Tyttömme on hiemen yli kahden ja tutti jäi pois viime perjantaina. Tuttia on käytetty vain päiväunille ja yöunille mentäessä. Muulloin ollut piilossa. Hyvin on nukkunut 11-12 tuntia ja nukkumaan mennyt itse sänkyyn kävellen tutin saatuaan. Siellä 5-10 min touhuillut ja nukahtanut.
Nyt nukahtaminen todella vaikeata. Käy aivan ylikierroksilla ainakin puoli tuntia ennen nukahtamista. Joudun menemään viereen että pysyisi sängyssä. Eikä haluaisi edes mennä sänkyyn, stressaantunut ja sanoo ei. Ennen itse totesi että nukkumaan. Tunnisti väsymyksensä ja sänkyyn oli kiva mennä.
Sängyssä nauraa ja itkee vuoronperään. Läiskii sekä itseään että minua. Hyppii,pomppii,raapii ja potkii. Selkeästi purkaa pahaa oloa ja sitten itkuisena pyytää anteeksi kun minuun tai itseen sattuu. Joka ilta melkein veri lentää suusta kun lyö suunsa riehuessaan. Toissailtana meiltä molemmilta oli huuli auki...
Normaalisti kiltti tyttö. Tiedostaa oikean ja väärän. Kuuntelee selityksiä, keskittyy kirjoihin ym. Ei siis mitenkään poikkeava. Uskoo hyvin siihen nähden että uhmaiässä.
Onko kenelläkään vastaavaa kokemusta tai ehdotuksia mitä pitäisi tehdä. Meneekö itsestään ohi ajan kanssa? Tuntuu pahalta nähdä oma lapsi tuollaisena. Nukkuu kyllä sitten yön heräilemättä,kun saa itsensä rauhoittumaan.
Nyt nukahtaminen todella vaikeata. Käy aivan ylikierroksilla ainakin puoli tuntia ennen nukahtamista. Joudun menemään viereen että pysyisi sängyssä. Eikä haluaisi edes mennä sänkyyn, stressaantunut ja sanoo ei. Ennen itse totesi että nukkumaan. Tunnisti väsymyksensä ja sänkyyn oli kiva mennä.
Sängyssä nauraa ja itkee vuoronperään. Läiskii sekä itseään että minua. Hyppii,pomppii,raapii ja potkii. Selkeästi purkaa pahaa oloa ja sitten itkuisena pyytää anteeksi kun minuun tai itseen sattuu. Joka ilta melkein veri lentää suusta kun lyö suunsa riehuessaan. Toissailtana meiltä molemmilta oli huuli auki...
Normaalisti kiltti tyttö. Tiedostaa oikean ja väärän. Kuuntelee selityksiä, keskittyy kirjoihin ym. Ei siis mitenkään poikkeava. Uskoo hyvin siihen nähden että uhmaiässä.
Onko kenelläkään vastaavaa kokemusta tai ehdotuksia mitä pitäisi tehdä. Meneekö itsestään ohi ajan kanssa? Tuntuu pahalta nähdä oma lapsi tuollaisena. Nukkuu kyllä sitten yön heräilemättä,kun saa itsensä rauhoittumaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voisiko tutin nyt sitten korvata jollakin esim. unilelulla tai jollakin muulla lapselle tärkeällä jutulla? Periaatteessa 2-vuotias on jo niin iso, että hänelle kannattaa selittää monta kertaa (tai ainakin yrittää), miksi tutista on luovuttu. Miten teillä se tutista luopuminen konkreettisesti tapahtui? Hävisivätkö tutit vain yhtäkkiä vai luovutitteko ne jonnekin yhdessä lapsen kanssa?
kertaa ja selitimme että ankanpoikanen tarvitsi tuttia. Tyttö oikeastaan mielestäni hyväksyi asian koska ei varsinaisesti ole kertaakaan itkenyt tutin perään. Ja selittänyt itsekin ankanpojan vieneen sen. Kaikki olisi sen puoleen ihan hyvin. Ei myöskään pyytele tuttia.
Ongelmana se unenpäästä kiinni saaminen. Turhautunut itsekin selvästi. Sängyssä on unileluja, mutta ne eivät tunnu auttavan. Muuten samanlaiset rutiinit kuin ennenkin iltaisin. En oikein osaa miettiä mikä olisi tutin korvaava väline.
Yhdessä tuttia ei luovutettu. Ne vain hävisivät.
Koita laulamista! Se rauhoittaa ainakin meidän pojan ja sen jälkeen nukahtaa itsekseen. Aloin laulamaan kun tutti jäi kokonaan pois, on auttanut ainakin meillä, eikä ongelmia nukahtamisessa.
kokeiltu. Laulamme nukkumattia ja tyttökin osallistuu aina. Osaa laulun sanat ulkoa. Viihtyy niin kauan kun lauletaan, mutta sitten kun ohjelma loppuu ja pitäisi nukahtaa niin rauhattomuus alkaa.
Eilen luimme sängyssä yhdessä. Tyttö oli väsynyt ja ihan rauhallinen. Haukottelikin jo. Mutta kun piti nukkua niin ähellys alkoi. Ei malta nukahtaa lukemiseen kun haluaa osallistua ja katsoa kuvia.
Lapsellasi on voinut olla tapana imemisen lisäksi myös hieroa tutilla nenää,muistatko nähneesi?
Joten tuli mieleen että jospa jonkinlainen rätti (meillä vanhasta lakanasta tehty käytössä)auttaisi.
Meillä poika,3v. käyttää vieläkin unirättiä,
yhtä kulmaa imeskelee ja toisella kulmalla hieroo nenäänsä.:)
TOIVOTTAVASTI NUKAHTAMINEN TEILLÄ PIAN HELPOTTUU!
nähnyt tytön hieroneen tutilla nenäänsä. Ja kun ei oikein jaksa keskittyä unileluihinkaan. Ennen aina otti jonkun niistä kainaloon ennen nukahtamista.
Mutta parempaan suuntaan ollaan jo menossa. Nyt jo toinen päivä kun nukahti riehumatta viereeni. Ollaan siirrytty sänkyyn katselemaan kirjoja ja siitä sitten sammuteltu valot. Tänään meni illalla ihan omatoimisesti sänkyyn niitä lueskelemaan. Jospa kohta sitten nukahtaisi ilman että olen vieressä. Onneksi näin!
Kiitos kaikille vinkeistä=)
Taisi olla vaan kapinaa kun joutui tutista luopumaan joten eiköhän se siitä!!
HYVIÄ ÖITÄ TEIDÄN PERHEELLE..:)