Tuli vaan mieleeni tästä Jääkiekon MM kisojen huonon kuvan kohusta (joka meni formaatti konversion piikkiin).
Minkä ihmeen takia jenkkien piti aikoinaan ottaa käyttöön tämä pikselimössöformaatti - joka kaiketi ei ole missään vaiheessa kovin kehuja kerännyt ? Lähinnä sille on vitsailtu, kts. Wikipediankin artikkeli.
http://fi.wikipedia.org/wiki/NTSC
Mikä oli etu ja pointti, kun esimerkiksi Euroopassa (ja lähes muuallakin maailmassa) käytettiin kuitenkin enemmistönä PAL järjestelmää ?
Minkä ihmeen takia jenkkien piti aikoinaan ottaa käyttöön tämä pikselimössöformaatti - joka kaiketi ei ole missään vaiheessa kovin kehuja kerännyt ? Lähinnä sille on vitsailtu, kts. Wikipediankin artikkeli.
http://fi.wikipedia.org/wiki/NTSC
Mikä oli etu ja pointti, kun esimerkiksi Euroopassa (ja lähes muuallakin maailmassa) käytettiin kuitenkin enemmistönä PAL järjestelmää ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
HUonon NTSC:n käyttöönotto johtuu yksinkertaisesti siitä, että se oli ensimmäinen väri-TV järjestelmä maailmassa! Televisiohan aloitti Englannissa ennen sotia. Sodan jälkeen amerikkalaiset ihmettelivät englantilaisten touhuja ja aloittivat oman TV:n välittömästi. KOska TV:stä tuli USA:ssa menestys se muokattiin het värillisesksi olikohan se 1950-luvulla. Suomessahan MV televisio aloitti v. 1957 ja väri TV 1970-luvun alussa, Kun amerikkalaiset aloittivat väri-tv:n, niin Euroopassa tiedettiin jo suunnitella TV väri-yhteensopivaksi, vaikka varaa ei ollut väreihin vielä kähtenkymmeneen vuoteen. TV sybtyi kylmän sodan aikana, ja sen vuoksi TV-järjestelmiä oli toistkymmentä. Ensiksi päävärijärjestelmät PAL, SECAM ja NTSC. SIten vielä mustavalkoisen järjestelmän kirjaintunnus A, B, C, D, E, F, G, H, I, L, K, M ja N. Suomessa lopetettu analoginen oli PAL-B Kanavilla 2-11 tai PAL-G kanavilla 21-68.
NSTC-mustavalko-TV otettiin käyttöön 1939. Tällöin lähin vertailukelpoinen formaatti oli englantilainen 405-juovainen. Tähän verrattuna 525-juovainen oli todellista teräväpiirtoa (itseasiassa molempia taidettiin kutsua sellaiseksi, kun niitä verrattiin aikaisempiin, usein mekaanisiin systeemeihin).
Olennainen seikka on vaihtovirran taajuus. USA:ssa se on 60 Hz. Vaikka tätä ei suoraan käytetäkään TV:n tahdistamiseen oli häiriöiden kannalta hyvä, jos piirtotaajuus oli sama kuin vaihtovirran taajuus. Nykytekniikalla tämä ei ole oleellista.
NTSC-väriformaatti otettiin käyttöön 1954. Siinä on tiettyjä ongelmia, joista voitiin ottaa oppia PAL:ia ja Secamia kehitettäessä. Olemassa olevan formaatin vaihto on hankalaa, joten edelläkävijä kärsii tässä hieman.
Pitää myös muistaa, ettei 525/60 ole suoraan huonompi kuin 625/50. Siinä virkistystaajuus on suurempi, joten kuva välkkyy vähemmän. Elokuvat voidaan siinä lähettää oikealla nopeudella. Ongelmat kiekkokuvassa eivät sinänsä johdu NTSC:stä vaan muunnoksesta. Se tuntuu tehdyn jotenkin puolihuolimattomasti.