Tuossa kun tuli oltua reissun päällä chopperilla, niin eräs kanssamotoristi kävi kovasti ihmettelemään, jotta ei kai tuollaisella pelillä voi muuten ajella kuin pientä cruisailua kaupungissa, lähikahviloissa käyden jne. Suu loksahti auki, kun kerroin nauttivani nimenomaan maantiellä ajamisesta ja matkailusta, en niinkään kaupungin ruuhkissa pyörimisestä ja kuinka saan parhaan nautinnon matkasta juuri tämän kumppanini kanssa.
Kysyjällä oli kuitenkin jo harmaata hiuksissa, joten olisi sitä voinut olettaa, että on elämänkokemustakin ja sitä kautta ymmärrystä karttunut niin, että käsittää sen, kuinka kovasti erilaisista asioista ihmiset nauttivat, saavat hyviä fiiliksiä. Mutta eihän se aina niin mene, osa meistä säilyy iänkin karttuessa sellaisina, joilla aina on hämmästyksen sormi ihmetyksen suussa, ymmärrys ei riitä siihen, että muut tekevät ja kokevat eri tavoin kuin minä itse, kuinka he voivat nauttia sellaisesta, jonka minä itse kokee epämiellyttäväksi :)
Joten pistetään nyt "jokakeväinen" valistuskampanja tänne motoristipalstallekin, jos vaikka joku saisi ahaa elämyksen.
Meitähän on moneen lähtöön, ja niin on mieltymyksiäkin.
Joku nauttii vauhdista, siitä kuinka näkökenttä kapenee suoralla vauhdin karatessa pitkälti yli kahden sadan ja kuinka kaarteissa tuntee vaaran ja jännityksen, pyörän jalkatappien sukiessa arvaamattoman asfaltin pintaa. Itsekin on tullut tuokin asia koettua ja testattua. Vaarallistahan se on, mutta ennen kaikkea itselle, tilastollisesti motoristit eivät juuri muita riko tai tapa. Enkä viitsi alkaa moittimaan näiden hurjapäiden synnyttämiä muille aiheuttamia kustannuksiakaan, koska se tuntuu minun kukkarossa kumminkin vain muutaman kympin vuodessa, mutta hurjapään omalla kohdalla on pelissä henki ja terveys. Tosin vauhdin hurman kokijoissakin on eri lajeja. Joku ottaa nautinnon vanhalla retropyörällä, jonka ominaisuudet ei riitä kuin puoleen siitä, mihin moderni sportti pystyy, mutta jännitysmomentti on kummallakin samaa tasoa, toinen vaan nauttii enemmän huippuominaisuuksista, toinen vaikeammin käsiteltävällä pyörällä ajamisesta.
Yksi pitää matkapyörällä ajosta, oli se sitten katupyörä tai katuenduro. Nämä vesselit, kuten moderneista sporteistakin nauttivat veljensä, korostavat usein ajokkinsa testeissäkin todistettuja ominaisuuksia ja ajomukavuutta. Kuinka pleksi ja katteet suojaavat tuulelta, kuinka melutaso on pieni ja ajovakaus hyvä, kuinka pyörä kulkee vakaasti kaikissa olosuhteissa, niin suoralla kuin mutkissakin, yllättävissä käänteissä kuin huonommilla pinnoillakin. Heitä häiritsee pyörän "huono" ajettavuus ja mukavuus. He nauttivat pyörästä, joka kulkee ja tottelee kuskiaan kuin ajatus, kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa.
Itse ymmärrän kyllä kaikenlaisilla pyörillä ajavia ja heidän mieltymyksiään siitä näkökulmasta, että jokainen kokee niin eri tavalla ajamisen nautinnon. Se on ihan ok. Loppujen lopuksi tärkeintä on kuitenkin se fiilis, mitä harrastus itselle antaa, ainakin useimmille meistä. Jos jollekin se fiilis tulee siitä, että tietää ajavansa testivoittajalla tai ajokissa on mahdollisimman vähän häiritseviä "huonoja" ominaisuuksia, niin olkoon sitten niin. Tai jos joku saa hyvät fiilikset siitä, kun ainakin uskoo saavansa ihmisten ihailevia tai kunnioittavia katseita.
