Miten voi olla mahdollista ettei 16 v poika saa kunnon seuraa!!? Ainoastaan seksin vonkuajia ja yhden illan juttujen harrastajia! Ei kiitos. Taasko pitää koko kesä olla yksin. Ja sit kun löytyy oikea henkilö niin välimatka on 200 km tai enemmän. Tai sitten että henkilö on yli 30 v. Älkää kysykö kavereista, ne on kaikki muuttanu opiskelun takia muualle. mua yrittää koko ajan yks 32 v ukko ja lähden sen mukaan jos ei muuta seuraa löydy! Alan olla sen verran kyllästyny yksinäisyyteen ja mököttämiseen.
Mua vituttaa!
.........................
201824
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
mutta voin vakuuttaa sulle nuori mies ettei näin ole. Tottakai susta se TUNTUU vanhalta. Onko montakin kesää menny ilman seuraa kun noin vituttaa?
Viimeiset 3 vuotta yksin ja joudun syntymäpäivänä kesätöihin vanhainkotiin mut sekin on loman lopussa. En saanu muualta töitä. Joo no periaatteessa 32 v ei ole vanha mutta 16 vuotta suurin piirtein ikäeroa.
oot tainnu joutua väärille raiteille, kun luulet et aina pitää olla joku vakikaveri ja seurustella ollakseen kunnon homo. Elä vaan ihan tavallista elämää kaikkien kans. Nyt jos alat jo haikailemaan sitä oikeeta, niin sulla menee koko nuoruus hukkaan. Ota ja anna seksiä sillon kun siltä tuntuu ja kenen kans haluat, muuten elä ihan tavallista nuoruuttas muitten nuorten kans ja älä aina ajattele homona olemistas.
Sinä taas luulet että minä olen samanlainen kuin muut ikätoverini. En luule olevani sen parempi homo harrastinpa sitten villiä elämää tai en. Minun elämäntyyliini ei sovi sellanen että ollaan kaikkien kanssa ja mistä hitosta minä löytäisin edes samanikäisiä nuoria kun kaikki on kaapissa tässä iässä paitsi minun kaverini ja tämä koko pikku kylä tietää suuntautumisestani. Mutta kyse on siitä että minä haluan jonkun jonka kanssa olisi edes jotain pidempää juttua eikä tyyliin että pannaan jossain junan vessassa ja sit taas yksin.
Rakkaudesta on kysymys ei seksistä! Kaksi eri asiaa rakkaus ja seksi. En minä ole seksiä vonkumassa vaan seurustelusuhdetta ja tiedän että on paljon myös niitä homoja jotka haluavat vakituista seuraa vaikka enemmän on näitä seksisuhde harrastelijoita. Varsinkin bi miehiä jotka viikolla panevat tyttöystäväänsä ja viikonloppuna panokaveriaan. Jos pelkästään seksistä olisi kysmys niin minä antaisin vaikka 50 v ukolle mutta kun ei ole. Minä vähät välitän seksistä ja tärkeämpänä pidän sitä että on joku josta välittää ja että joku välittää myös minusta.
itellä sama ongelma...
sitä nimittäin tulet tarvitsemaan.
En haluaisi kuulostaa ilkeältä mutta hyvin harvassa ovat ne miehet jotka haluaisivat suhteen. Normaalille miehelle on tärkeämpää vaan saada kassit tyhjäksi ( ja sitten mahdollisesti palata sen naisensa luokse ).
En oikeastaan ymmärrä mistä koko sana gay = iloinen tulee kun ihan perseestähän tämä homous on. Tyhjyyttä täynnä päivä toisensa jälkeen.
Noh kyllä noita tyttöjä tuossa pyörii ympärillä ja muutamat jo ulos kysellyt että jos tämä homoelämä käy vielä tukalammaksi niin minä sanon sille hyvästit ja siirryn naisiin. Ainenkin löytyy niitä jotka haluavat sitoutua. Taitaa homous olla vain harrastus jota monet miehet harrastavat ilman sitoutumista.
Sun kannataa miettii, millasen kuvan sä itestäs annat. Jos sä oot valmis lähteen ittees 16 vuotta vanhemman miehen matkaan "jos ei muuta seuraa löydy", ni tarviiks ihmetellä, ettei sua oteta vakavasti?
