Mikä siinä on, että kaikesta ihanuudestaan huolimatta äitiyteen liittyy asioita, joista ainakin itse alan voimaan pahoin.
Siis sellainen ylenpalttinen hössääminen tavaroiden ja suorittamisen kanssa. Ei tarvitse mennä kun mammakerhoon, niin nämä yli-innokkaat besserwisseräidit alkaa kehuskelemaan, kuinka meidän Wille osaa sitä sun tätä ja käy harrastamassakin lähes joka päivä jotain jo alle 1 veenä jne. Ja ko. äiti tietysti harrastaa itsekin, ehtii touhuta kaikenlaista,koti moitteettomassa kunnossa, puhumattakaan että vielä itsekin näyttää hyvältä ja ilman muuta trendikkäältä.
Onko tämä kaikki vain harhaa, mutta miten musta tuntuu, että mä en kertakaikkiaan ehdi ja/tai edes halua hössöttää liikaa. Kotikin on välillä kuin kaatopaikka ja itsestään huolehtimisessa jo pelkkä suihku on suorastaan luksusta. Mutta silti olen onnellinen ja lapsikin näyttäisi voivan hyvin.
Siis sellainen ylenpalttinen hössääminen tavaroiden ja suorittamisen kanssa. Ei tarvitse mennä kun mammakerhoon, niin nämä yli-innokkaat besserwisseräidit alkaa kehuskelemaan, kuinka meidän Wille osaa sitä sun tätä ja käy harrastamassakin lähes joka päivä jotain jo alle 1 veenä jne. Ja ko. äiti tietysti harrastaa itsekin, ehtii touhuta kaikenlaista,koti moitteettomassa kunnossa, puhumattakaan että vielä itsekin näyttää hyvältä ja ilman muuta trendikkäältä.
Onko tämä kaikki vain harhaa, mutta miten musta tuntuu, että mä en kertakaikkiaan ehdi ja/tai edes halua hössöttää liikaa. Kotikin on välillä kuin kaatopaikka ja itsestään huolehtimisessa jo pelkkä suihku on suorastaan luksusta. Mutta silti olen onnellinen ja lapsikin näyttäisi voivan hyvin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Juuri tuon vuoksi en suostu menemään mihinkään mammakerhoon tms. vaikka hyviä tilaisuuksia varmasti ovatkin. Tulee vain tunne, että pitäisi itsekin olla joku yli-ihminen. Meillä ainakin koti on välillä kuin kaatopaikka ja kuljen itse samoissa vaatteissa melkein joka päivä. Hiukset on ponnarilla, ihanaa, kun kerrankin saa olla tälläytymättä! No, sen verran itsekin menen, että omaa harrastustani en ole jättänyt, vaikka se vauvan kanssa vaatiikin vieteriä. Lähteminen ja tavaroiden pakkaaminen vie aikaa, mutta meillä ei sitten siivoilla turhia... Itse ainakin tein jossain vaiheessa päätöksen, että nyt on aika nauttia elämästä, kerrankin saa elää just kuten haluaa! Sitten kun työt alkaa, on pakko toimia tehokkaammin.
että ollaan superihmisiä, superäitejä, superpuolisoja etc. Ja tällainen supertyyppi tarvitsee rinkiinsä ehdottomasti sen ei-supertyypin, eihän sitä muuten itseään tuntisi superihmiseksi. On sitten ketä parjata muiden superäitien kanssa.
Hyvin meilläkin voidaan, vaikka emme ole mihinkään kotkotuksiin sortuneet. Senkuns syljeskellään kattoon ja hymyillään kaiken kouhkaajille.
että muutkin vaan "syljeskelee kattoon"!!!
Helpotti mun stressiä, kun en oo vauvaani (2kk)ilmottanu muskariin, vauvauintiin, äiti-vauvajumppaan jne.
Ehtiihän sitä, eikös?
Meikäläistä vähän jo ahdistaa toi vauvatapaaminenki...
