Meillä tuli kaverin kanssa tinka. Toisen mielestä Jari Sillanpään Satulinnan on tango ja minun mielestäni se on hidas lavafoksi tai ei ainakaan tango. Mitä mieltä ootte? Vastapuoli perusteli mielipiteensä sillä, että kappale on suosituimmat tango-kappaleet levyllä. Uskalsin silti väittää vastaan...
antakaa vastaus tinkaan
typitii
91633
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei missään nimessä ole tango. Foxia vaan.. :) Mut ihan hyvä slovari tanssia.
Alun perin se tarkoitettiin kait tangoksi, mutta slowari/hidas lavafoksi/blues se Sillanpään versionoa (muistaakseni) on.
että alun perin säveltäjämestari Kuoppamäki olisi säveltänyt sen valssiksi, mutta lähettäessään tarkat sanat ja omasta mielestänsä riittävän määrän nuotteja Sieltä Saksasta sinne äänitysstudioon Suomeen Sillanpäälle ja sille orkesterille, Kuoppamäki mitäilmeisimminkin herkutteli erittäinkin pitkälti ajatuksella, että niitä nuotteja tarkoin tulkitsisivat säveltäjämestarin tarkoittamalla tavalla sekä nuorten- että vanhaintanssimusiikin ammattilaiset, mutta kittiä kanssa: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että partituurista kaikesta kuullusta päätellen puuttuneet tahtiviivastot ja niitä vastaavat –merkinnät saivat aikaan siinä äänitysstudiossa hirvittävänkin raivoisia taiteellisia erimielisyyksiä siitä, miten se piti Satulinna soittaa ja siitäkin, miten sitä ei pitäisi missään nimessä Satulinnaakaan soittaa tai ainakaan laulaa.
Väitetään, että kuultuaan ensikerran Satulinna-nimisen valssinsa Kuoppamäki olisi heti sitä introa kuunnellessaan karjunut jotain aivottomista kusipäistä ja vihoviimeisistä sekä nuorten että vanhaintanssitunareista, mutta helkkarin suuri yleisö oli haltioissaan ja loppuhan on sekä nuorten että vanhain myöskinsä tanssihistoriaa.
Satulinna on myöskinsä juuri se viisu, joka alun perin sai tuohon ylle ja alle kirjoittaneen kuuntelemaan siihen saakka kavahtamaansa iskelmämusiikkia hieman toisin korvin, mutta em kirjoittanuthan toki oli juuri niihinkin aikoihin erinäisten ja näin sivumennen sanottuna hirvittävien ihmissuhdekarikoittensa herkistämä, joten kyse lienee ja etenkin katsantokannasta riippuen joko hyvin onnellisesta tahi täysin onnettomasta joko nuorten tahi vanhain tanssisattumasta. No olihan siinä iskelmäheräämisessä oma osansa sen matkailuradion luo unehtuneella kaljakorillakin ja sillä makkarapaketilla, mutta saattoi tapauksella silti olla jokin syvenpikin merkitys, sillä vielä tänäkään päivänä kukaan ei tiedä tai ainakaan muista, kuka sen oli iskelmille rokilta kääntänyt.
Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
http://www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm
kertahan tuo ei Satulinnakaan ollut, jolloin sillä hetkellä toinen toistansa hirvittävänpien väärinkäsitysten ja suoranaisten tunarointien seurauksena on etenkin jäljestäpäin kaikessa rauhassa tarkemmin ajateltuna jotain merkittävää ja varsin hyödyllistäkin syntynyt: nythän on hyvinkin pitkälti niin, mikäli Columbus todellakin olisi ollut niin hyvä navigaattori kuin hän itse väitti, ei hän olisi koskaan Ameriikkaan vahingossa törmännyt, sillä hänhän oli menossa etenkin sieltä Ameriikasta ja täältä Euroopasta katsoen täysin erilliseen maanosaan, joten siinä tilanteessa Columbuksenkaan hirvittäviä navigointivirheitä ei hyvälläkään tahdolla kovinkaan vähäisinä voitane pitää.
Useat teistä mitäilmeisimminkin ovat aikeissansa huomauttaa, että toihan Columbus sieltä Ameriikasta palatessaan sentään tuliaisinaan sieltä löytämiään latinanameriikkalaisia kuumia sekä nuorten että vanhain tanssirytmejä, jotka saavuttivat Euroopassa heti raivoisan suosion, joka ei vieläkään laantumisen merkkejä näytä. Tuo on totta, mutta mikäli ajattelemme asiaa hieman tarkemmin, havaitsemme, että kyse oli myöskin huomion kääntämisestä hurjalla julkisuusmyllyllä eli ihmisrytmisirkuksella toisaalle siittä tosiasiasta, kuinka surkea merenkävijä Columbus itse asiassa oli: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että tuota ennen Pohjolan helkkarin komeat viikinkiherrat olivat eukoiltansa täysin salassa ja vasiten eli hämmästyttäviä navigaatiotaitoja osoittaen jopa vuosisatoja tranpanneet siellä Ameriikassakin senoriittoja tanssittamassa vedoten lähtiessään sinänsä toki hyvinkin hatarasti niissä tilanteissa mukamas suunnitteilla olleisiin sotaretkiin ynnä muihin sensemmoisiin uhkaaviin lähitaistelutilanteisiin, joita tiettävästi kosolti po komeitten viikinkiherrain sekä em senoriittojen välillä nähtiinkin todella kuumien latinanameriikkalaisten rytmien soidessa taustalla.
