kun annettiin pentumme tutustua aikuiseen koiraan joka on meille tuttu ja kilttinä pidetty. Luotimme myös omistajan taitoihin, että osaa lukea koiria ja tietää milloin mennään liian pitkälle. Jokaisella aiemmalla tapaamisella koira on alussa uhoillut ja jossain vaiheessa alistanut pennun, välillä on kuulunut kovaakin ulinaa. Toisen koiran omistaja on vakuutellut että kaikki menee oikein, eikä väliin saa mennä. Viimeksi
tavatessamme pentu säikähti yllättäen eteensä tullutta koiraa ja möyri sen edessä maassa selällään, kyljellään, mahallaan, uikutti.. mielisteli kaikin keinoin kauan aikaa. Häntä usein koipien välissä. Vähän myöhemmin tilanne rauhoittui mutta minulle jäi tunne pentu oli liian peloissaan.
tavatessamme pentu säikähti yllättäen eteensä tullutta koiraa ja möyri sen edessä maassa selällään, kyljellään, mahallaan, uikutti.. mielisteli kaikin keinoin kauan aikaa. Häntä usein koipien välissä. Vähän myöhemmin tilanne rauhoittui mutta minulle jäi tunne pentu oli liian peloissaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En missään nimessä antaisi vieraan aikuisen koiran alistaa ja pelotella pentuani. Tuolla tavalla pennusta tulee joko arka alistuja, tai räyhä tappelija, kun se kasvaa aikuiseksi. Tutustuminen toisiin koiriin pitää olla pennulle iloinen ja tasavertainen tapahtuma, jota sinä valvot ja pidät huolen, ettei pentu joudu kokemaan epämiellyttäviä tapahtumia!
Päästäisitkö lapsesi kylän pahimman nyrkkisankarin kanssa nurkan taakse, jos nyrkkisankarin isä sanoisi, että hyvin menee - ihan noin pitääkin. Vaikka lapsesi sielä kuuluisi itkevän?
Tutulla koiralla voi olla omistava suhtautuminen sinuun ja etenkin jos tapasitte tämän koiran reviirillä, niin se voi nähdä pennun kilpailijana.
Ei sitä koskaan voi tietää miten aikuinen koira pentuun suhtautuu. Oma jo edesmennyt kultainen noutajani kävi sutena tuttujen nuoren koiran kimppuun. Muuten kultsu oli uskomattoman kiltti ja ei koskaan tehnyt noin millekään muulle pennulle. Tämä pentu oli pieni koira joka räksytti peloissaan jatkuvasti ja myöhemmin olen kuullut, että se käy ihan kaikkien koirien hermoille! Mutta jos pentu alistuu niinkuin kuuluu, niin kyllä aikuisen koiran pitäisi joko leikkiä iloisesti tai jättää pentu huomiotta jos ei kiinnosta leikkiä.
Mutta älä huoli! Mitään ei ole vielä menetetty! Nyt olisi tärkeää että koirasi vielä mahdollisimman nuorena tapaisi ystävällisiä aikuisia koiria, ettei pelko jää päälle. Ehkä voisit kokeilla koirapuistoa tms jossa voit vähän tarkkailla tulevaa leikkikaveria etukäteen.
Teitte virheen.
Täällä on siitä jo kirjoitettukkin.
Lisäisin vielä,että OMISTAJA on aina vastuussa omasta koirastaan,ja velvollisuus ajatella sen parasta.
Kaikilla ihmisillä ei ole koiranlukutaitoa ja koiratuntemusta,vaikka kuinka olisi koiria ollut.
Eiköhän tuossa teidän tapauksessanne ollut siitä esimerkki.
Yhä vielä on myös niitä vanhoja uskomuksia,että pennulle tekee ihan hyvää,kun vanhempi koira näyttää sille taivaan merkit.Pitäisi jo joutua romukoppaan ja kunnolla.
Parasta olisi,että nyt saisitte pennulle jonkun oikeesti hyvän koirakaverin/ehkä muutamankin,jotka osaisivat varmasti käyttäytyä pikkuisen kanssa.
Oma asemanne,joka pitäisi olla johtaja ja sitä kautta myös pennun tuki ja turva,on saanut myös kolauksen,joten siihen kannattaa kiinnittää nyt kunnolla huomiota.
Ei homma siis vielä ole pielessä,mutta toivon,ettei kyse ole "vähemmän sosiaalisen"vahvan rodun pennusta.Niitten kanssa kun voi helpommin tulla myöhemmin ongelmia,jos pentuvaiheessa sattuu isompia kömmähdyksiä.
koirakontakteja nuorena joka ei muuten pidä paikkaansa ollenkaan.Itsellä 5kk ja ainoa kerta oli kun sakemanni yritti kimppuun,mutta sain ajettua sen veke ja pentu katsoo kuin jumalaa nyt minua eikä pelkää toisia koiria ollenkaan,kun tietää jotta isäntä hoitaa.Viime koirani pääsi leikkimään vasta vuoden ikäisenä toisten kanssa,kun korvessa asun ja hyvin pärjäsi myöhemmin näyttelyissäkin eli kun koira valmis niin vasta sitten tutustumista.
Itselläni on ihan samanlaisia kokemuksia tuosta pennun ja vieraiden koirien koirakontakteista. Ihan mahdoton hoppu on pentua tunkea tutustumaan vieraisiin koiriin! Meilläkään ei ole näin toimittu, ja hyvin ovat myöhemmin kuitenkin osanneet toisten koirien ja(ihmistenkin)kanssa tulla toimeen. On jopa kehuttu miten ystävällisiä ja iloisia koirani ovat koiratapahtumissa(näyttelyissä ja harrastuksissa).