Itse en saa hyviä fiiliksiä moderneilla pyörillä, joiden mukavuus ja ajo-ominaisuudet ovat niin hyvät, että tylsistyn sellaisen päällä jo kymmenessä kilometrissä ja palautan ilomielin ajokin lähtöpisteeseen. Ajan ennemmin autolla, jossa kuitenkin mukavuus on aina parempi kuin prätkässä, jos kerran mukavuutta haluan. Autossa on paremmin tuulelta ja tuiskulta suojassa kuin minkään katteiden takana ja turvallisempaakin se on. Liikkuessaan paikasta toiseen. Kun haluan kokea ajamisen nautintoa, tarvitsen pyörän, jota oikeasti saa ja pitää ajaa, pyörän joka ei likipitäen itse aja itseään, pienimmästäkin kuskin vihjeestä. Jota pitää tosissaan painaa kaarteeseen ja jonka käsittely ei ole niin vaivatonta, että melkein ajatus riittää saamaan sen haluttuun suuntaan. Pyörän, jolla ajaminen vaativammilla pinnolla vaatii keskittymistä ja AJAMISTA. Pyörän, jolla on kiva ajaa hiljaa, alle 120 vauhteja, jolla on NAUTINTO cruisailla 80-90 vauhtia.
Kaikkia on tullut kokeiltua ja ajettua. Mutta edelleen, kun vaihdan umpikypärän avokypärään ja pääsen pyörän selkään, jossa ei ole katteita ja pleksejä, on kuin lähtisi kauniina kesäpäivänä ulos tunkkaisesta autosta tai sisätiloista, pihalle leudon tuulen hyväiltäväksi. Kun iso V-moottori jyskytttää satulan alla, kun tuntee sen tasaisen voiman ja kun sitä saa ohjastaa kuin rautaratsua mutkaista tietä näkymättömiin, se on se meikäläisen juttu. Näillä kalpeilla sanoilla kykenen kuvailemaan varsin kaksiulotteisesti sitä fiilistä, mikä tuohon ajamisen nautintoon sisältyy. Tämä on se vastaus, kun ihmettelet, miksi choppermies nauttii ajostaan tuollaisella värkillä, kuinka hän voi sillä lähteä matkallekin. Miksi ei voisi, kun ajaminen on yhtä nautintoa, tehden itse matkanteostakin elämystä ja hyvien fiilisten täyttämää riemua. Silloin ei ole enää niin tärkeää, mikä on päämäärä ja kuinka nopeasti sinne ennättää, vaan koko matkan tekoa, ajamisen jatkuva nautinto. Jos päämäärä on tärkeä ja matka pitää taittua nopeasti ja vaivattomasti, on käytettävissä lentokoneet ja junien makuuvaunut. Näin omasta vinkkelistä. Jos haluan nauttia myös itse matkasta, teen sen sillä keinolla, mistä nautin eniten, chopperin puikoissa :)
Hyvää kesää kaikki motoristit, tyylilajista, merkistä ja mallista riippumatta. Ja avaraa mieltä toisianne kohtaan. Jätetään räksyttäminen ja valittaminen niille, jotka eivät ole tässä jalossa harrastuksessa mukana. Muista hyvä motoristi, että toinen motoristi voi olla sinun mielestäsi väärässä, mutta hän on kuitenkin veljesi tai sisaresi. Ja voikin olla, että sinä olet väärässä, eikä hän. Ja oletkin, jos käyt toisen motoristin niskavilloihin kiinni. Live and let live.
Kysyjällä oli kuitenkin jo harmaata hiuksissa, joten olisi sitä voinut olettaa, että on elämänkokemustakin ja sitä kautta ymmärrystä karttunut niin, että käsittää sen, kuinka kovasti erilaisista asioista ihmiset nauttivat, saavat hyviä fiiliksiä. Mutta eihän se aina niin mene, osa meistä säilyy iänkin karttuessa sellaisina, joilla aina on hämmästyksen sormi ihmetyksen suussa, ymmärrys ei riitä siihen, että muut tekevät ja kokevat eri tavoin kuin minä itse, kuinka he voivat nauttia sellaisesta, jonka minä itse kokee epämiellyttäväksi :)
Joten pistetään nyt "jokakeväinen" valistuskampanja tänne motoristipalstallekin, jos vaikka joku saisi ahaa elämyksen.
