taas tänään, tarkastuksessa, kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen. Koska en ole kovin hyvä selittämään suullisesti asioita, ja koska he eivät aina kysy asioista, joista haluan kertoa, olin kirjoittanut etukäteen paperille kaikki hoidot, joita olin ottanut, sairaalahoidon ohessa. Kerroin lääkäristä, joka on erikoistunut ruokavalioon sairauksien parantamisessa ja ehkäisyssä - kävin hänen vastaanotollaan hiljattain. Olen myös aloittanut sähkövirtaterapian ja muuta sellaista. Ja päätin olla ottamatta Tamoxifenia. Annoin myös hiustestin tulokset heille, potilaskertomukseeni liitettäväksi, em. paperin lisäksi.
Lääkäri ei tiennyt oikein, miten suhtautua. Hän taisi luulla, että halusin hänen hyväksyntänsä noille toimille, tai ainakin mielipiteen. Mutta en toki halunut. Tiedänhän, mitä standardilääketiede ajattelee luontaishoidoista. Halusin vain kertoa heille, mitä puuhaan. Hän ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt hiustestiä.
Se oli outo tilanne. Minusta tuntui kuin olisimme puhuneet eri kieltä. Asenteemme syöpään oli niin kovin erilaiset. He ovat auttaneet minua leikkaamalla kasvaimen pois, mutta se ei uskoakseni poistanut syövän syitä. Niitä nyt yritän korjata noilla muilla keinoilla, varsinkin ruokavalion muutoksella alkaalisempaan suuntaan. Lääkäri ei tiennyt noista asioista mitään. Minusta olisi mahtavaa, jos lääkärit uskaltaisivat ajatella hiukan avoimemmin. Ja ainakin kuunnella, jos joku kertoo saaneensa tuloksia jollakin toisella hoidolla. Minun lääkärini ovat olleet hyvin miellyttäviä ihmisiä, ja omalla erikoisalallaan varmaan hyviä, mutta he eivät ajattele potilasta ihmisenä. Tai tuo nyt ei ollut ihan oikein sanottu. Ihmisenä he ovat minua kohdelleet, ja olleet tosi kivoja, mutta he luulevat kaiken tiedon mahtuvan heidän oppikirjoihinsa ja luentomuistiinpanoihinsa. Minusta he rajoittavat itseään liikaa. Ehkä saisimme parempia tuloksia jos olisi enemmän yhteistoimintaa eri tavoin toimivien klinikoiden välillä. Onhan siinä tietysti riskinsä - jotkut terapiat ovat vähemmän testattuja kuin toiset. Mutta entä jos syövän syy löytyisikin jostain yksinkertaisesta asiasta? Entä jos se todella olisi vaikka ruoka?
Lääkäri ei tiennyt oikein, miten suhtautua. Hän taisi luulla, että halusin hänen hyväksyntänsä noille toimille, tai ainakin mielipiteen. Mutta en toki halunut. Tiedänhän, mitä standardilääketiede ajattelee luontaishoidoista. Halusin vain kertoa heille, mitä puuhaan. Hän ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt hiustestiä.
Se oli outo tilanne. Minusta tuntui kuin olisimme puhuneet eri kieltä. Asenteemme syöpään oli niin kovin erilaiset. He ovat auttaneet minua leikkaamalla kasvaimen pois, mutta se ei uskoakseni poistanut syövän syitä. Niitä nyt yritän korjata noilla muilla keinoilla, varsinkin ruokavalion muutoksella alkaalisempaan suuntaan. Lääkäri ei tiennyt noista asioista mitään. Minusta olisi mahtavaa, jos lääkärit uskaltaisivat ajatella hiukan avoimemmin. Ja ainakin kuunnella, jos joku kertoo saaneensa tuloksia jollakin toisella hoidolla. Minun lääkärini ovat olleet hyvin miellyttäviä ihmisiä, ja omalla erikoisalallaan varmaan hyviä, mutta he eivät ajattele potilasta ihmisenä. Tai tuo nyt ei ollut ihan oikein sanottu. Ihmisenä he ovat minua kohdelleet, ja olleet tosi kivoja, mutta he luulevat kaiken tiedon mahtuvan heidän oppikirjoihinsa ja luentomuistiinpanoihinsa. Minusta he rajoittavat itseään liikaa. Ehkä saisimme parempia tuloksia jos olisi enemmän yhteistoimintaa eri tavoin toimivien klinikoiden välillä. Onhan siinä tietysti riskinsä - jotkut terapiat ovat vähemmän testattuja kuin toiset. Mutta entä jos syövän syy löytyisikin jostain yksinkertaisesta asiasta? Entä jos se todella olisi vaikka ruoka?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eikö mieleesi missään vaiheessa ole hiipinyt epäilys, että hiustestejä tekevät ja sähkövirtaterapiaa antavat "lääkärit" ovatkin huijareita, jotka käyttävät hyväkseen Sinun hätääsi? Mielestäni syöpäspesialistisi on turhan hienotunteinen kun ei suoraan rehellisesti kerro kuinka asia oikeasti on.
En tiedä, liikkuuko päässäsi juurikaan mitään, mutta mihin perustuu tuo huijausajatuksesi?
"He ovat auttaneet minua leikkaamalla kasvaimen pois, mutta se ei uskoakseni poistanut syövän syitä."
Rintasyövän esiintymistodennäköisyyttä lisää, että olet nainen, tupakoit, juot alkoholia, olet ylipainoinen, syöt runsasrasvaista ruokaa, et harrasta liikuntaa, altistut säteilylle tai olet vuorotöissä. Syihin voit vaikuttaa muttamalla elintapojasi. Genetiikaasi et voi vaikuttaa.