Se, miksi nuo helkkarin komeat viikinkinherrat välttämättä halusivat niin pohjoisia reittejä käyttää, johtui nykykäsityksen mukaan siitä, että kukaan ei ollut keksinyt keinoa, jolla jäitä voisi etenkin pitkiä matkoja mukanaan niitten sulamatta kuljettaa, joten ihan kaikki matkareitit piti huolellisesti suunnitella siten, että niitten reittien varsilta kokoajan sai jäitäkin lantrinkeihinkin.
Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
http://www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm
helkkarin suurelle eurooppalaiselle sekä nuorten- että vanhaintanssiyleisölle tapahtuneen täysin tapaturmaisen paljastumisen jäljestä oli vain ajan kysymys, koska näyteltäisiin seuraava vielä tuotakin traagillista merenkäyntitragediaa surkeanpi näytös, jonka näyttämön savuavista raunioista myöhemmin koituisi merkittävää ja etenkin täysin yleistä hyvää myöskinsä helkkarin suurille sekä nuorten että vanhain tanssiville yleisöille: Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että tyhjäpäisistä kenties tyhjäpäisin ja tunareista tunarein, melko komea herra Goodyear oli em näytäntöön mennessä hassannut ”keksintöihinsä” sekä oman että vaimonsa suvun ja eräitten muitten sukujen varat.
Vihoviimeisenä oljenkortenaan po suvut lähettivät herra Goodyearin mahdollisimman kauas eli käytännöllisesti katsoen Latinanameriikkaan pienelle autiosaarelle kehittelemään luonnonkumipellavaisia sadetakkeja. Sehän päättyi sadetakkiprojektikin hirvittäviin kyyneliin, sillä herra Goodyear unohti illalla maate pannessa sammuttaa puhalluslamppunsa, jolla hän sulatteli niitä luonnonkumipaalejaan. Yöllä koko sadetakkilaboratorio eli käytännöllisesti katsoen se autiosaari henkilökuntineen paloi infernaalisen rajussa tulipalossa maan tasalle.
Pelastusretkikunta löysi savuavista raunioista nyyhkyttävän herra Goodyearin, joka eturauhasvaivansa ansiosta oli sinä helvetillisenä yönä pelastunut kuin ihmeen kaupalla liekkimerestä oltuaan syttymishetkellä meren rannalla heittelemässä jälleen yhtä kepillistänsä…tai kepillistä ja kepillistä, mutta kumminkin…vettä. Vakuutustarkastajan alkaessa kuulustella syttymissyitä, ilmeni, että herra Goodyear itkikin ilosta ja väitti tulipalossa keksineensä, miten luonnonkumista viimeinkin saataisiin juuri tuolloin yleistymässä olleen vanhaintanssiautomobiilin kestäviä renkaita (menetelmä tunnetaan nykyään vulkanointina). Eikä siinä vielä kaikki: nythän oli erittäinkin pitkälti niin, että herra Goodyear väitti, että samalla menetelmällä kyettäisiin valmistamaan ennennäkemättömän hyvin etenkin nop-nop-nopeissa paitsi pitäviä niin myöskinsä kestäviä sekä nuorten että vanhain tanssikummikenkiä.
Vakuutusyhtiön tarkastaja, joka sattumoisin oli hänkin tanssimiehiä oivalsi, että oli syytä jättää palojen syttymissyitten tutkimukset sikseen ja korvata kaikki menetykset täysimääräisenä ja antaa huomattavia alkupääomia perustettavalle sekä nuorten että vanhain tanssikummikenkätehtaalle, jonka turvin herra Goodyearkin sittemmin löi silmittömiksi rahoiksi, sillä pitävien ja kestävien sekä nuorten että vanhain tanssikummikenkien kysyntä ylitti hurjimmatkin odotukset eikä näytä laantumisen merkkejä vieläkään. On toki myönnettävä, että niitten tanssikummikenkien sivussa alkoi hiljalleen mennä kaupaksi pieniä määriä automobiilien renkaitakin, sillä sekä nuorten että vanhain tanssikinppakyyditykset alkoivat yleistyä sitä mukaa kuin automobiilitkin, mutta automobiilirenkaitten kysyntä oli noihin aikoihin niin pientä, ettei sillä tuotantolinjalla ollut taloudellista merkitystä, vaan oli se etenkin alussansa kannattamatonta sivubisnestä.
Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
http://www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm
Sillanpään Satulinna on hidas beat.
medium-beat:ti! Tempokin näppituntumalta muisteltuna noin 120bpm, tai vähän alle?
Hidas beat:ti on esim Lapin kesä.
Originaali sävellys on tango.
No höpöhöpö, ei varmasti ole tango.Onko sinulla nuottikorva vähän vinksallaan.