Minua eivät kyseiset seikat häiritse lainkaan. Kivahan se on kun naapuri näyttää trendikkäältä.
äh, mä olen jo liian vanha stressaamaan, ku olen jo 43. ja kolmas lapsi 10kk.
Ihan pakko pistää lusikkani tähän soppaan...:)
Juu, ja sit ihmetellään näillä keskustelupalstoilla ja ihan tosi elämässäkin, et miks laps huutaa yöt ja huutaa päivät. Mistään nukkumisrytmeistä ei ole tietookaan eikä oikein syökään kunnolla ja taitaa flunssaakin pukata sen seittemännen kerran. No onkos tuo ihme jos lasta kiikutetaan kaiken maailman kekkereissä heti kun laitokselta pääsee!!! Onhan se kiva että äipällä on sosiaalista elämää ja harrastuksia, mut kuinka paljon se 3kk siitä nauttii???
Vaan eipä täällä meiän tuppukylässä mitään vauvauintia kummempaa ole tarjollakaan -eikä sinnekään olla menty. Kyllä tuolle vauvalle on ihan tarpeeks vielä viihdykettä omissa vanhemmissa, isovanhemmissa ja muissa tutuissa, joita silloin tällöin tapaillaan. Ja asiat tehdään vauvan nukkumisten ja valvomisten mukaan, ei sillon kun äiskän tekee mieli sosialisoimaan.
Sainpas tässä joku kerta hyvät naurut, kun mulle selvis mikä tuo "baby-bio" on. Olin ollu siinä uskossa että siellä näytetään LAPSILLE tyyliin teletappeja, mut juu, sinnehän meneekin mammat kattoo nyyhkyelokuvia vauvojen kanssa!!!! Salista löytyy oikein mikro, vaunuparkki ja hoitopöytä. Niin ja valot on päällä ja äänet hiljemmalla, että vauvoilla ei ois niin kamalaa. Kylläpä siinä varmaan äiti nauttii kun juoksentelee sen 1vee perässä taikka "voisko joku pistää pausen, pitäs lämmittää maitoo tuolle meiän Kaalepille!" =DDDDD
Höm höm, minua taas ihmetyttää että jos joku haluaa juosta kerhoissa, tapaamisissa jne jne, pitää kotinsa siistinä ja laittaa itsensä hyvän näköiseksi niin mitäs se teidän takapuolta kaivelee????? Kyllä on nyt niin vahva kateus jo ilmassa niin aloittajan kirjoituksessa kuin osassa vastauksiakin että! Antakaa herran jumala olla ja eläkää te omaa elämää niin miten teille sopii!!!!
...mutta minulla ainakaan ei ole mitään syytä kateuteen :)Mut kukin käyttäköön aikansa niinku lystää. Ihmetellähän aina saa! Siivouspäivän jälkeen on koti täälläkin kunnossa. Ja niin on äippäkin sillon kun ihmistenilmoille lähtee :))) Pointti olikin se, että mihin alle vuoden ikäiset lapset tarvitsee järjestettyä toimintaa. Eikö pelkkä vanhempien (ym läheisten) seura ja oma koti sitä tarjoa tuon ikäselle ihan kylliksi??
Niin no, kukin voi tulkita alkuperäisen ja muiden kirjoitukset miten haluaa. Kai sen nyt järkikin sanoo, ettei ne alle vuoden ikäiset TARVII järjestettyä toimintaa, mutta jos joku äiti haluaa tavata muita äitejä ja lapsia niin mikäs sen parempi tapa kun viedä ja osallistua järjestettyyn toimintaan??? Enpä usko, että KUKAAN ajattelee niin, että vienpä pienen mussukkani nyt muskariin, koska hän tarvitsee sitä jo tässä vaiheessa ja tarvitsee "kavereita"... Ei kaikki olekaan kateellisia, mutta siltä nuo kirjoitukset vaan tuntuvat. Muutenkin ihmettelen, että miten ihmeessä sitä kenelläkään on aikaa ja jaksamista miettiä niin paljon mitä ja miksi toiset äidit tekee. En keksi muuta kun kateuden.
