Laittaako enää kukaan höyrynsulkumuovia ulkoseinään kun se on niin kamalaa. Tarkoitit varmaankin kysymykselläsi jotain muut. Kysy uudestaan.
0Äänestä
näitä lisää :)
:)
Tää ihan oikeesti alko naurattamaan :)
0Äänestä
toivottavasti
Lakkasko naurattamasta, kun paljastui, ettei kyseessä ollut mikään vitsi vaan todellinen keissi?
0Äänestä
yleinen kaikilla.
toivottavasti kirjoitti:
Lakkasko naurattamasta, kun paljastui, ettei kyseessä ollut mikään vitsi vaan todellinen keissi?
Eikö olisi jotain nykypäivään kuuluvaa keissiä.
0Äänestä
Nefas
yleinen kaikilla. kirjoitti:
Eikö olisi jotain nykypäivään kuuluvaa keissiä.
Oikeudellissa mielessä hyvänä rakennuatapana kyseinen rakenne on ollut virheellinen jo vuosia. Katso:
Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. RYL 81 vuodelta 1981 sivulla 323. "Rakennuslevyn alla ei saa käyttää höyrynsulkua." RYL 90 vuodelta 1988 sivulla 399. "Rakennuslevyn alla ei saa käyttää höyrynsulkua kosteissa tiloissa." Sisä RYL 2000 vuodelta 1998 sivulla 309. "Rakennuslevyn alla ei saa käyttää höyrynsulkua märkätiloissa."
Rakentamismääräyskokoelman osa C2, Veden ja kosteudeneristys, määräykset, vuodelta 1975. Todetaan seuraavaa: "2.2.4 Ulkoseinän on oltava sellainen, ettei seinään tunkeutuvalla sade. sulamisvedellä. maaperän kosteudella tai sisätilasta tunkeutuvalla vesihöyryllä ole haitallista vaikutusta seinään ja siihen liittyviin rakenteisiin."
Materiaalivalmistajat ovat kieltäneet muovikelmun käytön kosteissa tiloissa:
Gyproc kansio Kipsilevyt laatoitusohjeet, partek 1977. Gyprocin käyttö kosteissa tiloissa 1985, s. 5. Gyprocin käyttö kosteissa tiloissa 1991, s. 5. Gyproc Handbok 1997, Gyproc, s. 37
Kaikki markkinoilla olevat siveltävät vesieristeet läpäisevät ihmissilmälle näkymätontä vesihöyryä. Höyrynsulkumuovi estää haihtumisen, seuraksena väistämättä kosteus/homevaurio. Materiaalivalmistaja Gyproc on juuri tästä syystä kieltänyt muovikelmun märkätiloissa jo 1997.
Kaikista tommoisista häröilijä tehtaista vaan tietoa tänne niin ihmiset osaa äänestää euroillaan.
Varoituksen sana kuitenkin talomyyjille. Ei kannata ruveta keksimään kilpailijoista juttuja mustamaalausmielessä. Siitä joutuu Suomessa leivättömän pöydän ääreen. Vain todellisia tapauksia, kiitos. Niitä saa aina kertoa eikä talotehdas sille mitään tule mahtamaan, että valistaa kansaa faktoilla.
Ps. talotehtaille vinkki: usein pienimmän riesan tie on hoitaa tyytymätön asiakas tyytyväiseksi vaikka pienellä lahjonnalla, uhkailu&kiritys näinä netin aikoina johtaa vain entistä suurempaan ahdinkoon, sitäkin tapaa on jotkut myyjät tyhmyydessään testanneet
0Äänestä
miccola
"Vesieristys oli riittämätön höyrynsulkumuoviin verrattuna. Ongelmat ovat syntyneet riippumatta muovista, sanoo Eksjöhusin tekninen johtaja David Norrman.
Jalosen mielestä vesieristystä on turha syyttää, koska työmaan vastaava mestari oli tarkastanut sen."
Jos ongelma johtuisi elementin rakenteesta, luuletteko todellakin että talotoimittaja olisi valinnut oikeuden sovittelun sijasta?
Jos toimittaja olisi tajunnut kysyä kuka toimi vastaavana mestarina, juttua avautuisi paremmin...
0Äänestä
Sibbobo
miccola kirjoitti:
"Vesieristys oli riittämätön höyrynsulkumuoviin verrattuna. Ongelmat ovat syntyneet riippumatta muovista, sanoo Eksjöhusin tekninen johtaja David Norrman.
Jalosen mielestä vesieristystä on turha syyttää, koska työmaan vastaava mestari oli tarkastanut sen."
