Palasin tänään Suomeen yli kolmen viikon Euroopan seikkailujeni jälkeen.
Usein kuulee huokauksia, että on ihana palata kotiin pitkän matkan jälkeen. Tuo huokaus ei kohdallani pidä lainkaan paikkaansa. Tunnen olevani maailman kansalainen ja kotini on siellä missä minulla on hyvä olla.
Kun lähdin huhtikuun puolenvälin jälkeen lunta oli vielä hangiksi asti ja kun palasin tänään bongasin pieniä lumen jämiä metsänsiimekseissä laskeutuvan lentokoneen ikkunasta.
Hollannin ja Ranskan 20 - 27 lämpöasteiden, vihreyden ja kukkaloiston jälkeen harmaa, kolea ja sateinen sää toivotti meidät tervetulleeksi Perukkaan.
Kolme viikkoa ilman tietokonetta, televisiota, radiota (tietoisesti valittu vaihtoehto) vastineeksi, museoita, taidenäyttelyjä, nähtävyyksiä, uusia maita, kaupunkeja, rantabulevardeja, piknekkejä, terasseja. Viinilasillinen ilta-auringossa ja illallinen kuunvalossa, pulujen huhua vanhojen kivikirkojen torneissa. Siinäpä musiikkia joka uuvutti ihanaan uneen touhuisan päivän jälkeen.
Matkamme onnistui yli odotusten ja asetimme jo uusia unelmia joita nyt työstämme ja aijomme toteuttaa niistä osan vielä tänän vuoden aikana.
Mitkä ovat sinun matkaunelmasi ja toteutuvatko ne vai jäävätkö ne unelmiksi roikkumaan utupilviin?
Onko unelmasi ranta- vai kaupunkiloma? Rantaloman aktiviteetit vai löhöily? Kamarimusiikkijuhlat vai rockfestarit? Ulkomaan matkat vai kotimaa maitolaiturit? elämysmatkat alkeellisiin- tai hemmoittelukohteisiin?
Suunnitteletko etukäteen päiväsi vain annatko mielialasi ohjata lomaasi?
Näitä pohdiskellen ja aurinkoa odetellen hyvää illan jatkoa ; )
Mandi
Usein kuulee huokauksia, että on ihana palata kotiin pitkän matkan jälkeen. Tuo huokaus ei kohdallani pidä lainkaan paikkaansa. Tunnen olevani maailman kansalainen ja kotini on siellä missä minulla on hyvä olla.
Kun lähdin huhtikuun puolenvälin jälkeen lunta oli vielä hangiksi asti ja kun palasin tänään bongasin pieniä lumen jämiä metsänsiimekseissä laskeutuvan lentokoneen ikkunasta.
Hollannin ja Ranskan 20 - 27 lämpöasteiden, vihreyden ja kukkaloiston jälkeen harmaa, kolea ja sateinen sää toivotti meidät tervetulleeksi Perukkaan.
Kolme viikkoa ilman tietokonetta, televisiota, radiota (tietoisesti valittu vaihtoehto) vastineeksi, museoita, taidenäyttelyjä, nähtävyyksiä, uusia maita, kaupunkeja, rantabulevardeja, piknekkejä, terasseja. Viinilasillinen ilta-auringossa ja illallinen kuunvalossa, pulujen huhua vanhojen kivikirkojen torneissa. Siinäpä musiikkia joka uuvutti ihanaan uneen touhuisan päivän jälkeen.
Matkamme onnistui yli odotusten ja asetimme jo uusia unelmia joita nyt työstämme ja aijomme toteuttaa niistä osan vielä tänän vuoden aikana.
Mitkä ovat sinun matkaunelmasi ja toteutuvatko ne vai jäävätkö ne unelmiksi roikkumaan utupilviin?
Onko unelmasi ranta- vai kaupunkiloma? Rantaloman aktiviteetit vai löhöily? Kamarimusiikkijuhlat vai rockfestarit? Ulkomaan matkat vai kotimaa maitolaiturit? elämysmatkat alkeellisiin- tai hemmoittelukohteisiin?
Suunnitteletko etukäteen päiväsi vain annatko mielialasi ohjata lomaasi?
Näitä pohdiskellen ja aurinkoa odetellen hyvää illan jatkoa ; )
Mandi
Vastaukset 28
Vanhimmat
oli hieno reissu voin vain kuvitella.