Meitähän on moneen lähtöön, ja niin on mieltymyksiäkin.
Joku nauttii vauhdista, siitä kuinka näkökenttä kapenee suoralla vauhdin karatessa pitkälti yli kahden sadan ja kuinka kaarteissa tuntee vaaran ja jännityksen, pyörän jalkatappien sukiessa arvaamattoman asfaltin pintaa. Itsekin on tullut tuokin asia koettua ja testattua. Vaarallistahan se on, mutta ennen kaikkea itselle, tilastollisesti motoristit eivät juuri muita riko tai tapa. Enkä viitsi alkaa moittimaan näiden hurjapäiden synnyttämiä muille aiheuttamia kustannuksiakaan, koska se tuntuu minun kukkarossa kumminkin vain muutaman kympin vuodessa, mutta hurjapään omalla kohdalla on pelissä henki ja terveys. Tosin vauhdin hurman kokijoissakin on eri lajeja. Joku ottaa nautinnon vanhalla retropyörällä, jonka ominaisuudet ei riitä kuin puoleen siitä, mihin moderni sportti pystyy, mutta jännitysmomentti on kummallakin samaa tasoa, toinen vaan nauttii enemmän huippuominaisuuksista, toinen vaikeammin käsiteltävällä pyörällä ajamisesta.
Yksi pitää matkapyörällä ajosta, oli se sitten katupyörä tai katuenduro. Nämä vesselit, kuten moderneista sporteistakin nauttivat veljensä, korostavat usein ajokkinsa testeissäkin todistettuja ominaisuuksia ja ajomukavuutta. Kuinka pleksi ja katteet suojaavat tuulelta, kuinka melutaso on pieni ja ajovakaus hyvä, kuinka pyörä kulkee vakaasti kaikissa olosuhteissa, niin suoralla kuin mutkissakin, yllättävissä käänteissä kuin huonommilla pinnoillakin. Heitä häiritsee pyörän "huono" ajettavuus ja mukavuus. He nauttivat pyörästä, joka kulkee ja tottelee kuskiaan kuin ajatus, kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa.
Itse ymmärrän kyllä kaikenlaisilla pyörillä ajavia ja heidän mieltymyksiään siitä näkökulmasta, että jokainen kokee niin eri tavalla ajamisen nautinnon. Se on ihan ok. Loppujen lopuksi tärkeintä on kuitenkin se fiilis, mitä harrastus itselle antaa, ainakin useimmille meistä. Jos jollekin se fiilis tulee siitä, että tietää ajavansa testivoittajalla tai ajokissa on mahdollisimman vähän häiritseviä "huonoja" ominaisuuksia, niin olkoon sitten niin. Tai jos joku saa hyvät fiilikset siitä, kun ainakin uskoo saavansa ihmisten ihailevia tai kunnioittavia katseita.
Itse en saa hyviä fiiliksiä moderneilla pyörillä, joiden mukavuus ja ajo-ominaisuudet ovat niin hyvät, että tylsistyn sellaisen päällä jo kymmenessä kilometrissä ja palautan ilomielin ajokin lähtöpisteeseen. Ajan ennemmin autolla, jossa kuitenkin mukavuus on aina parempi kuin prätkässä, jos kerran mukavuutta haluan. Autossa on paremmin tuulelta ja tuiskulta suojassa kuin minkään katteiden takana ja turvallisempaakin se on. Liikkuessaan paikasta toiseen. Kun haluan kokea ajamisen nautintoa, tarvitsen pyörän, jota oikeasti saa ja pitää ajaa, pyörän joka ei likipitäen itse aja itseään, pienimmästäkin kuskin vihjeestä. Jota pitää tosissaan painaa kaarteeseen ja jonka käsittely ei ole niin vaivatonta, että melkein ajatus riittää saamaan sen haluttuun suuntaan. Pyörän, jolla ajaminen vaativammilla pinnolla vaatii keskittymistä ja AJAMISTA. Pyörän, jolla on kiva ajaa hiljaa, alle 120 vauhteja, jolla on NAUTINTO cruisailla 80-90 vauhtia.