Jos ongelma johtuisi elementin rakenteesta, luuletteko todellakin että talotoimittaja olisi valinnut oikeuden sovittelun sijasta?
Jos toimittaja olisi tajunnut kysyä kuka toimi vastaavana mestarina, juttua avautuisi paremmin...
Mielenkiintoista keskustelua höyrynsulkumuovista. tarkastin nim. Nefaksen kirjoituksen tiedot ja näyttää pahasti siltä, että kaikki pitää paikkansa.
Nykyisin voimassa oleva Suomen RakMk, osa C2 kosteus, määräkset ja ohjeet 1998.
Ensimmäinen yleinen määräys kohdassa 1.4.1 on sisällöltään seuraava: rakenteet ja LVI-järjestelmä on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeudu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Tarvittaessa rakenteen on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai rakenteen kuivamiseen esitetään suunnitelmissa menetelmä.
Edelliseen määräykseen liittyy seuraava ohje 1.4.1.1: Jos rakenteessa on kaksi kosteutta huonosti läpäisevää ainekerrosta, ei näiden väliin tule jättää kuivumista vaativia materiaaleja ellei kosteuden haitaton poistuminen ole varmistettu erikseen. Rakennus suunnitellaan niin, että riski veden pääsystä tiiviiden ainekerrosten väliin jää vähäiseksi.
Eksjöhusin tapauksessa oleva rakenne, jossa märkätilan seinä liittyy suoraan ulkoseinään, on sekä määräyksen 1.4.1 että ohjeen 1.4.1.1. vastainen seuraavassti:
-rakenteeseen on jätetty kuivumista vaativia materiaaleja kahden kosteutta huonosti läpäisevän ainekerroksen väliin eikä kosteuden haitatonta poistumista ole varmistettu erikseen (esim. tuuletus). (ohje 1.4.1.1)
Rakenne olisi määräysten mukainen, jos muovikelmu märkätilan kohdalla olisi korvattu kosteutta läpäisevällä ilmansulkukerroksella. Ilmansulun vesihöyryn läpäisykyvyn tulisi olla selvästi suurempi kuin senärakenteessa olevan siveltävän vesieristeen.
Eksjöhus talotehtaan kanta, jossa muovikelmun tarpeellisuutta perustellaan kelmusta ulospäin olevan rakenteen suojelemiseksi, on johtopäätöksenä tässä tapauksessa täysin virheellinen ja rakennusmääräysten vastainen.
Jos kyseinen tapaus päätyi oikeuden ratkaistavaksi en voi nähdä kuin yhden lopputuloksen: Talotehdas määrättiin maksajaksi.
0Äänestä
Hänen olisi pitänyt
Sibbobo kirjoitti:
Mielenkiintoista keskustelua höyrynsulkumuovista. tarkastin nim. Nefaksen kirjoituksen tiedot ja näyttää pahasti siltä, että kaikki pitää paikkansa.
Nykyisin voimassa oleva Suomen RakMk, osa C2 kosteus, määräkset ja ohjeet 1998.
Ensimmäinen yleinen määräys kohdassa 1.4.1 on sisällöltään seuraava: rakenteet ja LVI-järjestelmä on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeudu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Tarvittaessa rakenteen on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai rakenteen kuivamiseen esitetään suunnitelmissa menetelmä.
Edelliseen määräykseen liittyy seuraava ohje 1.4.1.1: Jos rakenteessa on kaksi kosteutta huonosti läpäisevää ainekerrosta, ei näiden väliin tule jättää kuivumista vaativia materiaaleja ellei kosteuden haitaton poistuminen ole varmistettu erikseen. Rakennus suunnitellaan niin, että riski veden pääsystä tiiviiden ainekerrosten väliin jää vähäiseksi.
Eksjöhusin tapauksessa oleva rakenne, jossa märkätilan seinä liittyy suoraan ulkoseinään, on sekä määräyksen 1.4.1 että ohjeen 1.4.1.1. vastainen seuraavassti:
-rakenteeseen on jätetty kuivumista vaativia materiaaleja kahden kosteutta huonosti läpäisevän ainekerroksen väliin eikä kosteuden haitatonta poistumista ole varmistettu erikseen (esim. tuuletus). (ohje 1.4.1.1)
Rakenne olisi määräysten mukainen, jos muovikelmu märkätilan kohdalla olisi korvattu kosteutta läpäisevällä ilmansulkukerroksella. Ilmansulun vesihöyryn läpäisykyvyn tulisi olla selvästi suurempi kuin senärakenteessa olevan siveltävän vesieristeen.