Nojatuolimatkailijana siihen se jääkin ja uskon,että se riittää tällä hetkellä.
Elämykset ovat ihmisillä aina käsillä,jos osaa antautua niiden matkaan.Maitolaituri,kesä ja kärpäset muunmuassa.:)
Kotimaa on koluamatta ja vaihtoehtoja on sankoin määrin.Lapista Porkkalan niemen nokkaan löytyy ihan mitä vaan citylomasta korpivaelluksiin...
Itse olen haaveillut melonnasta täällä Suomenmaan vesistöissä.
Kotimaassakin voi tehdä yllättäviä löytöjä matkailun suhteen,mutta taitavat mennä ulkolaisten parempiin "suihin".
pitkän melontaretken kohteeksi. Tein siellä kerran vajaan viikon pituisen retken ja lähtisin koska tahansa mielelläni uudelleen.
Joko olet tehnyt melontaretkiä vai onko koko melontajuttu vielä haaveen tasolla?
Ihastuin lajiin muutamia vuosia sitten ihan ensikokeilulla. Upea liikkumistapa luonnonystävälle. Jo parin tunnin melonta kiireisen työpäivän jälkeen saa tuntemaan itsensä uudeksi ihmiseksi.
ainakin vielä,mutta tiesin heti ensi näkemältä,että se on mun juttu. Ihmeellistä. Vesi on kiehtova elementti ja olen sinut sen kanssa.
Meiltä löytyy täältä ihan läheltä mahdollisuus melontaan,mutta Merenkurkku kuulostaa jännittävältä.
matkailua, kun rahat eivät jne...
Maapallokin on
nähtävyys turisteille
tallottunakin
muistoihin häviää
säilyykö edes mieli
lohduttelisin.
Ja maapalloilla sua pompottelisin.
hauskaa... nauran.
Mutta minä kerkesin ensin. Pallo on minulla :)
Minä se vain pallottelen mielikuvilla.Pidä vaan pallo hallussa.:)
Kiva että sulla oli hyvä ja elähdyttävä matka!
Minä haaveilen pitkästä reissusta karuimpaan pohjoiseen, mulle se olisi matkan tekoa autolla ja pieniä vaelluksia teitten varsilla jaksamisen mukaan, sapuskan laittoa taivasalla, peseytymistä tunturipurossa, juttelua iltavalkealla, elämistä niukoin varustein kekseliäisyyttä käyttäen. Ihan yksin en kumminkaan tohdi lähteä eikä kukaan lähde kaveriksi niin hankalaan matkaan, kun kaikki raatovainaatkin haluaa nykyään vain bailata ja bilettää. Mä en!
...tää on vitsi...meiltä on Hesan rajalle kolmen minuutin kävely....mut ei tuu mentyä...mitäpä siellä...
tekemäsi kanssa, tai pitkän teemamatkan.
Tervetuloa takaisin, kyllä se meijjänkin kesä lämpiää. :)
sais olla kotona ,mennä takapihan terassille ja kuunella lintujen lauluu.
Kaikki ulkomaan pellet sais olla ihan rauhas mun puolesta,38v resuamista takana ,se riittää.
Kotimaan kierto olis asiallista ja mukavaa.
sellaista se, - tässä on "resuttu" ja koluttu (melkein) koko kotimaassa, niin nyt tekisi mieli vielä nähdä mualimmoo muultakin kantilta.
Asiat on aina sitä miltä kokemuspohjalta niitä katotaan, niin se on...
Hyvää huomenta vaan sinne "turkkuseen" :)
että huomenta ensin ,ja sitten että suomalaisen on paras olla suomessa,näin mä oon antanu itteni ymmärtää.
Kaikkein suurimmat rasistit oon tavannut Afrikassa,valkosella ei ollut mitään arvoo siellä,vaik lumput vietiin päältä,se oli heiän tapas.
Missäpäin Afrikkaa hankit huonot kokemuksesi? Etelä-Afrikassa tai Marokossa?
Itse matkustin Marokon jälkeen Tunisiassa ja seillä hämmästelin ihmisten uskomatonta ystävällisyyttä, rehellisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Turistejakaan ei ryöstetty kuin ihan "rehellisesti" kaupoissa ja tasa-arvolakikin on ollut voimassa jo vuodesta 1956.
