisi

Onko hajoamatonta venettä? Etkö ole nähnyt aivain rusinaksi rusentuneita Bustereita? Kyllä kumiveneet hajoavat, totta. Mutta väitätkö, että vaikka se Pioneerisi olisi hajoamaton ja kestäisi rantautumisen päivästä toiseen vatameren mainingissa kivikkoon?? En usko. Lisäksi tunnen Pioneerin hyvin. Kovassa aallokossa on melkein sama onko alla Pioner vai päällä vain pelastusliivit. Myös Walker Bayllä rantauminen mainingissa on hyvin lähessä surffausta ja varmasti suurin huomio kiinnittyy pystyssä pysymiseen. Lisäksi Walker Bay on "ämpärimuovia" joka ei kestä kolhuja kovinkaan hyvin eikä rantautumisia varsinkaan kivikkoon. Sehän on enemmänkin lelu kuin vakavasti otettava jolla.

Itsekkin olen katsellut kovapohjaista kumivenettä. Saisi paremmat moottorilla-ajo-ominaisuudet. Mutta täysin idiootti pitää olla, jos tarkoituksella millään apuveneellä suoraan rantaan laskee ilman että on pakko.

suosiolla... kirjoitti:

jotka heti ovat pallonkieroon lähdössä...

Keskusteluhan lähti liikkeelle siitä, että kysyttiin Walker Bayn sopivuutta apujollaksi ja nyt rantaudutaan valtameren mainingissa kivikkorantaan.

No niin. Totesin itsekkin, että pidemmillä reissuilla kumivene kannattaa tyhjentää, kuitenkin toteat: "Jos seilaat enemmän avoimilla merillä ja teet reissuja sisämerta kauemmaksi, tulet huomaamaan ettei jollaa todellakaan kannata hinata veneen perässä - ei edes peräpeilissä kiinni." Sou??? En nyt kuitenkaan näe tarpeelliseksi tyhjentää kumivenettä noin vuorokauden mittaisella legillä. Kannella en sitä täytettynä halua säilyttää, vaivattomammin tulee perässä. Miksi kumivene pitäisi

Onko hajoamatonta venettä? Etkö ole nähnyt aivain rusinaksi rusentuneita Bustereita? Kyllä kumiveneet hajoavat, totta. Mutta väitätkö, että vaikka se Pioneerisi olisi hajoamaton ja kestäisi rantautumisen päivästä toiseen vatameren mainingissa kivikkoon?? En usko. Lisäksi tunnen Pioneerin hyvin. Kovassa aallokossa on melkein sama onko alla Pioner vai päällä vain pelastusliivit. Myös Walker Bayllä rantauminen mainingissa on hyvin lähessä surffausta ja varmasti suurin huomio kiinnittyy pystyssä pysymiseen. Lisäksi Walker Bay on "ämpärimuovia" joka ei kestä kolhuja kovinkaan hyvin eikä rantautumisia varsinkaan kivikkoon. Sehän on enemmänkin lelu kuin vakavasti otettava jolla.

Itsekkin olen katsellut kovapohjaista kumivenettä. Saisi paremmat moottorilla-ajo-ominaisuudet. Mutta täysin idiootti pitää olla, jos tarkoituksella millään apuveneellä suoraan rantaan laskee ilman että on pakko.

Lue lisää

Rantautuminen aallokossa koskee vaikkapa Saaristomeren luotoja. Eikö ole turha ruveta irvailemaan pallonkierrosta? Pumpattava pehmeäpohjainen pvc-jolla on rantautuessa herkemmin vaurioituva kuin kiinteä jolla. Kiinteää voi toistamiseen vetää hiekassa ja kivikossa, kun pehmeäpohjainen pvc-jolla hankaantuu puhki aika pian. Se täytyy kantaa rantaan, ei vetää. Siitäkin lienee turha kinata.

Itse otan kumiveneen kannelle lyhyenkin saaristopurjehduksen ajaksi ja yleensä myös satamassa. Minusta se on ylivoimaisesti helpoin ja varmin tapa. Satamassa kannelle nostettu jolla ei häiritse muita veneitä. Nostan jollan moottoreineen etukannelle nopeammin kuin rupeasin irroittelemaan perämoottoria ja siirtämään sitä peräkaiteeseen (nosto spinnufallilla sujuu yksin eikä vie kuin minuutin, korkeintaan kaksi). Kun ylitän meriä, tyhjennän jollan ja otan kannen alle, mutta tapoja ja tottumuksia on tietysti monia. Kiinteä jolla nousee kannelle yhtä helposti, kun nostolenkki fallia varten on valmiiksi kiinnitetty jollan perän kulmiin keulaan, jolloin se (niinkuin kumijollakin) on tasapainossa.