Sut otettas vakavasti vaan oman ikästes joukossa, mutta aika harvat ton ikäset on oikeesti valmiit sitoutuun mihinkään muuhun ku "teiniseurusteluun".
Eli jos sä haluut oikeen parisuhteen, ni sun kannattaa odottaa pari vuotta, kunnes sä oot täysikänen ja toivottavasti omillas. Sillon joku ottaa sut vakavasti. Sitoutumishalusii homokundei on, mut ei ne sun ikästä huoli. Tää on totuus.
Tollaset "teiniseurustelut" sitä paitsi kuuluu elämään.
Kyl sä joskus löydät itelles sen oikeen, jos oot kärsivällinen. Älä luovuta. Sä oot vielä nuori ja sul on elämä edessä.
Yks lääke yksinäisyyteen ois ihan vaan kaverin hankkiminen. Heterostaki voi saada ihan hyvin kaverin.
En minä sitä nyt mainosta joka ikiselle deittikaverille "alota seurustelemaan mun kaa tai mä lähden tästä 30 vuotiaan miehen matkaan" Se nyt oli vain ajatus joka heräsi eilen. Teiniseurustelu ei vain kiinnosta jos se on sitä että hässitään kaikkien kanssa. Se ei kuulu minun elämääni koska tunnen sen sopimattomaksi omaan tilanteeseeni. Joillekin se sopii joillekin ei. Minä en edelleenkään ole niin kuin muut nuoret. Ihmiset on yksilöitä.
"Sitoutumishalusii homokundei on, mut ei ne sun ikästä huoli."
Aivan varmasti on niitä jotka huolivat minun ikäisiä mutta todella harvassa. Eilenkin netin kautta löytyi mutta liian pitkä välimatka. Muutan yksin asumaan toiseen kaupunkiin ensi kuussa että sen puoleen ei tule ongelmaksi tapaamiset kun on paikka jossa olla.
Uusia kavereita en jaksa nyt hankkia ja harva haluaa olla homon ystävä enkä minä taas ala siihen että joudun salaamaan suuntautumistani. Joutuisin taas siihen epämiellyttävään tilanteeseen jossa en voi olla oma itseni. No tiedän muutaman homokundin jotka on minun ikäisiäni mutta ne yrittää vaan päästä housuihin eikä minua kiinnosta seksi edelleenkään. Surkeaa on tosiaan homon elämä.
Minusta ainakin vaikutat harvinaisen tasapäiseltä ja fiksulta ihmiseltä. On se kumma jos ei jossain vaiheessa elämääsi joku muukin huomaa sitä ja korjaa sinua talteen. :) Kuten sanottu, olet vielä suht nuori ja aikaa on vaikka mihin... Eikö sitä sanota että kaikki nämä elämän odottamisen arvoiset asiat, rakastumiset, lasten saannit jne. tapahtuvat silloin kun niitä vähiten odottaa? Keskity johonkin muuhun välillä.
Ei onni tule etsien vaan eläen, sanoi joku viisas. :)
"Uusia kavereita en jaksa nyt hankkia ja harva haluaa olla homon ystävä enkä minä taas ala siihen että joudun salaamaan suuntautumistani."
Mun kavereista suurin osa on heteroita eikä mun oo tarvinnu salata niiltä yhtään mitään. Kaikki hyväksyy mut ja mun homouden. Heterot hyväksyy homon kaverikseen, jos homo antaa itestään sellasen kuvan, et vakavasti otettava kaveri eikä yritä vongata seksii.
"No tiedän muutaman homokundin jotka on minun ikäisiäni mutta ne yrittää vaan päästä housuihin eikä minua kiinnosta seksi edelleenkään."
Mut kuten sanottu, aika harva sun ikänen homokundi on valmis miettiin mitään oikeeta parisuhdetta. Sen ikästen päässä pyörii lähinnä kaverit, opiskelut ja ammattin valintaan liittyvät jutut. Aika harva tosissaan miettii mitään seurustelukuvioita. Ja sitäki pitää harjotella, seurusteluu ja toisen kanssa olemista. Sitä vartenhan nää teinisuhteet on, vaikka ne onki aikamoista säätöö yleensä.
Sä voit tietysti olla erilainen nuori ja haluta ihan oikeen parisuhteen 16-vuotiaana, mut sellasta ei todellakaan hankita sormii napsauttamalla.