Eksjöhus talotehtaan kanta, jossa muovikelmun tarpeellisuutta perustellaan kelmusta ulospäin olevan rakenteen suojelemiseksi, on johtopäätöksenä tässä tapauksessa täysin virheellinen ja rakennusmääräysten vastainen.
Jos kyseinen tapaus päätyi oikeuden ratkaistavaksi en voi nähdä kuin yhden lopputuloksen: Talotehdas määrättiin maksajaksi.
vähintään määrätä reijitettäväksi tuo höyrysulkumuovi niiden tilojen osalta johon tuli vesieristys. Joten ei sinäänsä ole talotehtaan ongelma, jos eivät taloa urakoineet.
0Äänestä
Pro notitia
Hänen olisi pitänyt kirjoitti:
vähintään määrätä reijitettäväksi tuo höyrysulkumuovi niiden tilojen osalta johon tuli vesieristys. Joten ei sinäänsä ole talotehtaan ongelma, jos eivät taloa urakoineet.
Talotehdas käytti asiantuntijanaan Tampereen teknillisen yliopiston professori Ralf Lindbergiä. Professorista tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle koska lausunto oli kirjoitettu yliopiston nimissä vaikka korvaus lausunnosta oli mennyt lausunnon kirjoittajalle. Kommentissaan EOA:lle prof.kirjoittaa suora lainaus: "jalosten ja Eksjöhusin välinen riita-asia on sovittu. Sopimuksen perusteella Jaloset ovat saaneet pesuhuoneen korjauskulut riidan toiselta osapuolelta". Kantelu EOA Dnro 1812/4/07
0Äänestä
Joopa joo
Vesieriteet oli vuotaneet ja talon omistajan valkkaama urakoitsija oli mennyt konkurssiin...... Mutta jokuhan pitää saada maksamaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Laittaako enää kukaan höyrynsulkumuovia ulkoseinään kun se on niin kamalaa. Tarkoitit varmaankin kysymykselläsi jotain muut. Kysy uudestaan.
:)
Tää ihan oikeesti alko naurattamaan :)
Lakkasko naurattamasta, kun paljastui, ettei kyseessä ollut mikään vitsi vaan todellinen keissi?
Eikö olisi jotain nykypäivään kuuluvaa keissiä.
Oikeudellissa mielessä hyvänä rakennuatapana kyseinen rakenne on ollut virheellinen jo vuosia. Katso:
Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset.
RYL 81 vuodelta 1981 sivulla 323.
"Rakennuslevyn alla ei saa käyttää höyrynsulkua."
RYL 90 vuodelta 1988 sivulla 399.
"Rakennuslevyn alla ei saa käyttää höyrynsulkua kosteissa tiloissa."
Sisä RYL 2000 vuodelta 1998 sivulla 309.
"Rakennuslevyn alla ei saa käyttää höyrynsulkua märkätiloissa."
RT-ojekortit.
RT 84-10558, Asunnon kosteiden tilojen rakenteet 1994 sivulla 4.
Rakentamismääräykset
Rakentamismääräyskokoelman osa C2, Veden ja kosteudeneristys, määräykset, vuodelta 1975.
Todetaan seuraavaa:
"2.2.4 Ulkoseinän on oltava sellainen, ettei seinään tunkeutuvalla sade. sulamisvedellä. maaperän kosteudella tai sisätilasta tunkeutuvalla vesihöyryllä ole
haitallista vaikutusta seinään ja siihen liittyviin rakenteisiin."
Materiaalivalmistajat ovat kieltäneet muovikelmun käytön kosteissa tiloissa:
Gyproc kansio Kipsilevyt laatoitusohjeet, partek 1977.
Gyprocin käyttö kosteissa tiloissa 1985, s. 5.
Gyprocin käyttö kosteissa tiloissa 1991, s. 5.
Gyproc Handbok 1997, Gyproc, s. 37
Kaikki markkinoilla olevat siveltävät vesieristeet läpäisevät ihmissilmälle näkymätontä vesihöyryä. Höyrynsulkumuovi estää haihtumisen, seuraksena väistämättä kosteus/homevaurio.
Materiaalivalmistaja Gyproc on juuri tästä syystä kieltänyt muovikelmun märkätiloissa
jo 1997.
Kannattaa tutustua:
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1508
Kaikista tommoisista häröilijä tehtaista vaan tietoa tänne niin ihmiset osaa äänestää euroillaan.