Yhden jollan menetin aikanaan hinauksessa, kun ukonilma yllätti: "ei kannata astua samaan paskaan kahdesti". Pääasia on se, että tietää mitä tekee.....eikä tee niitä virheitä, jotka toiset jo ovat kokeilleet. Kumijollatkin ovat aika arvokkaita!

Se päätyykö valitsemaan kiinteän jollan, pehmeän pumpattavan vai kovapohjaisen pumpattavan, riippuu tietenkin käyttötarkoituksesta ja myös budjetista. Eikö vain? Vaikka et tykkää walkerista etkä pioneerista, silti nekin voivat olla hyviä vaihtoehtoja alkuperäiselle kysyjälle.

hernettä nenään.... kirjoitti:

Rantautuminen aallokossa koskee vaikkapa Saaristomeren luotoja. Eikö ole turha ruveta irvailemaan pallonkierrosta? Pumpattava pehmeäpohjainen pvc-jolla on rantautuessa herkemmin vaurioituva kuin kiinteä jolla. Kiinteää voi toistamiseen vetää hiekassa ja kivikossa, kun pehmeäpohjainen pvc-jolla hankaantuu puhki aika pian. Se täytyy kantaa rantaan, ei vetää. Siitäkin lienee turha kinata.

Itse otan kumiveneen kannelle lyhyenkin saaristopurjehduksen ajaksi ja yleensä myös satamassa. Minusta se on ylivoimaisesti helpoin ja varmin tapa. Satamassa kannelle nostettu jolla ei häiritse muita veneitä. Nostan jollan moottoreineen etukannelle nopeammin kuin rupeasin irroittelemaan perämoottoria ja siirtämään sitä peräkaiteeseen (nosto spinnufallilla sujuu yksin eikä vie kuin minuutin, korkeintaan kaksi). Kun ylitän meriä, tyhjennän jollan ja otan kannen alle, mutta tapoja ja tottumuksia on tietysti monia. Kiinteä jolla nousee kannelle yhtä helposti, kun nostolenkki fallia varten on valmiiksi kiinnitetty jollan perän kulmiin keulaan, jolloin se (niinkuin kumijollakin) on tasapainossa.

Yhden jollan menetin aikanaan hinauksessa, kun ukonilma yllätti: "ei kannata astua samaan paskaan kahdesti". Pääasia on se, että tietää mitä tekee.....eikä tee niitä virheitä, jotka toiset jo ovat kokeilleet. Kumijollatkin ovat aika arvokkaita!

Se päätyykö valitsemaan kiinteän jollan, pehmeän pumpattavan vai kovapohjaisen pumpattavan, riippuu tietenkin käyttötarkoituksesta ja myös budjetista. Eikö vain? Vaikka et tykkää walkerista etkä pioneerista, silti nekin voivat olla hyviä vaihtoehtoja alkuperäiselle kysyjälle.

Lue lisää

Pari lainausta tekstistäsi:

"omassa käytössäni pumpattavissa jollissa on ilmennyt vaurioita sekä hankauksesta hiekkaan, hinauksesta että tropiikin auringosta. Zodiacistani irtosi jopa peräpeili, kun saumat vähitellen pettivät. Pehmeät jollat menevät pohjasta puhki aika helposti ja niitä joutuu paikkailemaan varsinkin, jos niillä rantautuu rantahiekkaan mainingeissa",

"Jälkimmäisiä en ole nähnyt meidän markkinoillamme vielä, mutta maapallon toisella puolella niitä pidettiin parhaina."

Se siitä pallonkierotponnistelusta.

Kirjoituksestasi paistaa läpi kova liioittelu. Lasikuitu, PVC sen paremmin kuin ABS muovikaan ei kestä kalliolle vetoa jatkuvasti. Puhki kuluu melko nopeasti. Kokemusta on näistä.

Käsivoiminko vedät jollan spinnufallilla perämoottorin kanssa kannelle? En usko että nousee ilman vinssiä, eikä vinssilläkään 2 minuutissa. Painoahan on pienelläkin yhdistelmällä helposti liki 50 kg. Eikö jaluskäydet tartu kumiveneeseen ja perämoottoriin kiini? Mielestäni epämielyttävin paikka säilyttää yhtään mitään.