Sul on kuitenki elämä viel edessä eikä sul oo oikeesti kiirettä sen oikeen löytämiseen. Parin vuoden päästä tilanne voi olla kokonaan toinen ku nyt. Usko vaan.
Löysin yhden 19 vuotiaan pojan netistä ja tavattiinkin jo tänään. Se haluaa kans ihan seurustelusuhdetta eikä mitään teinipelleilyä. Kun tarpeeksi kauan etsii niin sitä näköjään löytää.
Siis sä niinq "löysit" jonkun netistä (kuka tahansa kelpaa?) ja suunnittelet seurustelua yhden tapaamiskerran pohjalta. Voi armias sentään. Kuka tahansa voi haluta suhdetta, jos sillä pääsee sänkyyn. Ei se suhde tarkoita puhekielessä yhtään mitään ja kyse voi olla viikon panosuhteesta, mikä tuskin sulla oli mielessä, vai?
Koitas nyt kasvaa vielä pari vuotta ihan rauhassa. 16 vuotias voi olla rauhassa lapsi, eikä tartte leikkiä aikuista kaiken maailman parisuhteiluineen. Tuut kuule vielä jatkossa kaipaamaan sitä turvallisuutta/huolettomuutta, mikä lapsuuteen liittyy.
PS. Pieni vinkki, joka säästää sut monelta. Kysele sen exiltä tai yleensä siitä liikkuvista juoruista kautta rantain. Homopiirit ovat pienet ja puheita riittää, jos syytä löytyy. Tuskin haluut ekaksi tehdä tuttavuutta Ralf Königin sarjakuvista tutun "mariannen" kanssa, joka käy läpi jokaikisen kokemattoman tulokkaan. Näitä neitsyydenmetsästäjiä on liikenteessä esim. mä ja pari mun kaveria oltiin kaikki ekalla kerralla saman kundin kanssa. Mietippä sitä.
Voit jättää nuo ihquttelus ym. pois kun en tuollaisia ilmauksia käytä. Ja mistäs sinä tiedät hänen existään kun en ole sanonut mitään hänen seurusteluhistoriastaan.
No minä en häntä löytänyt suoraan vaan hän löyti minut ilmoituksen perusteella jonka tein viime joulukuussa. Ja olen pian 17 vuotias joten en kauaa enää 16 kesäinen. Meillä on 2 vuotta ikäeroa (hän on -89 syntynyt) ja hänellä ei ole aikaisemmin ollut seurustelu-tai seksisuhteita. Eikä ole julkihomo joten tuskinpa ihan keneltä tahansa voin kysyä hänen aikaisemmista seikkailuistaan.
Se on totta että en minäkään voi olla varmaa hänen taustastaan mutta kun miettii niin voiko kukaan olla varma kumppaninsa/aviopuolisonsa/ystävänsä menneisyydestä jos ei ole häntä sieltä asti tuntenut? Eli ei voi muuta kuin luottaa toisen sanaan. Seksiä emme ole harrastaneet koska minusta se ei ole hyvä tapa aloittaa minkäänlaista suhdetta paitsi seksisuhdetta. Samallahan sitä voi tentata myös toisen kärsivällisyyttä eikä hän vaikuttanut siltä että olisi kiire seksiä saada. Ei ainekaan yrittänyt vielä.
Ja luitko hieman turhankin nopeasti tekstini vai luetun ymmärtämisessä puutteita? Mitähän minä kirjoitinkaan, että hän haluaa myös seurustelusuhdetta. Eli jos hän on minulle sanonut että haluaa sellaisen normaalin seurustelu suhteen eikä mitään seksisuhdetta niin asia ei jäänyt epäselväksi. Totta kai minä osaan kysyä että millaista suhdetta sitä ollaan hakemassa jos joku haluaa suhteen. Ja alussa varmasti aloitamme ihan tutustumisen eikä ole tarkoituskaan kiirehtiä. No tavattiin aika nopeasti koska jos sitä lähellä asutaan niin turha sitä on ujostella jossain nurkassa ja näpytellä tietokonella itsestään tietoa. Parhaiten tutustuu livenä.