Kaikkia on tullut kokeiltua ja ajettua. Mutta edelleen, kun vaihdan umpikypärän avokypärään ja pääsen pyörän selkään, jossa ei ole katteita ja pleksejä, on kuin lähtisi kauniina kesäpäivänä ulos tunkkaisesta autosta tai sisätiloista, pihalle leudon tuulen hyväiltäväksi. Kun iso V-moottori jyskytttää satulan alla, kun tuntee sen tasaisen voiman ja kun sitä saa ohjastaa kuin rautaratsua mutkaista tietä näkymättömiin, se on se meikäläisen juttu. Näillä kalpeilla sanoilla kykenen kuvailemaan varsin kaksiulotteisesti sitä fiilistä, mikä tuohon ajamisen nautintoon sisältyy. Tämä on se vastaus, kun ihmettelet, miksi choppermies nauttii ajostaan tuollaisella värkillä, kuinka hän voi sillä lähteä matkallekin. Miksi ei voisi, kun ajaminen on yhtä nautintoa, tehden itse matkanteostakin elämystä ja hyvien fiilisten täyttämää riemua. Silloin ei ole enää niin tärkeää, mikä on päämäärä ja kuinka nopeasti sinne ennättää, vaan koko matkan tekoa, ajamisen jatkuva nautinto. Jos päämäärä on tärkeä ja matka pitää taittua nopeasti ja vaivattomasti, on käytettävissä lentokoneet ja junien makuuvaunut. Näin omasta vinkkelistä. Jos haluan nauttia myös itse matkasta, teen sen sillä keinolla, mistä nautin eniten, chopperin puikoissa :)
Hyvää kesää kaikki motoristit, tyylilajista, merkistä ja mallista riippumatta. Ja avaraa mieltä toisianne kohtaan. Jätetään räksyttäminen ja valittaminen niille, jotka eivät ole tässä jalossa harrastuksessa mukana. Muista hyvä motoristi, että toinen motoristi voi olla sinun mielestäsi väärässä, mutta hän on kuitenkin veljesi tai sisaresi. Ja voikin olla, että sinä olet väärässä, eikä hän. Ja oletkin, jos käyt toisen motoristin niskavilloihin kiinni. Live and let live.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Siinä oli kaunis kirjoitus. Kunpa joillakin jatkuvasti muille motoristeille milloin mistäkin räksyttävillä harrastuksen mustilla lampailla olisi nöyryyttä ottaa tuosta opiksi ja lakata puukottamasta julkisesti selkään lajitovereita.
Asiallisempaa olisi jättää muiden "neuvominen" kasvotusten tapahtuviin tilanteisiin, mutta taitaa olla niin ettei näillä "opettajilla" ole siihen kanttia tai tosi asiassa pikemminkin eivät ole tosi asiassa motoristeja, vaan foorumeilla olevia häiriköitä.
Täytyy myöntää että on sitä itsekin tullut ihmeteltyä miten noilla choppereilla matkataan, mutta eihän ne kyllä kaupungillekaan sovi. No, itse en edes keksi minne ne sopisi muualle kuin motoristibaarin oven eteen lunkisti parkkiin, mutta myönnettävä se on että aika monet nauttii niilläkin vehkeillä ajamisesta. :)
Toinen on isot matkapyörät. Kyllähän niillä päästelee matkaa joo mutta mikä idea on ajella suoraan köröttäen? Nooh... ehkäpä siinäkin on joku mitä en tajua. Toiset tykkää!
Itse ajelen ketterällä katteettomalla mp:llä mutkapätkää ristiin rastiin ja se on Minun mielestäni sitä oikeaa moottoripyöräilyä ja kesäpörräämistä. Tykkään kyllä lähes kaikenlaisesta ajosta kaupungista maalle, mutta motareita välttelen viimeiseen asti.
Mutta tärkeintä on se, että itse tietää mistä tykkää! Hyvää kesää kaikille motoristeille, tervehditään kun tullaan vastaan ja vaihdetaan muutama sanakin siinä kahvilan terassilla ja ihmetellään toistemme menopelejä olkoon se sitten chopper, matkapyörä, naku tai muoviluoti!
Miksi pyörän pitäisi olla ketterä?