Walker Bay on ihan ok mökkileluna, mutta ei siitä ilman sivuponttooneita ole apujollaksi. Tällöin ollaankin jo sellaisessa hintatasossa, että valinnan varaa riittää.

suosiolla... kirjoitti:

Pari lainausta tekstistäsi:

"omassa käytössäni pumpattavissa jollissa on ilmennyt vaurioita sekä hankauksesta hiekkaan, hinauksesta että tropiikin auringosta. Zodiacistani irtosi jopa peräpeili, kun saumat vähitellen pettivät. Pehmeät jollat menevät pohjasta puhki aika helposti ja niitä joutuu paikkailemaan varsinkin, jos niillä rantautuu rantahiekkaan mainingeissa",

"Jälkimmäisiä en ole nähnyt meidän markkinoillamme vielä, mutta maapallon toisella puolella niitä pidettiin parhaina."

Se siitä pallonkierotponnistelusta.

Kirjoituksestasi paistaa läpi kova liioittelu. Lasikuitu, PVC sen paremmin kuin ABS muovikaan ei kestä kalliolle vetoa jatkuvasti. Puhki kuluu melko nopeasti. Kokemusta on näistä.

Käsivoiminko vedät jollan spinnufallilla perämoottorin kanssa kannelle? En usko että nousee ilman vinssiä, eikä vinssilläkään 2 minuutissa. Painoahan on pienelläkin yhdistelmällä helposti liki 50 kg. Eikö jaluskäydet tartu kumiveneeseen ja perämoottoriin kiini? Mielestäni epämielyttävin paikka säilyttää yhtään mitään.

Walker Bay on ihan ok mökkileluna, mutta ei siitä ilman sivuponttooneita ole apujollaksi. Tällöin ollaankin jo sellaisessa hintatasossa, että valinnan varaa riittää.

Lue lisää

1. En mielestäni liioitellut missään kertomassani. Kerroin havaintojani koetun perusteella, ystävällisessä tarkoituksessa. Pallonkierrolla tietenkin tuli muutamassa vuodessa paljon enemmän jollan käyttöä kuin sitä voi saada tavanomaisilla kesälomaretkillä edes vuosikymmenien aikana.

2. Jollani painaa n. 35kg, perämoottori n. 15kg, joten arvauksesi 50 kilosta osui nappiin! ST-fallivinssini on mastolla eikä 50-kiloisen jollan nostaminen todellakaan vaadi sen enempää aikaa kuin kerroin, nostokorkeushan on reilusti alle 2m veden pinnasta mantookin yli kannelle. Samaa manööveriä on toistettu satoja kertoja sekä pävänvalossa että pimeällä.

Pieni vinkki: perämoottorin irroittaminen vedessä olevasta jollasta on tuulisella ankkuripaikalla joskus vaikeaa ja riskialtista. On helpompi nostaa jolla moottoreineen kannelle ja irroittaa perämoottori vasta sitten. Sekin onnistuu ilman toisen apua.

3. Jos veneessäsi ei ole fallivinssejä, asenna ihmeessä! Niitä tarvitaan muuhunkin kuin jollan nostamiseen. Miten saat purjeesi kireälle ja miten saat gastin/itsesi maston toppiin ilman vinssejä?

4. Veneiden kansissa on tietenkin eroja. Nykyisessä veneessäni pidän jollan etukannella siten, että sen perä (ja perämoottori) on mastoa päin ja etu-alavanttien suojassa. Skuutti ei tartu moottoriin, mutta voi tarttua airoon mikäli airot on jätetty paikoilleen. Jos välistaagi (kutteristaagi) on paikallaan, jolla on sen takana suojassa. Silti paras paikka jollalle olisi mielestäni isopurjeen puomin alla tai takakannella. Siihen nykyinen veneeni on liian pieni.

Ehkäpä alkavana kesänä sittenkin kokeilet jollasi vinssaamista kannelle edes silloin, kun olet satamassa.
Kerroit purjehtineesi Tanskan vesillä. Olet varmaan huomannut tanskalaisissa satamissa, jossa kylkikiinnitys on tavanomaista, että joillakin kokemattomilla purjehtijoilla on outo tapa kiinnittää jolla veneensä kylkeen ilmeisesti estääkseen toisten veneiden kylkikiinnitys omaan veneeseen. Onneksi purjehtijoilla on yleensä yhteishenkeä ja tällaiset temput on saatettu korjata omistajaa ohjaamalla ja kylkikiinnityspaikka on järjestynyt hyvässä yhteisymmärryksessä.