Etelä-Afrikkaan en toivo "joutuvani", vaikka erityisesti saksalaiset kehuvat sitä edulliseksi ja mielenkiintoiseksi kohteeksi. En halua asua kaltereiden takana enkä halua pelätä oman turvallisuuteni puolesta.
varsinaisii turisti paikkoi ja meno on aika villiä.
Elämäni kovimman turpaan veto kisan kävin ghanalaisessa maissipellos,oli henkestä kysymys.
Valtaosa kokemuksista on afrikan kainalosta,sielt ginean lahden puolelt.
Tuttua on minulle,kyllä kotimaahan aina ilo on palata pitkän reissun jälkeen,mutta ihanoja hetkiä ja muistoja on minullakin ulkomaan matkoista.Asuntoautolla kierrettiin Eurooppaa mieheni kanssa 5 viikkoa monena kesänä.Espanjassa oltiin 2 viikkoa ja Bulgariassa 1viikko,Unkarissa 1 viikko ja Ranskassa 1 viikko.Valitettavasti hän kuoli 3 vuotta sitten syöpään,ja sen jälkeen en ole ollut missään vaan kotona ja mökillä.Olishan se aika taas lähteä matkustamaan jos matka seura löytys.
Joskus on saattanut olla unelmia.
Ensimmäinen täyttymys tuli aikoinaan 4,5-viikon automatkalla Välimerelle.
Pakolliset Rooma, Pisa, Firenze, Venetsia ja rannalla makailua Istrialla ja Ranskan Rivieralla.
Sittemmin kuskasimme penskoja kaikki lomat pitkin Eurooppaa.
Olivat "sekalomia".
Pää- ym. kaupungit.
Huvi- ja safaripuistot.
Hiekkarannat.
Museot, linnat katedraalit.
Painotukset ovat nyt muuttuneet.
Ranta ei kiinnosta muuten kuin vilkkaan elämänsä vuoksi.
Vanhoja kaupunkeja olemme kierrelleet kahdestaan.
Kulttuurista oopperaa Veronassa, Helsingissä ja Savonlinnassa.
Musikaaleja Lontoossa, Helsingissä ja Berliinissä.
Tuosta voi päätellä meidän asuvan suhteellisen kaukana pääkaupungistamme.
Kerran vuoteen joku lämpimän meren risteily tai kiertomatka kauempana.
Parhaiten viihdyn Itävallassa ja Unkarissa.
Aikanaan muodostuneet perhetutut alkavat vähitellen kuolemaan joten kontaktit harvenevat.
Pitkäaikaistyöttömän 3kk:n työnhakumatkat Espanjaan ovat lopultakin mukavimpia.
Ehtii kotiutumaan niin hyvin että on haikeaa lähteä Suomeen uusimaan "lisenssiä".
Uusi hakumatka edellyttää vähintään kuukauden työrupeamaa Suomessa.
Valmiita kiertomatkoja lukuun ottamatta liikumme omaehtoisesti ilman tarkempaa suunnitelmaa tai aikataulua.
Lentoajoista riippuen saatan varata majoituksen ensimmäiseksi tai viimeiseksi yöksi kentän läheisyyteen.
Yleensä olemme keskikesän Suomessa mutta nyt lähdemme heinäkuun puolella kiertelemään pitkästä aikaa Baltiaa.
Edelliseen, sitä kautta tehtyyn Unkarin matkaan on aikaa jo 9-vuotta.
Vaimo häippäsee kaverinsa kanssa Kroatiaan kesäkuun loppupuolella.
Elo/syyskuun vaihteessa muutamme vähäksi aikaa Espanjaan.
Siihen mennessä täytyy suunnitella sydäntalvi.
Liekö tämä joutilas elämä tylsistyttänyt kun kummempia, matkailuun liittyviä unelmia ei ole?
Asumismuodonkin muutimme "helpompilähtöiseen" kerrostaloon.
Piipahtelu ja syventyminen eri kulttuureihin ovat kaksi eri asiaa. Olen työ elämässä sekä omallakin ajalla saanut elää kolmessa maanosassa ja matkustella arviolta sadassa maassa ja olen tutustunut satoihin kaupunkeihin. Itse asiassa en koe enää minkäänlaista hurmaa olenpa sitten missä päin maailmaa tahansa. En myöskään näe mitään tarvetta ripittäytyä täällä. Varsinkin kun tiedän että yletön itsensä kehuminen ja oman egon korottaminen ärsyttää ja etoaa kanssa ihmisiä, niin täällä kuin arki elämässäkin.