Jos chopperi, iso customi, vanha antiikkipyörä tai iso matkapyörä ei ole yhtä ketterä mutkatiellä, kuin kevyt perusnaku, miksi oletat, ettei ne sovi sinne? Oletko tullut ajatelleeksi, että jotkut tykkää siitä, kun pyörää pitää AJAA, eikä se mene melkein ajatuksen voimalla...
Mä tykkään ajaa just vanhoilla vehkeillä sen takia, että niissä saa tosiaan ajaa. Kun niillä vetää mutkaan, saa ajamisen nautinnon paljon pienemmilläkin vauhdeilla kuin liian hyvillä ajo-ominaisuuksilla varustetuilla vehkeillä. Mikään ei ole niin hauskaa kuin ajaa jollain vanhalla jawalla tai britillä pieniä mutkateitä... arvaapa vaan, miksi toiset tykkää ajaa sellaisissa retropyöräkisoissakin, on aivan eri asia ajaa 60 -luvun kisapyörällä radalla kuin modernilla ratapyörällä :)
Vaikka niinhän se tässä elämässä on, jotkut ei saa iloa mistään, jos se on vähänkään vaivalloista. Monesti vaan hauskuus alkaa siitä, kun liika mukavuus loppuu...
Mutta toisaalta helpon kysymyksen. Jokainen tykkää mistä tykkää, toki. Itse tykkään tästä ketterästä menopelistä, sillä on kiva ajaa niin mutkissa kuin kaupungissakin. Huom. korostin tuossa aiemmassakin että Minun mielestäni (=minun mielipiteeni ja jokaisella on omansa :)
Ja niin, vaikka nykypyöräni onkin 2000-luvun ketterä ja nopea pyörä, edellinen pyöräni oli 70-luvun ei-todellakaan-moderni Yamaha! Toki nautin silläkin ajosta, se oli kivaa oman aikansa mutta tunsin että on siirryttävä eteenpäin ja tätä nykyä oman nautintoni saan siitä kun tunnen että pyörä kulkee minun määräämällä tahdilla enkä minä pyörän määräämällä tahdilla. Mutkiin voi oikeasti jopa kallistaa (tuossa Yamahassa osat otti maahan melko aikaisessa vaiheessa :D), pyörä kiihtyy siihen nopeuteen siinä ajassa kun itse haluaa ja mutkista ulos kiihdyttäminen SE se vasta nautintoa onkin.
Ja, se on tosiaan tärkeintä että kukin ajaa sillä millä tykkää. Ei kaikkien tarvitse tykätä samoista asioista. Tällä hetkellä ketterä mutkien taivaltaja on se mun juttu, ehkä joskus joku toinen.
No nyt puhuu äijä asiaa. Ja kuten huomaat, jo sen pukeminen sanoiksi, saati perusteleminen, miksi joku on hyvä tai huono, on mahdotonta. Sitä voi yrittää selittää, miksi nauttii jostain vehkeestä, mutta siinä vain varsin auttavasti yrittää kuvailla sanoin omia tunteitaan tien päällä.
Varmaan tosiaan ihmisellä voi olla erilaisia aikakausia sen suhteen, mistä nauttii. Joillakin ne muuttuu, joillakin pysyy samana.
Tärkeintä on se, ettei yritä vängätä sitä, mikä on kaikille oikea tapa harrastaa, sehän on jokaiselle se oma. Toivottavasti.
Ps. Ei niissä vanhoissakaan pyörä vie miestä, jos nyt ei mettään aja. Niissä vaan pyörän vieminen vaatii vähän enemmän ajamista.
Sanos muuta. Näitä jotka eivät "ymmärrä" toisten erilaisista asioista saamia nautintoja, kyllä riittää. No se ymmärryksen puutehan onkin heissä itsessään, kuten itsekin myöntävät, vaan eivät sitä edes itse tajua.
Tajunnan ahtaus on siinä mielessä tyhmyyttä, että siinä on osoitus elämänviisauden puutteesta. Kyllä se on ihan ok nuorilla, joilta elämänkokemusta puuttuu, mutta sääli, että sitä esiintyy myös iäkkäämmillä ihmisillä, joiden jo pitäisi tajuta, että toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Eihän kaikki saa mitään iloa esim. huipputeknisillä ja sitä kautta äärimmäisen helposti ajettavilla moottoriveneillä liikkumisesta tai tekniikan avulla kalastamisesta. Toiset nauttivat aivan eri tavoin purjehtimisesta ja jopa kalastamisesta ilman kaiken maailman tekniikan mukanaan tuomaan "mukavuutta".
