On kova hinku hankkia uusi kamera. Käytössä on ollut digipokkari muutaman vuoden ja filmijärkkäri. Joskus päätin jäädä odottamaan täyskennojärkkäriä, mutta odotuksesta on tullut niin pitkä, että olen jo valmis ostamaan muutakin. Nyt olen vaan kuukauden verran veivannut ajatusta, enkä oikein keksi ratkaisua. Onko mitään järkeä yrittää hyödyntää vanhoja järkkärin kamoja: Nikonin salama SB-26 ja AF Nikkorit 50 mm ja 85 mm 1.8 D ja 1.8? Jostain ymmärsin, ettei filmiajan salama edes toimi ihan kunnolla digijärkkärissä. Nikonin halvimmissa järkkäreissä ei ilmeisesti edes toimi automaattitarkennus noilla vanhoilla laseilla. Nikonin D300 olisi varmaan mahtava, mutta ihan sen hintaista en ollut ajatellut. Olisin mielelläni kuullut mielipiteitä siitä, että jos hinnan takia hylkään tässä vaiheessa tarjolla olevat täyskennojärkkärit, niin kannattaako nuo vanhat tarvikkeet jättää huomiotta ja tehdä kameravalinta ihan vapaasti kaikkien kameramerkkien välillä ja hankkia rungon lisäksi joku uusi zoom-objektiivi ja uusi salama? Onko digiteknologia mennyt niin nopeasti ettenpäin, että hiljattain lanseeratulla edullisella n. 600 euron järkkärillä ja erityisesti siihen suunnitellulla objektiivilla saa yhtä hyviä tai parempia kuvia kuin vaikka vanhanaikaisemmalla Nikonin D80 rungolla (jonka saa myös jo tosi edullisesti) ja näillä vanhoilla laseillani? En kuvaile mitään erityistä, ihan vaan yritän saada hyvänlaatuisia kuvia arjesta ja juhlasta ja nyt lisää kuvausintoa uudesta kamerasta. Kesäksi olisi ihan pakko saada uusi...
mikä järkkäri kamerakuumeeseen
aniley
142191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
... Nikon D80 jos sen hinta vaan passaa. Tietysti noita D70/D70s/D100/D200 runkoja saa alkean parista saturaisesta. Kaikissa noissa mainituissa toimii noi sun kakkulat. Mitä siihen salamaan tulee, niin se ei toimi digijärkissä ttl:nä, koska digeissä ei ole aitoa ttl:ää kuten filmijärkissä eli valotuksen mittausta filmin pinnalta. Sitä salamaa voi käyttää manuaalisena, kun teippaat muut kontaktit kuin keskisynkan piiloon. Jos siinä salamassa on "auto"toiminto eli salamassa oma valotusmittari niin sitä voi myös käyttää. Mutta kontaktit kannattaa rajoittaa siihen keskimmäiseen tai ampua orjana. Minun milestä digeillä on todella helppoa käyttää salamalaitteita myös manuaalisena kun tuloksen näkee heti. Eli D80 ja paremmilla ei vanhat vermeesi mene hukkaan ja voit sitten myöhemmin hankkia nykyaikaisempaa salamaa, joka tukee digirunkoa.
Noi Kinokennoiset tuntuvat edelleen olevan marginaalissa, vaikka useammat valmistajat niitä mallistoonsa ottaakin ja itse uskon menevän vielä vuosia ennen kuin ne ovat tuossa tuhannen euron pyörteissä saatavana.
Muuten nyt alkaa saamaan noita vanhoja ammattimalleja käytettynä ihan sopuhintaan (tonnin paikkeille) siis D2h(jossain 600-800€ paikkeilla) D2X (vielä taitaa olla reilun tonnin verran hintaa käytettynä) D200 (ei varsinainen työläisrunko, mutta nyt hinnat siinä 700-800€, mutta tulevaisuudessa painuu parin sadan tietämille). Työläisrungoilla on vaan usein paukutettu kuvia miljuunia joten suljinremppa voitulla jossain vaiheessa kyseeseen.
Mutta siis D80 on pudjettiluokan nikon jonka saa uutena siihen alle tonnin hintaan ja toimii noilla sun vermeillä. Ai niin, varaudu siihen ettei digirungoissa aukkoa voi säätää objektiivin aukkorenkaasta (lähinnä koskee D-sarjan kakkuloita koska G-sarjalaisissa ei kokoaukkorengasta edes ole), vaan se säädetään aina rongon etukiekosta. Asia tuli itselleni aikoinaan järkytyksenä, mutta oikeastaan on ihan intuitiivista manuaalitilassa säätää aika takarenkaasta peukalolla ja aukko etusormella etukiekosta. Muuten käyttöliittymä on digirungoissa hyvin samanlainen kuin -90 ja 2000 luvun filmirungoissa ja ohjekirjaa tuskin tarvitsee jos olet filmirungolla jo kuvannut.