Ja minua ei edelleenkään kiinnosta mitkään teinisekoilut ja kuksimiset joka pojan kanssa ym. runkkuhetkiä. Lasten leikit on leikitty ja on aika itsenäistyä. Muutan pian asumaan yksin koska kotona oleminen alkaa käydä ahtaaksi ja ärsyttäväksi. Ja helpommin sujuu tapaamiset kun ei tarvitse tapaamispaikan kanssa sekoilla. Tapaamani mies/poika (kumpaan luokkaan nyt 19 vuotiaan laskettekaan) asuu myös yksin joten tässä ei tarvitse vanhempien takia sotkea suunnitelmia. Nyt tulee taas kirjoitettua liikaa ja minulla on tapaaminen sen pojan kanssa kohta että lopetan tähän.
paketti kortsuja ja nenäliinoja, jompaa kumpaa tulet tarvitsemaan. Jos et ensiksimainittuja miin sitten niitä toisia, ero kirpaisee joskus kyyneliin asti.
Se jätkä vaikuttaa ihan asialliselta eikä ole tyhmä ollenkaan. Emmekä edelleenkään harrastaneet seksiä vaikka minä otin riskin ja lähdin hänen mukaansa asunnolleen. Hän ei edes yrittänyt. Olemme tähän asti keskustelleet paljon ja vaikka en hänestä kaikkea vielä tiedäkään niin ainenkin olemme löytäneet paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita kuten kissat, taide, elokuvat, kirjat ym. Noh yksi koominen juttu oli että käytämme samaa deodoranttia(taidan vaihtaa merkkiä jossain vaiheessa, en halua haista samalle kuin hän :D)
Hän on todella mielenkiintoinen ihminen ja voin olla oma itseni hänen seurassaan. Minä harvoin edes olen niin vapautunut kenenkään seurassa paitsi muutamien hyvien ystävien jotka ovat nytkin jossain hornan tuutissa opiskelemassa. Ei siinä ettenkö minä pitäisi opiskelua tärkeänä (suoritan kaksoistutkintoa lukio parturi-kampaajan koulutus) Mutta nyt en ole saanut yhteyttä kehenkään ystävistäni mikä on pirun kummallista.
No se siitä. Hyvää alkavaa kesää kaikille.
Ei hitto mikä toi sun tarina on. Tosi mahtavan hieno juttu. Enkä nyt kettuile, vaan kuulostaa oikeasti tosi hienolta. Toivottavasti teillä lähtee homma sujumaan hyvin. Mä just taistelen itseäni irti yhdestä jätkästä, joka ei tainnut sittenkään olla se juttu. On kyllä aivan uskomattoman paska fiilis, mut anyway. Sun juttu kuulostaa hyvältä.
Mä olen 25 jäbä, enkä mä ala sun iästäsi kitiseen. Ei sun tarvi odottaa "paria vuotta" onnistunutta suhdetta odotellessa. Ei iällä ole mitään väliä, tunteet sen ratkaisee. Eri ikäkausilla on omat juttunsa. On pirun hienoa, että olet tuossa iässä uskaltanut lähtee tsekkaileen jätkiä. Mä uskalsin tehdä tuon vasta nyt keväällä. Sä tiedät parhaiten minkälainen tyyppi se toinen on. Piruja seinille maalailee ne kateelliset onnettomat. Älä sä niistä välitä.
Tsemiä!! Ja toivottavasti homma toimii...Niin ja jos ei toimi, niin pienen vitutuksen kautta voittoon ja uusia kuvioita miettimään. Komiat pärjää aina;)
Älä välitä noista muista kommentoijista. Ei kaikkien tarvitse mennä nyky-yhteiskunnan mukana ja kuksia kaikkea mikä liikkuu. Minusta on erittäin ihanaa lukea 16-vuotiaalta noinkin kypsää tekstiä. Jos parisuhde on se sinun juttusi, niin siitä vaan. :)
On tietenkin totta, että noin nuorena harvoin vielä tapaa sellaista ihmistä, jonka kanssa loppuelämää viettää, mutta niinkin voi tapahtua. Ja mitä sitten vaikka suhde jossain vaiheessa loppuisikin? Ainakin olet yhtä parisuhdekokemusta rikkaampi, toisin kuin pelkkien seksisuhteiden harrastajat.
Elä elämässi niin kuin sinusta tuntuu hyvältä, äläkä välitä muista kyynikoista. Eläköön romantiikka! :)
Kyllä tämä maailma on kamalaksi mennyt!