Omalta osaltani päätän tästä aiheesta keskustelun tähän, koska on turha junnata enempää. Walker Bay jollaa en ole koskaan käyttänyt, vain nähnyt käytössä. Luultavasti monet kumijollat voivat olla rantaleluja ja veneetkin isojen poikien vesileluja.

suosiolla... kirjoitti:

Jos jollaa ei joku rantautuessa vahdi, se kyllä kolisee ikävästi ainakin omaa venettä vasten, todennäköisesti myös naapurien kylkiin. Kumivene sitävastoin pysyy oman veneen peräpeilissä ja veneen suutaisena kunhan hieman nostaa peräpeiliä vasten. Perämoottia ei tietenkään pidetä hinattaessa kumiveneessä, vaan purkkarin peräkaiteessa.

Kumivene ei ole läheskään niin herkkä vaurioitumaan rantauduttaessa, kuin mitä yleensä luullaan. Kestää erittäin hyvin. Hiekka ei tee mitään. Nämä siis omakohtaisia kokemuksia. Kumivenettä on käyttäneet myös lapset, jotka eivät aina osaa niin paljon varoa. Rantautumisista ei ole aiheutunut yhtään vauriota.

Laiskuuttani en ole kumivenettä perässä vetänyt, vaan tarkoituksella. Kumivenettä pitää vetää hyvin lähellä. Tällöin ei kulkuvastus juurikaan muutu veneen ollessa ylösalaisin. Vastaa ehkä juuri sitä kulkuvastusta, jos perämoottori olisi kumiveneessä kiinni. Itse olen tehnyt vetoköyteen lenkin siten, että kun laitan sen veneen perässä keskellä olevaan knaapiin kiinni, on kumivenen veneen peräpeoilissä kiinni, Kun lähdetään liikkeelle, irtoaa komivene parikymmentäsenttiä peräpeilistä. Rantautuess avielä hieman kiristä, jotta myös peruuttaessa pysyy purkkarin rungon suuntaisena. Helpompi väsitellä esim. poijuja. Perämoottori kastuu vasta kun purkkari on ylösalaisin...

Pitkillä reissuilla kumivene kannatta välillä pakata. Meillä kumivene on täytettynä 6-7 kk vuosittain. Viime syksynä tyhjensin kumiveneen marraskuun lopussa. Noin kolme viikkoa sitten pumppasin. Käytämme kumivenettä myös mölkillä, joten on ehkä keskivertoa kovemmassa käytössä. Olenpa jopa käyttänyt sitä laiturin teossa. Vedin kiinni kallioon jolloin toinen jalko oli kalliolla ja toinen kiumiveneessä. Tein ns. kallionkylkilaiturin runkoa. Et taida nyt puhua omasta kokemuksesta.

Samat soutuominaisuudet pätevät myös pieniin jolliin, sillä erotuksella, että kumiveneiden kantavuus on huomattavasti suurempi ja niitä myös käytetään vaativimmissa olosuhteissa ja suuremmalla kuormalla. Pienet jollat ovat yhtälailla ahtaita soutaa. Siksi perämoottori on kätevä.

Harrastan myöa kevyveneitä ja tunnen kyllä Walker Bayn. Ponttoonit maksavat liki 1000 € (veneen lisäksi), ei taida hinta ja ominaisuudet oikein kohdata. Purjehtia voi, mutta vene ei todellakaan ole purjejolla. Se on ns. monitoimijolla, jolla voi tehdä melkein mitä vain (hieno lauserakenne), mutta missään se ei ole huippu. Apujollakäytössä kannattaa hankkia ponttoonit. Ja jos olet aikuinen ja meinaat purjehtia, hanki 10 sillä 8 on liian pieni. Niin vielä, kumiveneisiinkin saa peräpurjeen. Tarjoaa ehkäpä samanlaisa purjehdusnautintoja kuin Walker Bay.

Lue lisää

Oletko purjehtinut Walker Bay 10:llä? Itse olen pariin kertaan moista kokeillut yhdessä tyttäreni kanssa. Suurista ennakkoluuloista joutui luopumaan kokeiltuaan. Vene purjehtii yllättävän hyvin. Yhtäaikaa koepurjehduksella ollut optari jäi reilusti jälkeen. Purjehduksellisesti se ei tietenkään pärjää vaikkapa Laserille, mutta toisaalta sillä pärjää paljon kokemattomampi ja/tai kevyempi.