"Noi Kinokennoiset tuntuvat edelleen olevan marginaalissa, vaikka useammat valmistajat niitä mallistoonsa ottaakin ja itse uskon menevän vielä vuosia ennen kuin ne ovat tuossa tuhannen euron pyörteissä saatavana."
Syynä tähän on kinokokoisten kennojen "järjetön" koko. Yleensä puolijohteiden hinnat putoavat nopeasti, kun ryhdytään käyttämään pienempiä viivanleveyksiä ja muutenkin kutistamaan osan kokoa. Tätä ei voi tehdä "kinokoon" kennolle, koska silloin se ei enää ole oikean kokoinen.
Nuo piirit valmistetaan piikiekolle, joita on eri kokoisia. Muropaketti uutisoi ( http://plaza.fi/muropaketti/intel-siirtyy-450-mmn-piikiekkoihin ) intelin siirtyvän käyttämään 450 mm kiekkoja ja uutisessa todetaan että muut valmistajat käyttävät edelleen 200mm ja 300mm prosesseja. Eli jos otat 200mm halkaisijaltaan olevan ympyrän ja koetat saada siihen mahdollisimman monta kinoruutua ( ruudun ympärille ehkä bonuselektroniikkaa ja leikkausvara) ja mietit miten voi tulla virheellisiä kennoja, niin voi vähitellen ymmärtää, miten kennojen hinnat pysyvät korkealla, jos koko pysyy suurena.
olipa hyvää tietoa esim. tuosta salama-asiasta. Noilla vanhoilla objektiiveilla alkaa tietty aika pian kaivata laajakulmapuolta. Löytyy multa vielä vanha zoomikin, mutta ei kinokoon 28 mm laajakulma paljoa asiaa auta tuolla pienemmällä kennolla. Viimeisen vuoden olen kuvannut oikeastaan pelkästään tuolla digikompaktilla, ja filmijärkkäri on saanut ihan pölyttyä. Eniten olen jäänyt ikävöimään filmijärkkärillä otettuja henkilökuvia suurehkoa aukkoa käyttäen. Onko kuitenkin niin, että tuollaisella pienemmällä kennolla ei näillä 1:1.8 valovoimaisilla laseilla saa yhtä pientä terävyysaluetta kuin filmijärkkärillä? Tai olenko ymmärtänyt väärin? Vanhoja objektiiveja olisi kiva voida käyttää, ettei kerry niin paljoa turhaa tavaraa nurkkiin. Mutta onko niistä kuvan lopputuloksen kannalta yhtään mitään hyötyä verrattuna johonkin uuteen kelvolliseen zoomiin ?
Ei se syvyysterävyys sinällään miksikään muutu (kyseessähän on yksi ja sama klasi), mutta vastaavan rajauksen saamiseksi pitää kuva ottaa APS-C kennoisella hiukan eri etäisyydeltä (kauempaa) kuin kinarilla joten syvyysterävyys hiukan on erilainen, mutta aps-c järkällä vielä ihan samantyyppinen kuin kinarissakin.
Ja kannattaa, jos hankit tarpeeksi hyvän rungon. Halpalelujen kanssa tulee vaikeuksia.
Salamasta ei ole kokemusta. Toiset toimii toiset polttaa kameran hieman liioitellen mustaksi möykyksi.
Olympuksen vanhoja linsseja on kohtuullisen vaikea käyttää, joten en ole niiden kanssa leikkinyt.
Kavereiden kameroita katsellessani kukaan ei käytä oikeasti vanhoja linssejä, vaikka juuri niiden takia vanhat kanonistit, nikonistit, -nistit ovat pysyneet merkeilleen uskollisena. Useimmat ostivat ensimmäisen digirunkonsa kittien kera ja vaihtoivat vuodessa kitit parempiin. Viimeistään uusien, parempien linssien jälkeen kinokameran linssit jäivät hyllyyn. Kinokennoon siirtymisen jälkeen näyttää tapahtuvan toinen linssien uusimiskierros.
Toki kuvaavat ystäväni ovat varakkaita keski-ikäisiä, joten välttämättä tätä ei voi yleistää.
Taisit osata muotoilla ongelmani paremmin kuin itse!!! Tämä on se suuri ähky itselläni, että onko järkeä yrittää saada jatkoelämää noille vanhoille linsseille ja salamalle ja sen takia pysyä merkkiuskollisena. Mulla ei ole kavereiden kautta kokemusta. Olisipa siis tosiaan kiva kuulla, jos joku käyttää näitä filmiajan linssejä.