Kyllä tämä on nyt ihan liian nuori tämä aloittaja
Kyllä se on kuulkaas niin että 16 ja vielä 17 vuotiaidenkin poikalapsien paikka on kyllä vielä äidin ja isän helmoissa. Ei sitä vielä tarvitse omilleen lähteä tuossa iässä eikä seksin kanssa vielä hurjastella. Aika raadollista, kun lapsetkaan eivät saa olla enää lapsia.
Ei silloin kun minä olin nuori, tuon ikäisenä muuta kuin yksin runkkailtu (ja kerran naapurin sedälle peppua annettiin :) aah
Luitko koko ketjun kunnolla ajatksen kanssa vai hyppäsitkö suoraan tekemään johtopäätöksiäsi? Kukaan tässä ei ole nyt seksiä vonkunut ja minulla ei ole sitä tarkoitus vielä harrastaakaan. Seurustelua kokeilevat monet nuoret, minuakin nuoremmat. Entinen luokkakaverini aloitti seurustella tyttöystävänsä kanssa 8. luokalla ja he ovat edelleenkin yhdessä.
Eikä ole ihme että monet lähtevät kotoa pois varhain. Ja mitä ihmettä tarkoitat että poikalapsien pitäisi vielä olla kotona? Että tytötkö ovat jo tarpeeksi kypsiä muuttamaan siinä iässä? Roskaa. Monet ystäväni ovat muuttaneet opiskelun vuoksi pois kotoa koska välttämättä ei sitä haluttua lukio tai ammatillista koulutusta löydy omalta paikkakunnalta. Ja liian vaikeaksi menee jos koko perheen pitää muuttaa vain koska yksi haluaa muuttaa. Tiedoksi sinulle että ihmiset kehittyvät eri tahtiin, toiset nopeammin ja toiset hitaammin. Et sinä voi vain sanoa että 16 tai 17 vuotias ei ole valmis muuttamaan pois kotoa koska se riippuu ihan ihmisestä. Edelleenkin painotan sitä että kaikki ovat yksilöitä ja et sinä voi tietää missä kehitysvaiheessa kukin on menossa.
Ja periaatteessa minä olen jo muuttanut pois kotoa koska asun tällä hetkellä toisessa kaupungissa (jossa se tapaamani poika asuu myös) sukulaisieni luona koska minun kouluni on täällä. Välillä olen taas kotona ja tulen tänne kouluun linja-autolla (25 km välimatkaa) mutta edestakaisin matkustaminen on rasittavaa. Ja minua ei kiinnostanut ne koulut omalla paikkakunnallani koska minä en sinne alunperin halunnut muuttaa joten sain luvan tulla tänne mistä muutimme pois. Joten tajua se että minulla on tarpeeksi hyvä syy muuttaa asumaan yksin koska enhän minä muuten voi kouluttautua enkä halua sukulaisten luona kupeksia!
Ja mistäs hitosta sitä kunnon työtä saa ilman koulutusta? Minulla on mahdollisuus kouluttautua parturi-kampaajaksi ja käydä lukio samalla vaikka se tarkoittaa sitä että joudun muuttamaan. Ja minulle muuttaminen ei jumalauta ole ongelma. Minä en ole turhaan koulun penkillä istunut ja raatanut ollakseni avuton pikku raukka joka jää mamman helmoihin kotiin itkemään kun maailma on paha paikka.Minä en halua nähdä itseäni 30 vuotiaana asumassa vieläkin kotona joten nyt on aika muuttaa kun vielä haluaa itsenäistyä.
Minä en ole avuton tai osaamaton. Jos olisin niin en pääsisi niin hyviin tuloksiin koulussa. Minä osaan pitää huolta itsestäni ja osaan kyllä kaikki kotihommat jotka täytyy tehdä kun asun yksin. Minut on pienestä pitäen opetettu tekemään asioita itse ja osaan laittaa ruokaa, käydä pankissa, siivota, korjata tavaroita ym. Minulla ei ole minkäänlaista tarvetta olla lapsi enää. Pärjään vaikka ulkomailla koska olen kielitaitoinenkin. Minä olen kehittänyt itseäni niin paljon että ei tulisi mielenkään jäädä kotiin vielä vähän harjoittelemaan sitä kodin ylläpitoa ym.
Että kyse ei ole siitä ettenkö saisi olla lapsi vaan siitä etten halua olla lapsi. Tajua se.