Positiivisia kokemuksia

Neljän vuoden lapsettomuuden ja 1,5 vuoden hoitojen jälkeen vihdoin raskaana :) Me ollaan myös selittämättömästi lapsettomia. 1,5 vuoden aikana tehtiin 3 inseminaatiota, 3 IVF:ää, 2 PAS:ia. Toisen IVF:n tuoresiirrosta raskaus, joka osoittautui kohdun ulkopuoliseksi. Nyt raskaana 3. IVF:n tuoresiirrosta.

Minä näen oleellisena sen, että hoidoista ei pidä tehdä elämän pääsisältöä. Täytyy olla muutakin elämää, ajatukset ja puheet eivät saa pyöriä vain lapsettomuuden ympärillä. Ei kenenkään mielenterveys kestä sellaista. Kannattaa ihan tietoisesti keksiä muita projekteja elämään, jotka saavat ajatukset, edes ajoittain, pois hoidoista.

Onnea sinulle jatkohoitoihin, toivoa on! On aivan tavallista aloittaa hoidot insseillä ja niitä tehdään tyypillisesti se 3 ainakin meille selittämättömille tapauksille. Ja harvoin eka IVF tärppää. Teillä on aivan hyvät mahdollisuudet onnistua jatkossa :)

sain puregonia, pregnyliä ja kohdun limakalvon paksuunnuttamiseen vagifemia ja divigeliä..

ja meni muutama kk ja olin raskaana!!

vauva pian syntyy ja olen elämäni onnellisimmassa vaiheessa, samoin mies!!

jatka vaan yrittämistä, KOSKAAN EI TIEDÄ koska tärppää!!! mäkin olin ihan varma ettei tule mutta sitten tulikin.

plussatuulia!!

tiedän tunteen todella hyvin.olen haaveillut vauvasta vuodesta 93. vasta 99-2000 tapahtunut kohdun ulkoinen raskaus sai minut tajuamaan että en oikeasti saa koskaan normisti lapsia.sitä ulkopuolistakin lääkäri ihmetteli että miten edes pystyi tulemaan koska johtimet ovat aivan tukossa. no siitä alkoi koeputki-putki..oltiin julkisella,kuopiossa,useita alkionsiirtoja..ei tulosta.sitten muutimme lpr,jossa menimme ensin julkiselle helsinkiin hoitoihin.(täytyy todeta että todella tyly hoitaja!!!yök!!) ei tuloksia.sitten menimme yksityiselle, ja eka yrityksestä raskaaksi. toisella kuulla mieheni ilmoitti haluavansa muuttaa pois. sain kesken menon,ja kilon yksityiseltä tulleita laskuja. nyt vuosia on kulunut ja nykyisen mieheni kanssa mentiin heti yksityiselle hoitoihin.tuore alkiosiirto tulos miinus. tipahdin niin totaalisesti että otin sairaslomaa töistäkin.luget olivat tehneet sellaisen olon että olin miltei satavarma olevani raskaana.. en kuitenkaan ollut.suruaikani kesti yli pakaste alkionsiirron. ja kun testipv oli 8.5. testasin todetakseni että miinustahan sieltä tulee taas että kolisee..pissattuani testille,menin kahvinkeittoon ja melkein unohdin testin.yhtäkkiä oli n.10min kulunut kun ryntäsin vessaan ja haalea plussa meinasi riuhtaista pumpunkin irti rinnastani!!
olen sen jälkeen testannut 4 testillä ja käynyt verikok.ja huomenna vielä oma lääkäri varmistaa ultralla että kaikki on ok.pelkään kokoajan että menetän tämän aarteen. kukaan ei usko miten paljon kaikki tuska on minua kuluttanut,ja miten pieni voi olla se asia joka kaiken muutta täysin päälaelleen.itku taas silmässä kun kirjoitan tätä. uskoni jumalaan palasi :) onnea teillekin,kyllä se sieltä vielä tuleepi

toivoa on,mulle tehtiin kolme inseminaatiota ja kolme koeputkihoitoa(kaikkiin jouduttiin tekemään punktiot yms,kun munasoluja saatiin niin vähän ja eivät ne vähätkään meinannu hedelmöittyä).Toisesta koeputkihoidosta raskaus alkoi,mutta meni heti kesken ja sit tämä viimein kantoi hedelmää ja nyt minulla on kolmen kuukauden ikäinen poika:).Eli luovuttaa ei kannata vielä,rankkaahan se on,mutta kaikkensa sitä yrittää.Onnea hoitoihin