EI HEIKOILLE JÄILLE
Kiiltää kirkas järven pinta; vaan on liian kova hinta.
Jos ei malta odottaa; että jää on kantavaa.
Oikotie voi houkuttaa; tai sitten mennään muuten vaan.
Vauhdin hurmast' nauttimaan; kunnes matka katkeaa.
Kun ritisee ja räsähtää; ja jalkain alla murtuu jää:
Niin sydän kurkkuun hypähtää; ja kylmä kylpy yllättää.
Turhaan kiirii avunhuudot; kylmä kangistaa.
Pinnan alle painuu; monta unelmaa.
Luonto on taas hiljaa; ei hiiskahdustakaan.
Vaikka äsken sattui; jotain kamalaa.
Siellä jossain pinnan alla; uinuu rakas ystävä.
Ei eilen uskoa viel' voinut; ett' tänään on hän lähtevä.
Vaan ystävät ja omaiset; jää tänne kaipaamaan.
Murhe täyttää mielen; on tuska polttavaa.
Kun kevät sitten vihdoin; jäätkin sulattaa.
Niin ystävämme nousee; pintaan kellumaan.
Päättyy pitkä odotus; se on lievä helpotus.
Mutt' rakkaimpamme hautaus; on kouristava kokemus.
Urut soi ja veisataan; pappi puhuu muistellaan.
Kirkkomultaan oman maan; vainajamme siunataan
Kiiltää kirkas järven pinta; vaan on liian kova hinta.
Jos ei malta odottaa; että jää on kantavaa.
Oikotie voi houkuttaa; tai sitten mennään muuten vaan.
Vauhdin hurmast' nauttimaan; kunnes matka katkeaa.
Kun ritisee ja räsähtää; ja jalkain alla murtuu jää:
Niin sydän kurkkuun hypähtää; ja kylmä kylpy yllättää.
Turhaan kiirii avunhuudot; kylmä kangistaa.
Pinnan alle painuu; monta unelmaa.
Luonto on taas hiljaa; ei hiiskahdustakaan.
Vaikka äsken sattui; jotain kamalaa.
Siellä jossain pinnan alla; uinuu rakas ystävä.
Ei eilen uskoa viel' voinut; ett' tänään on hän lähtevä.
Vaan ystävät ja omaiset; jää tänne kaipaamaan.
Murhe täyttää mielen; on tuska polttavaa.
Kun kevät sitten vihdoin; jäätkin sulattaa.
Niin ystävämme nousee; pintaan kellumaan.
Päättyy pitkä odotus; se on lievä helpotus.
Mutt' rakkaimpamme hautaus; on kouristava kokemus.
Urut soi ja veisataan; pappi puhuu muistellaan.
Kirkkomultaan oman maan; vainajamme siunataan
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi miten surullista!
mikä sai sinut noin kirjoittamaan onko oikeasti kohdallesi tapahtunut tuollaista vai onko se varoitus ja herätys että nyt tulee taas liukas ja vaarallinen heikkojää joka jalan alla murtuu heti jos uhkarohkeasti ajattelematta enempää lähtee oikotielle kulkemaan .
Kauniisti kirjoitit ja kosketavasti mies .
Kuitenkin oikein hyvää syksyä sulle ja hyvää mieltä myös hymyile ja elä .
Kauniisti luovuus yllättää,vaikkakin nyt surullismielisenä.
Upea on runollisuutesi.
Minun ystäväni lokakuussa,
hukkui merellä illansuussa.
Turhaan häntä etsittiin,
meri vei syvyyksiin.
Keväällä uudet etsinnät aloitettiin,
vaan turhaan taas naarattiin.
Ei löytynyt ystävää silloin,
ei aamuin, ei illoin.
Kukaan ei enää etsi, ei naaraa,
kaukana on hän, pappi saarnaa.
Mustan meren syleilyssä,
kilometrien syvyyksissä.
Nyt on hänen hyvä nukkua,
ystävät voi rannalle saapua.
Kynttilää polttaa rakkaalleen,
meren ottamalle omaiselleen.
toden totta,jatka samaan malliin ja muist aina hymyillä !
niin
..........