Itse olen myös huomannut että monet harrastaa pienten lasten kanssa vaikka mitä, mutta minä en koe sitä tärkeäksi. Ehkäpä tämä on sitä kasvatuksen erilaisuutta, että on erilaisia äitejä - jotkut harrastaa ja siispä lapsetkin harrastaa, jotkut sitten vähempi. Mielestäni ne, jotka haluaa hössöttää ja kulkea joka päivä jossain niin se on heidän asiansa :) Meillä tehdään toisin, mutta en ole yhtään sen huonompi tai parempi äiti.
Meillä ei tod. siivota usein eli on sotkuista ku mikä, itsestäni huolehdin tasan sen verran, että ulos kehtaa lähtee. Tavaroita hankin kirppikseltä, enkä todellakaan hanki muoti tai merkkitarvikkeita.
Ja silti käyn mammakerhossa! Äiti-lapsi ryhmät on mitä mainioimpi paikkoja tavata muita äitejä. Esikoinen 4v nauttii kun saa leikkikavereita ja äiti sosiaalista elämää. Vauva nauttii, kun äiti on rentoutunut ja iloinen, antaa tissiä jutustelujen välillä ja vaihtaa vaipan. Kerhossa käydään 1-2x/vko.
Turhaan mollaatte näitä kerhoja...Ihan tavallisia ihmisiä niissäkin käy, meilläpäin ainakin katsottaisiin kieroon, jos joku menisi viimeisen päälle laitettuna kerhoon.
Kerran pari kertaa viikossa kun käy, niin ei kukaan rasitu liikaa, ei edes se vauva. Vauvauinteja ja bioja en kyllä oikein ymmärrä, siinä samaa mieltä useimpien kanssa.
ELi en suinkaan halua mollata noita äitikerhoja, ne vaan ei tunnu itsestä sellaiselta paikalta, jossa viihtyisin. Kyllähän meitä äitejä on joka lähtöön ja jokainen saa "kiksinsä" eri asioista. Tärkeintä kai on olla juuri sellainen, kuin itsestä tuntuu parhaalta, kunhan vauva ei unohdu siinä harrastusten seassa.
Olen törmännyt mamma-kerhossa ankeaan kuppikuntaisuuteen ja kyräilyyn, juuri näiden vähän väsähtäneen oloisten äitien taholta. Tai kuka heidän jaksamisestaan tietää, kun eivät edes moikkaa! Itse pidän sitkeästi kiinni siitä,että tavatessa tervehditään.
Ehkä noille lähiöruusu-äideille riittää syyksi se, että on pirteän näköinen. Vaikeasta parisuhteestani huolimatta olen nauttinut täysin rinnoin pienokaiseni hoidosta, enkä anna töykeiden akkojen savustaa itseäni pois vauva-toiminnasta. Jos se on sitten liikaa heille, niin olkoon!
Mun parhaalla ystävällä on suunnilleen saman ikäinen vauva ja he käyvät lähes päivittäin jossain äiti-vauva-aktiviteeteissa. Aloittivat jo 3 kk ikäisenä. Käyvät vauvauinnissa, muskarissa ja tämän lisäksi kahdesti kerhossa (ja nää kerhopäivät kestää aina KOKO päivän!). Itseä ei kiinnosta yhtään. Viihdyn kotona, omalla pihalla hommissa, siivoskellessa, ruokaa laittamassa ja tuttujen seurassa. Erona tietty ehkä se, että minulla paljon tuttuja, jotka ilta/yötöissä ja joita nään päivällä. Kaverilla ei oikeen oo muuta seuraa kun kerhot ja minä.
Tosin tätä sen enempää pohtimatta niin kaverin vauva on paljon enempi äitiin "takertuva". Vaikka luulisi, että kun on enempi tottunut muihin ihmisiin....