Nikonin AF 50 & 85 milliset ja SB 26 salama niin osta ihmeessä nikonin D80 tai parempi.
AF-optiikat ovat täyttä tavaraa digieissäkin, kuvakulma vaan pienenee croppikertoimen verran mutta hyvin onnistuu.
Halpis-Nikoneissa (D40-D60) ei tavallinen AF toimi, pitää olla AFs-mallinen optiikka jossa on tarkennusmoottori mukana.
Käsittääkseni SB26 salamassa on manuaalisäädöt ja A-automatiikka. Nikonin salaman A-automatiikka toimii hyvin, säätäen valotuksen salaman omalla mittakennolla kunhan kamerassa on laitettu sopiva aukko kohdilleen. Omaa kokemusta on SB 28&80-salamoista ja niiden automatiikka toimii aika mukavasti. TTL-mittaus ei toimi, mutta hyvin pääset alkuun vanhallakin.
vanhemmat käsitarkenteiset Nikonin optiikat on toinen juttu...nekin saat D80 kiinni, tarkennus pitää tehdä käsin pienehköstä etsimestä(ei välttämättä kovin kiva) ja valotusmittari ei toimi joten pitää valottaa erillisen mittarin tai arvion/kokeilemisen kautta histogrammilla.
D200---malleissa käsitarkenteisten optiikoiden valomittauskin toimii.
.... enimmäkseen kinokokoon piirtäviä klaseja kahdesta syystä. Ensiksikin kuvaan sekä filmille että digille ja käytän samoja kakkuloita molemmissa rungoissa. Toisekseen olen ostanut jokusen optiikan käytettynä.
Vanhempien optiikoiden huonompi "digikelpoisuus" eli eivät vastaa telesentrisyyden vaatimukseen, kompensoituu kinoa pienempää kennoa käytettäessä, koska vinjetoituminen jää kuva-alan ulkopuolelle. Kinokennoisessa digissä vinjetointi vanhoilla klaseilla voi häiritä mikäli kennorakenteessa ei ole tätä huomioitu (esim. Leican digijärkissä (ovat kylläkin APS-H kokoa, mutta isompia kummiskin) käytetään kennon laidoilla epäkeskoa mikrolinssistöä).
> vanhemmat käsitarkenteiset Nikonin optiikat on toinen juttu...nekin saat D80 kiinni, tarkennus pitää tehdä käsin pienehköstä etsimestä(ei välttämättä kovin kiva) ja valotusmittari ei toimi joten pitää valottaa erillisen mittarin tai arvion/kokeilemisen kautta histogrammilla.
...oikein ymmärrä. Kun minulla on Sony A100:ssa Zenitar kiinni adapterin välityksellä, joka on umpilevyä reunoiltaan ja ei siis edes tuo lasin pinni pääse liikkumaan mitenkään, niin mitenkäs minulla tuo automaattivalotus kuitenkin toimii aukon esivalinnalla?
Sonyssa , Canoneissa ja monessa muussa toimii valotus aukkoautomaatilla vaikka nokalla olis mikä optiikka, mutta Nikonin rampautettu objektiivien yhteensopivuus aiheuttaa sen että halvoissa Nikoneissa ei automatiikka tai valotusmittari toimi käsitarkenteisissa Nikkoreissa eikä muissakaan vastaavissa optiikoissa.
Mulle on yks lysti toimiiko vanhat optiikat omassa kamerassa, mutta toisille se on tärkeämpi juttu.
minäkin käytän tosin olymppuksessa vanhoja om zuikoja. ja hyvin toimii valonmittaus, aukko ja tarkennus on tehtävä käsin. mahtava fiilis. jos on huono näkö tai pimeää ettei näe etsimestä tarkentaa ja aikaa on niin tarkennuksen saa todella tehtyä live-näytön 10 kertaisella suurennoksella.
tarkennus täydellä aukolla ja sitten vasta himmennys näkee paremmin tarkentaa.
Kiitos vaan kaikista kommenteista. Kameran ostaminen tuntuu nyt paljon yksinkertaisemmalta, kun päätin lähteä liikenteeseen vanhoilla tilpehööreillä ja ostaa vain uuden rungon. Kun siten säästyy kovasti euroja toisessa päässä, niin ryhdyinpä heti tähyilemään parempaa runkoa. D300 ei tunnu mahdottomalta; Saksan hintavertailuissa sitä näytti saavan 1400 euron pintaan. Paljon vähempikin minulle riittäisi, mutta katsotaan... Ja maksoi sentään digikompaktini 4 vuotta sitten 900 e..., saa nyt 1400 eurolla melkoisesti enemmän vastinetta rahalle.