Jättäkäämme nämä itse keskeiset satuilijat Peter Panin satukirjan sivuille. Heille ei löydy oikeassa elämässä kuulijoita. Netti lienee heille ainoa paikka jossa voivat keskeytyksettä kehua itseään ja tekemisiään.
Tervetuloa takaisin Suomeen ja nauttimaan uudelleen kesän heräämisestä.
Olisi kiva kuulla mielenkiintoisimmista kokemuksistanne ja niistä helmistä, joita erityisesti jäi mieleesi. Missä koitte sellaisia hetkiä, joihin voisit mielelläsi palata uudelleen - jos se olisi mahdollista? (Hetkeen ei voi palata, paikkaan kyllä.;))
Myös matkareittinne ja mahdolliset kommellukset kiinnostaisivat. Kävittekö muuten Keykenhofissa kukkaloistoa ihailemassa?
Monenlaisia matkaunelmiani olen ehtinyt jo toteuttaa. Nykyään en taida enemmälti matkustamisesta uneksia, vaan teen lyhyen aikavälin suunnitelmia. On paljon sellaisia kohteita, joihin ihan mielelläni voisin matkustaa, ja on myös entisiä unelmakohteita, joihin en enää viitsisikään vapaaehtoisesti lähteä. Kaikki tarjoamasi vaihtoehdot käyvät, mutta rannalla en osaisi kuvitella ainakaan pitempään löhöileväni.
Tai onhan minulla yksi unelma: Jos olen eläkkeelle jäätyäni hyvässä kunnossa ja jos ja jos ja jos... Voisin pakata mahdollisimman pienen asuntoauton katolle kaksi kajakkia ja lähteä ilman aikataulua tai minkäänlaista kiirettä liikkeelle. Välillä voisimme tehdä muutamien päivien tai vaikka viikon pituisia melontaretkiä esim. Merenkurkussa, Pielisellä, saaristoissa, erilaisilla pikkujoilla ja järvillä, ja sitten jatkaa taas matkaa eteenpäin. - Vielä en tiedä haluaisinko silloin enää lähteä pohjoismaita kauemmaksi omalla autolla vai tyytyisinkö lennähtämään yhdistetyille kaupunki- ja pikkukaupunkilomille ulkomaille.
mutta puolet elämästäni lämpimässä asuneena, en taida lähteä minnekkään ainakaan hellettä kokemaan. En, en matkusta minnekkään. Tykkään katsella kevättä ikkunoistani, istua partsilla auringossa, nauttia, että olen kotonani. Hanavesi on puhdasta, yläkerrassa ei köpsöttele klo 3 (madrugada) korkokengillä kukaan. Ja matkarahan (n.€ 600) voin jemmata, sillä ostaa, uusia aikalailla huushollissani eri asioita. Hyvää matkaa matkustavaisille!
Tähän ikään mennessä ei ole kovinkaan montaa matkaa tehty ulkomaille. Jospa sitten eläkkeellä. Kotimaassa melkolailla, lomilla ja pari kertaa vuodessa lapsenlapsia katsomassa. Työn takia saa juosta kursseilla riittävästi ja opiskeluinnostuksen takia myös tulee tehtyä muutama reissu vuodessa.
Etupäässä nojatuolimatkailen googlen earthilla ympäri maapalloa. Aurinkorannoille en voi ajatellakaan lähteväni valoallergian takia. Nytkin kasvot ovat pahan näköiset, auringon polttamat-tuskanpunaiset. Onneksi löysin hyvän peitevärin Joe Blascolta.
Minäkin toivottelen muille matkustavaisille mukavia reissuja.
pilaa lastemme maailmaa;(
palata lapsuudenmaisemiin hiekkarannoille ja palmupuitten läheisyyteen ja muutenkiin lämpimämpään ilmapiiriin.
Iltaa taas, huh... tekemättömät työt ovat kasautuneet, mutta kyllä ne muutamassa päivässä järjestykseen saadaan ; )
Mukavasti näyttää yhteinen matkamme ympäri maailmaa alkaneen ja kokemuksia on jokaisella meillä toisillemme antaa. "Hyi happamia" sopi kivasti joukkoon ja sehän oli odotettavissa, mutta kiitos sinullekin kommentistasi.