Walker Bay 10 on myös varsin tukeva eli en usko sen tarvitsevan tukevuuden takia ponttooneja apujollakäytössä.

http://www.venelehti.fi/veneet-ja-koneet/purjeveneet/walker-bay.aspx
http://www.vestek.fi/vene/luettelo/jollatjaveneet/wb10_testi_tm_15-01.pdf

..ja jatketaan sitten kirjoitti:

1. En mielestäni liioitellut missään kertomassani. Kerroin havaintojani koetun perusteella, ystävällisessä tarkoituksessa. Pallonkierrolla tietenkin tuli muutamassa vuodessa paljon enemmän jollan käyttöä kuin sitä voi saada tavanomaisilla kesälomaretkillä edes vuosikymmenien aikana.

2. Jollani painaa n. 35kg, perämoottori n. 15kg, joten arvauksesi 50 kilosta osui nappiin! ST-fallivinssini on mastolla eikä 50-kiloisen jollan nostaminen todellakaan vaadi sen enempää aikaa kuin kerroin, nostokorkeushan on reilusti alle 2m veden pinnasta mantookin yli kannelle. Samaa manööveriä on toistettu satoja kertoja sekä pävänvalossa että pimeällä.

Pieni vinkki: perämoottorin irroittaminen vedessä olevasta jollasta on tuulisella ankkuripaikalla joskus vaikeaa ja riskialtista. On helpompi nostaa jolla moottoreineen kannelle ja irroittaa perämoottori vasta sitten. Sekin onnistuu ilman toisen apua.

3. Jos veneessäsi ei ole fallivinssejä, asenna ihmeessä! Niitä tarvitaan muuhunkin kuin jollan nostamiseen. Miten saat purjeesi kireälle ja miten saat gastin/itsesi maston toppiin ilman vinssejä?

4. Veneiden kansissa on tietenkin eroja. Nykyisessä veneessäni pidän jollan etukannella siten, että sen perä (ja perämoottori) on mastoa päin ja etu-alavanttien suojassa. Skuutti ei tartu moottoriin, mutta voi tarttua airoon mikäli airot on jätetty paikoilleen. Jos välistaagi (kutteristaagi) on paikallaan, jolla on sen takana suojassa. Silti paras paikka jollalle olisi mielestäni isopurjeen puomin alla tai takakannella. Siihen nykyinen veneeni on liian pieni.

Ehkäpä alkavana kesänä sittenkin kokeilet jollasi vinssaamista kannelle edes silloin, kun olet satamassa.
Kerroit purjehtineesi Tanskan vesillä. Olet varmaan huomannut tanskalaisissa satamissa, jossa kylkikiinnitys on tavanomaista, että joillakin kokemattomilla purjehtijoilla on outo tapa kiinnittää jolla veneensä kylkeen ilmeisesti estääkseen toisten veneiden kylkikiinnitys omaan veneeseen. Onneksi purjehtijoilla on yleensä yhteishenkeä ja tällaiset temput on saatettu korjata omistajaa ohjaamalla ja kylkikiinnityspaikka on järjestynyt hyvässä yhteisymmärryksessä.

Omalta osaltani päätän tästä aiheesta keskustelun tähän, koska on turha junnata enempää. Walker Bay jollaa en ole koskaan käyttänyt, vain nähnyt käytössä. Luultavasti monet kumijollat voivat olla rantaleluja ja veneetkin isojen poikien vesileluja.

Lue lisää

vielä miten otat jollasta kiinni nostaessasi sen ylös. Oletko laittanyt nostolenkit, tuskimpa roikotat keulaköydestä. Puoshaalla irti kyljestä ja vinsillä ylös?

Nostinvissit löytyy myös mastolta, joten homma kyllä siinäsuhteessa onnistuisi helposti. Tuskin kuitenkaan näissä Itämeren olosuhteissa ryhdyn kannelle vinssaamaan. Tanskassakin peräpeiliävasten on poissa muiden tieltä.

Joakim kirjoitti:

Oletko purjehtinut Walker Bay 10:llä? Itse olen pariin kertaan moista kokeillut yhdessä tyttäreni kanssa. Suurista ennakkoluuloista joutui luopumaan kokeiltuaan. Vene purjehtii yllättävän hyvin. Yhtäaikaa koepurjehduksella ollut optari jäi reilusti jälkeen. Purjehduksellisesti se ei tietenkään pärjää vaikkapa Laserille, mutta toisaalta sillä pärjää paljon kokemattomampi ja/tai kevyempi.