Rintasyövällä on selvä yhteys hormoneihin ja ilmeisesti lääke on määrätty sinulle syövän uusimistodennäköisyyden pienentämiseksi.
Jos sähkövirtahoitajasi on vaikuttanut päätökseesi lääkityksestä, niin toivottavasti mainitset sen kertomuksessasi.
enkä harrasta liikuntaa. Muuten olen vahvoilla nyt, kun olen muuttanut entiset huonot ruokatottumukseni paremmiksi. On vain puolitoista viikkoa siitä, kun aloin tosissani alkalisoida elimistöäni, ja voin nyt paremmin kuin vuosiin. Lisän rohtoja määrätään, kun saadaan verikokeiden tulokset. Minulla on luultavasti puutetta monesta hivenaineesta.
Tamoxifenille on yrttivastine, ilman Tamoxifenin sivuvaikutuksia. En ole vielä päättänyt, otanko sitäkään. On aika kallista. Onkologin mukan terveenä pysymiseni todennäköisyys on lähes sata prosenttia ilman Tamoxifeniakin. Tapaukseni oli onnekseni lievä, ja kasvain vielä pieni.
Sähkövirtahoitajaa minulla i ole. Ostin laitteen ja istun siihen kytkettynä pari tuntia joka ilta. Se saa pääni tuntumaan jotenkin 'heleältä', ja vuoia jatkunut nuhani on paranemaan päin jo. Sen on määrä tappaa mikrobeja verestä. En ole kuullut kenenkään koskaan saaneen mitään haittaa siitä, mutta hyötyä on ollut monelle. Miksen siis kokeilisi?
Hyvä, että valistit lääkäriäsi! Upeaa, että jaksoit - näyttää hänelle kädestä pitäen, miten otat itse vastuuta terveydestäsi/sairaudestasi muuttamalla tapaasi ajatella. Avasit ilmeisesti aivan tyhjän sivun lääkärisi "Farmaca Fenniassa", kun kerroit, että on olemassa muitakin käyttökelpoisia ja tuloksekkaita syövän hoitomenetelmiä kuin lääkehoito ja kirurgia.
Ennen lääketeollisuuden syntyä hoidettiin Euroopassakin sairauksia, myös syöpää, ravinnolla ja yrteillä Hippokraten hengessä tyyliin "Luonto parantaa". Sittemmin samainen teollisuus ryhtyi simuloimaan luontoa ja valmistamaan synteettisesti luonnon aineita, joita seulottiin, valikoitiin, kuumennettiin, värjättiin, standardoitiin, steriloitiin ym. Ihmiskäden biokemia ON vain simulaatioita. Luonto parantaa vielä 2000-luvullakin!
Täydentäviä syövänhoitomenetelmiä on onneksi tarjolla, mutta Suomessa vain nihkeästi. Vaaditaan todella oma-aloitteellisuutta ja voimia, että jaksaa yrittää auttaa itse itseään. Hoitaminen meillä on lääketeollisuuden jatkuvuuden hoitamista, sairas ihminen on koe-eläin ja sekundaarinen hoidon kohde. Muualla Euroopassa tilanne on toinen kuten esim. Saksassa, Sveitsissä, Unkarissa, Italiassa....käypä vaikka kurkkaamassa roomalaisen lääkäri Tullio Simoncinin syövän taltutusmenetelmää:
http://www.curenaturalicancro.com
(englanninkielinen)
Myös amerikkalaisilla on mielenkiintoisia tutkimuksia ravinnosta ja syövänhoidosta, esim. valkokaalin ja hapankaalin käytöstä rintasyövän hoidossa - ruotsinkielinen yhteenveto löytyy täältä:
http://www.2000taletsvetenskap.nu/nyheter/surkal1.htm
Suomi on kaikilla elämänalueilla kuin yhdestä puusta, yksisilmäinen yhden VIRALLISEN totuuden puhuja. Vaihtoehtoja ei jostain syystä tähän 5milj. kansan KANSANTERVEYDENKÄÄN hoitoon hevin mahdu. Ja syy johtaa sylttytehtaalle eli mistähän teollisuuden haarasta olisikaan kysymys...eh?
Ajankohtaisena esimerkkinä tilanteesta esim. sos. ja terv.ministeriössä kesällä aloitettava luontaishoitoja koskeva, jokseenkin ilmeisesti rajoittava, lainvalmistelu.
ONNEKSI(!) on tahoja, joilla on kykyä ja kompetenssia laittaa tälle lääketeollisuusvetoiselle "noitavainolle" kampoihin. Mielenkiintoisia aikoja eletään....:) Suomessakin.
Juu. Ei varmaan olisi alunperinkään kannattanut suostua kasvaimen leikkaamiseen.
Ja kun Italiassakin on tuo kaiffari, joka väittää, että syöpä onkin sienitauti....
Australiassa. Aika samantapaista täällä taitaa olla meno kuin Suomessakin. Olen ollut kiitollinen lääkäreistäkin, ja ilmaisesta hoidosta. Leikkaus poisti kasvaimen, jota senhetkisin tietoineni en olisi uskaltanut ryhtyä parantelemaan itse. Nyt ehkä jo uskaltaisin. Olen kyllä huippuvarovainen. Jopa niin, että taidan olla vaikean potilaan maineessa. Kyselen liikaa ja valitan. Mutta ymmärrän lääkäreitäkin. Heidät on koulutettu yhdellä tavalla, eikä systeemi salli muutoksia. Vastavirtaan uimalla voisi menettää virkansa.