Näin se menee toinen tykkää kotimaasta toinen aurinkoisista kaukomaista ja joku Euroopan cityjen sykkeestä.
Minulla on erikoinen etu saan viettää lomani paikallisten ihmisten keskellä. Mieheni on hollantilainen. Hänen sisaruksensa ja sukulaiset asuvat lähellä Amsterdamia, jossa myös miehelläni on oma asunto. Sieltä on helppoa ja nopeaa tehdä matkoja kaikkialle Eurooppaan.
Juuri huhti- toukokuun vaihde on hollantilaisten juhlien aikaa ja ihmisillä oli lomaa. Kekkereitä ja puistojuhlia riitti lähes joka päivälle. Koulut olivat kiinni ja rantaelämä vilkasta.
Olisin halunnut ostaa pihakukkia mukaani sillä niitä oli joka lähtöön ja hinnat aivan uskomattoman alhaisia. Koska kuljetus olisi ollut työlästä tyydyin keraamiseen hymyilevään auringonkukaan. Ripustan sen saunamökin oveen ; )
Ranskassa rakastin leveitä ja turvallisia kävelykatuja, kun taas Hollannissa pitää varoa polkupyöräilijöitä. Paikallisille se lienee tuttua, mutta meikäläisellä oli vaikeuksia.
Suomen kesä on ehdoton siihen yhdyn. Nyt alkaa mökin siivous ja pihan kevättyöt ja syksyllä sitten katsotaan josko vaikkapa rapakon toiselle puolen. Mutta ensi löhöillään mökin laiturilla, niin...kun se aurinko joskus palaa ; )
Mandi
Täällä aurinko jo palasi ja lämmittää mukavasti. Sen säteet kuparoivat ihoani samalla kun kauniit Indonesiasta tuottamani suloiset palvelijattareni kaivavat nöyhtän pois navastani ja varpaidenväleistä.
Viime yöni oli erikoisen ihana, sillä satuin valitsemaan yöseurakseni yhdeksästä vaimostani sen korean tytön -en nyt muista hänen nimeään- , mutta kyyti oli kiitettävän hyvää.
Aamiainen on nautittuna, ja siemailen tässä kirjoittaessani vielä maljallisen kahvia ihastuttavasta ming-posliiniastiasta jonka sain halvalla taannoisella matkallani Bruneihin. (Poikkeappa vilaisemassa- edullinen hintataso)
Monasti mietin että mitä olen tehnyt oikein ansaitakseni tällaisen maallisen taivaan, ja olen tullut johtopäätökseen, että todennäköisesti kaiken.
Bruno
:))))))))))
Indonesia oli aikoinaan Hollannin alusmaa ja siksi indonesialainen vaikutus kulttuuriin ja ihmisten ulkoiseen olemukseen on hyvin vahva Hollannissa. Eri kansalaisuuksista sekoituttuva kansa on Hollannin valtti. Hollanti ja Belgia ovat maita, joissa eri etniset ryhmät elävät hyvässä sovussa keskenään.
Ylilyöntejä kuten annat ymmärtää on vain sinun kaltaisilla ihmisillä, jotka elävät omituisessa suppeassa maailmassaan.
Indonesialaista verta omaavat hollantilaiset miehet ja naiset ovat kaunista katseltavaa. Hymähtäisivät jutuillesi, kokemuksillesi, joita olet haalinut retkiltäsi Kauko-Itään ja siis aivan eri olosuhteisiin verrattuna Keski-Euroopaan.
Ming-vaasit ovat myös hyvin yleisiä Keski-Eurooppalaisten kotien ikkunalaudoilla ja takan reunusten koristeina. Sinulle se lienee saavuttamaton mielikuvituksen luoma aarre. Kauniimmat vaasit löytyvät yksityikokoelmista ja museoista.
Onneksi kaivan nöyhdät navastani ihan itse ja enkä alistu eri kansalaisuuksien aliarvioimiseen.
Kuten alussa kirjoitin matkailu avartaa, mutta ei suinkaan kaikkia ihmisiä. Kun kulkee silmät auki maailmalla oppii kunnioittamaan erilaisia ihmisiä ja kulttuureita. Ei me suomalaiset voi hyvä luoja niin hääviä kansaa olla, että meillä olisi varaa nousta muiden yläpuolelle, ei todellakaan.