Varoituksen sana kuitenkin talomyyjille. Ei kannata ruveta keksimään kilpailijoista juttuja mustamaalausmielessä. Siitä joutuu Suomessa leivättömän pöydän ääreen. Vain todellisia tapauksia, kiitos. Niitä saa aina kertoa eikä talotehdas sille mitään tule mahtamaan, että valistaa kansaa faktoilla.
Ps. talotehtaille vinkki: usein pienimmän riesan tie on hoitaa tyytymätön asiakas tyytyväiseksi vaikka pienellä lahjonnalla, uhkailu&kiritys näinä netin aikoina johtaa vain entistä suurempaan ahdinkoon, sitäkin tapaa on jotkut myyjät tyhmyydessään testanneet
"Vesieristys oli riittämätön höyrynsulkumuoviin verrattuna. Ongelmat ovat syntyneet riippumatta muovista, sanoo Eksjöhusin tekninen johtaja David Norrman.
Jalosen mielestä vesieristystä on turha syyttää, koska työmaan vastaava mestari oli tarkastanut sen."
Jos ongelma johtuisi elementin rakenteesta, luuletteko todellakin että talotoimittaja olisi valinnut oikeuden sovittelun sijasta?
Jos toimittaja olisi tajunnut kysyä kuka toimi vastaavana mestarina, juttua avautuisi paremmin...
Mielenkiintoista keskustelua höyrynsulkumuovista.
tarkastin nim. Nefaksen kirjoituksen tiedot ja näyttää pahasti siltä, että kaikki pitää paikkansa.
Nykyisin voimassa oleva Suomen RakMk, osa C2 kosteus, määräkset ja ohjeet 1998.
Ensimmäinen yleinen määräys kohdassa 1.4.1 on sisällöltään seuraava: rakenteet ja LVI-järjestelmä on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeudu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Tarvittaessa rakenteen on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai rakenteen kuivamiseen esitetään suunnitelmissa menetelmä.
Edelliseen määräykseen liittyy seuraava ohje 1.4.1.1: Jos rakenteessa on kaksi kosteutta huonosti läpäisevää ainekerrosta, ei näiden väliin tule jättää kuivumista vaativia materiaaleja ellei kosteuden haitaton poistuminen ole varmistettu erikseen. Rakennus suunnitellaan niin, että riski veden pääsystä tiiviiden ainekerrosten väliin jää vähäiseksi.
Eksjöhusin tapauksessa oleva rakenne, jossa märkätilan seinä liittyy suoraan ulkoseinään, on sekä määräyksen 1.4.1 että ohjeen 1.4.1.1. vastainen seuraavassti:
-rakenteeseen on jätetty kuivumista vaativia materiaaleja kahden kosteutta huonosti läpäisevän ainekerroksen väliin eikä kosteuden haitatonta poistumista ole varmistettu erikseen (esim. tuuletus). (ohje 1.4.1.1)
Rakenne olisi määräysten mukainen, jos muovikelmu
märkätilan kohdalla olisi korvattu kosteutta läpäisevällä ilmansulkukerroksella. Ilmansulun vesihöyryn läpäisykyvyn tulisi olla selvästi suurempi kuin senärakenteessa olevan siveltävän vesieristeen.
Eksjöhus talotehtaan kanta, jossa muovikelmun tarpeellisuutta perustellaan kelmusta ulospäin olevan rakenteen suojelemiseksi, on johtopäätöksenä tässä tapauksessa täysin virheellinen ja rakennusmääräysten vastainen.
Jos kyseinen tapaus päätyi oikeuden ratkaistavaksi en voi nähdä kuin yhden lopputuloksen: Talotehdas määrättiin maksajaksi.
vähintään määrätä reijitettäväksi tuo höyrysulkumuovi niiden tilojen osalta johon tuli vesieristys. Joten ei sinäänsä ole talotehtaan ongelma, jos eivät taloa urakoineet.
Talotehdas käytti asiantuntijanaan Tampereen teknillisen yliopiston professori Ralf Lindbergiä.
Professorista tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle koska lausunto oli kirjoitettu
yliopiston nimissä vaikka korvaus lausunnosta oli mennyt lausunnon kirjoittajalle.
Kommentissaan EOA:lle prof.kirjoittaa suora lainaus: "jalosten ja Eksjöhusin välinen riita-asia on sovittu.
Sopimuksen perusteella Jaloset ovat saaneet pesuhuoneen korjauskulut riidan toiselta osapuolelta".
Kantelu EOA Dnro 1812/4/07
Vesieriteet oli vuotaneet ja talon omistajan valkkaama urakoitsija oli mennyt konkurssiin...... Mutta jokuhan pitää saada maksamaan.