Epäilen, että osalla tuo kykenemättömyys ymmärtää eri ihmisten erilaisia tapoja nauttia elämästä kumpuaa omasta epävarmuudesta, kun muut valitsevat eri tavoin, ei "ymmärretä", koska ei kestä sitä että kaikki eivät tee kuten itse tekee tai koska itse ei uskalla tehdä kuten toiset, vaikka mieli tekisi...
ja miten tylsää olisi jos kaikilla olisi juuri samanlaiset pyörät samoissa väreissä.
itse pidän siittä että pyörä on mahdollisimman "uniikki" ettei toista samanlaista tule heti vastaan. joka talvi pyörä hieman muuttuu, ne talvi illat tallilla ovat minulle lähes yhtä tärkeitä kuin ajaminen. saan nauttia harrastuksestani näin ympäri vuoden.
Juu. Sääli, niitä motoristeja, jotka eivät "ymmärrä" toisten harrastus- tai ajotapaa. Vaan eihän kaikilla voi olla ymmärrystä tarpeeksi elämää varten. Tuo ymmärryksen puute (=tyhmyys) tulee sitten esiin ahdasmielisyytenä.
Onpa mukava lukea välillä jonkun järkevän juttuja. Kuka saisi häirikköturollekin menemään tuon viestin perille, vaikka hän tuskin on mikään motoristi, ei ainakaan jutuista saa sellaista kuvaa..
totta tosiaan, ei voisi paremmin asioita sanoa. Olisi monilla toisten asioista kititsijöillä opittavaa..
Niin, kyllähän kaltaisesi tyhmätkin ihmiset saavat sanoa mielipiteensä. Mutta älä erehdy luulemaan, että kukaan pitää sinua Motoristina, tai kukaan Motoristi sinua arvostaa. Yritä sinäkin ymmärtää, että me Motoristit emme halua kaltaisiasi esiintymään Motoristeina ja pilaamaan harrastuksemme mainetta.
höpiset?
Mikä ääliö sinä oikein olet?
Kerroinpa vain sellaisen faktan, ettei yksikään chopperilla, customilla tai endurolla ajava pelle ole Motoristi. Silti he esiintyvät Motoristeina, vaikka oikeat Motoristit heitä halveksuvat, eivätkä halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä.
Motoristi ,Hondalla? Nurmikoita kans?Onko aggregaattikin Honda ja raivaussaha.........
Nyt puhut ihan vaan omasta puolestasi.
Sanopppas minulle kriteerit ,milllä päsee motoristiksi?
Ois kauheen kiva tietää,pääsenks esimerkiksi minä...
sinä olet.Mutta hyvä sekin.Keskustelua pitää saada aikaan.Maksetaanko siitä oikein? Eniro taitaa palkata tällaisia ihmisiä?Ja jollet saa maksua, kannattaa sitä pyytää Enirolta?
Tämä Hondisti on änkyttänyt tuota samaa skeidaa custom - ja chopper pyöriä vastaan jo vuosia tällä palstalla. Tyyppi käy ketjun rasvauksessa ja kiristyksessäkin merkkihuollossa.... hahaaa...
Älkääs ny kaikkia Hondan omistajia paketoiko tuon yhden ääliön perusteella. Jokainen saa ajaa millä tykkää, eikä merkillä / mallilla ole väliä kunnon motoristeille
Mene suuressa viisaudessasi vaikka Bandidosille esittelemään hondaasi ja muista kertoa myös kaikki täällä kirjoittamasi heille, niin he kyllä taatusti arvostavat sinua TOSImotoristina.
kävivät oikein soppereilla euroopassa ja laskettelivat saksan baanoilla 170km/h! jotenkas kyllä niilläkin voi ajaa!!!
...kun ajaa Chopperilla matkaa, on koko matka itsessään nautinto. Siis minulle ainakin. Sillä on vaan niin hemmetin kiva ajaa :)