Walker Bay 10 on myös varsin tukeva eli en usko sen tarvitsevan tukevuuden takia ponttooneja apujollakäytössä.

http://www.venelehti.fi/veneet-ja-koneet/purjeveneet/walker-bay.aspx
http://www.vestek.fi/vene/luettelo/jollatjaveneet/wb10_testi_tm_15-01.pdf

Lue lisää

Joo, varmaan pärjää ilman ponttoneja, mutta veneen kantavuus ja tukevuus lisääntyy huomattavasti ponttoonien ansiosta. Lisäksi ponttonit toimivat fendareina, joka minusta on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista.

Optari on aika huono vertailukohde, koska sekin on varsin huono purjehtija, toimii kyllä lapsienharjoitus- ja kipaveneenä.

suosiolla... kirjoitti:

Joo, varmaan pärjää ilman ponttoneja, mutta veneen kantavuus ja tukevuus lisääntyy huomattavasti ponttoonien ansiosta. Lisäksi ponttonit toimivat fendareina, joka minusta on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista.

Optari on aika huono vertailukohde, koska sekin on varsin huono purjehtija, toimii kyllä lapsienharjoitus- ja kipaveneenä.

Lue lisää

En omista Walker Bayta enkä ole kokeillut sillä kolhimista, mutta tuossa TM:n testissä sanottiin:

"Koska runko on läpeensä samaa muovia, mahdolliset naarmut eivät haittaa, ja veneen reuna on niin pehmeä, ettei se kylkikosketuksessa naarmuta vastapuolta"

Optari on tietysti melko huono purjehtimaan, mutta Walker Bay 10 oli mielestäni selkeästi parempi, kantoi hyvin aikuisen ja lapsen eikä kaatumisesta tuntunut olevan pelkoa ja roikkuminen ei ollut välttämätöntä (ainakaan keskituulessa), kuten mieleen tulevilla paremmin purjehtivilla (Laser, E-jolla jne.). Eiköhän se kumivene apupurjeella jää optarillekin...

Joakim kirjoitti:

En omista Walker Bayta enkä ole kokeillut sillä kolhimista, mutta tuossa TM:n testissä sanottiin:

"Koska runko on läpeensä samaa muovia, mahdolliset naarmut eivät haittaa, ja veneen reuna on niin pehmeä, ettei se kylkikosketuksessa naarmuta vastapuolta"

Optari on tietysti melko huono purjehtimaan, mutta Walker Bay 10 oli mielestäni selkeästi parempi, kantoi hyvin aikuisen ja lapsen eikä kaatumisesta tuntunut olevan pelkoa ja roikkuminen ei ollut välttämätöntä (ainakaan keskituulessa), kuten mieleen tulevilla paremmin purjehtivilla (Laser, E-jolla jne.). Eiköhän se kumivene apupurjeella jää optarillekin...

Lue lisää

jäkiä jäisikään, kolina kylkiin on inhottavaa ja tuo aina mieleen jälkienjättämisen mahdollisuuden.

Optari on tarkoitettu yhdelle lapsella alle 60 kg, kuten tiedät.

Joakim kirjoitti:

Oletko purjehtinut Walker Bay 10:llä? Itse olen pariin kertaan moista kokeillut yhdessä tyttäreni kanssa. Suurista ennakkoluuloista joutui luopumaan kokeiltuaan. Vene purjehtii yllättävän hyvin. Yhtäaikaa koepurjehduksella ollut optari jäi reilusti jälkeen. Purjehduksellisesti se ei tietenkään pärjää vaikkapa Laserille, mutta toisaalta sillä pärjää paljon kokemattomampi ja/tai kevyempi.

Walker Bay 10 on myös varsin tukeva eli en usko sen tarvitsevan tukevuuden takia ponttooneja apujollakäytössä.

http://www.venelehti.fi/veneet-ja-koneet/purjeveneet/walker-bay.aspx
http://www.vestek.fi/vene/luettelo/jollatjaveneet/wb10_testi_tm_15-01.pdf

Lue lisää

vaan myös edullisesti nettikaupasta www.mikimar.fi mistä ostin oman purjehduspaketilla ja viime viikonloppuna ainakin innostuttiin todella! Eikä kaadu ponttoneilla varustettuna vaikka iso äijä reunalla..