Moi!
Olen enempi kirjoitellut tuolla aloittelevien kirjailijoiden palstalla, mutta nyt kysyn kuvataiteen harrastajien mielipidettä. Olisiko tässä liian rohkea kuva vakavasti otettavan kirjan henkeen?
Kyseessä on dekkarimainen, huumorilla ryyditetty tarina, jossa on myös piilosanomaa.
Romuttaako kuva tämän vakavasti otettavan puolen? Millainen lukija tarttuisi kirjaan kuvan perusteella?
tässä linkki:
https://kotisivukone.fi/app/www/juhaollila.tarinoi.fi/89
Olen enempi kirjoitellut tuolla aloittelevien kirjailijoiden palstalla, mutta nyt kysyn kuvataiteen harrastajien mielipidettä. Olisiko tässä liian rohkea kuva vakavasti otettavan kirjan henkeen?
Kyseessä on dekkarimainen, huumorilla ryyditetty tarina, jossa on myös piilosanomaa.
Romuttaako kuva tämän vakavasti otettavan puolen? Millainen lukija tarttuisi kirjaan kuvan perusteella?
tässä linkki:
https://kotisivukone.fi/app/www/juhaollila.tarinoi.fi/89
Vastaukset 10
Vanhimmat
kansikuvasi tuskin on, se on sen verran epäselvä, että joutuu arvailemaan sen aihetta. Enemmänkin ihmettelen sitä, että ihmiset muka ostaisivat tai jättäisivät ostamatta kirjan kansikuvan vuoksi.
Hyvä kansikuva toki saa ostajan kiinnostumaan, ehkä lukemaan takalieppeen ja jopa selaamaankin kirjaa. Siksi monet kustantajat panostavat kanteen, joiden tekijät ovatkin usein tunnettuja kuvataiteilijoita. Kannet ovat yleensä selkeitä ja typografialtaan silmää miellyttäviä; tässäkin pätee "vähän mutta hyvää"-sääntö.
Olenpa melkoisen varma, että kustantamoille ei kantesi todellakaan kelpaa, vaikka kirja muuten menisi läpi. Kansi on kirjan ensisijainen myyntipakkaus, takakansi luetaan vasta, kun kansi on herättänyt riittävästi mielenkiintoa. Se ei saa olla luotaantyöntävä, tai kohderyhmä on ainakin silloin pienempi kuin myyntiä edistävällä kannella.
Sisällöstä saa tämän kannen perusteella kuvan, että se on vähintään fiktiivisen inhorealistinen (mitä sillä tarkoittanenkin :)!), osuva, jos sisältö stemmaa jotenkin edelliseen luonnehdintaani. Kannenhan pitää aina myös heijastaa jotakin kirjan sisällöstä. Kansi ei saa valehdella, tuottaa pettymystä lukijalle. Huumoria tuossa kannessa en näe, en myöskään vakavastiotettavuutta. Jättäisin kannensuunnittelun kustantamolle, jolle se normaalisti kuuluukin, heillä on omat kannentekijänsä, joihin luottavat.
Samantekeväähän taas on, millainen kansi on kirjassa, jota tehdään 30 kpl eikä sitä tarvitse myydä. Itse en ostaisi kirjaa tuon kannen perusteella. Ja kustantamoilla on tarkoitus myydä kirjansa ja tuottaa voittoa.
aloittelevat kirjailijat toisaalla aloittamassani ketjussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=610&posting=22000000035258576
Mutta kun asiantuntemusta ei aloittelijoilla liiemmin ole, "luulemuksia" vain. Tuo kansi ei toimi myynnin edistäjänä. Luota kustantajaan, siellä on asiantuntemusta myös siihen, ylittääkö käsikirjoituksesi julkaisukynnyksen vai ei.
niin siirtolaisasioissa kuin kuvataiteessa ja kirjoittamisessakin. Olemme onnekkaita, että joukossamme on tuollainen täydellisyys:)
Oletko sosiopaatti?
Satunpa olemaankin asiantuntija joissakin mainitsemissasi ja ihan vuosikymmenien kokemuksella. :))
En tiedä mitä lajia -paatti sinä olet, enkä välitä sinua luokitella, vaikka kuljet perässäni kuin varjo. Jotain outoa mielihyvää kai siitä sitten saat, et kai muuten jaksaisi. Mutta jatka pois vain, perässäkulkijoihin ei yleensä kompastu. :))
asiantuntijoita ovat kaikki tänne kirjoittavat, oman mielipiteensä tuovat julki, sehän on koko palstan tarkoitus. Vähemmistönä ovat joukossa sellaiset kirjoittajat, joilla todella on oma mielipide käsiteltävissä asioissa ja jotka osaavat sen panna paperille asiallisessa, selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Näihin harvoihin kuuluu myös nimim. tinat, jonka kommentit ovat oiva esimerkki hyvästä keskustelukulttuurista.
jonka toit kirjoittajat -palstalle, sanoisin, ettei joku pippelinkuva kannessa tee sitä sen paremmaksi. Roskaa mikä roska.
Täällä on ollut hyvä meininki.
ärsyttää tuo juupeli-tyyppi, kirjoineen. Voi olla ihan mikava pikkumies muuten, kunhan ei luulisi olevansa kirjoittaja-taiteilija. Kuka hänet sitten haukkuu, jos en minä?
Haukkumisesta puheenollen - olen pahalla tuulella. naapurin koira haukkua räksyttää joka päivä, ja tämän viikonlopun se on ollut tosi pahana. Hermot on riekaleina. Lopetan nyt kuitenkin oman haukkumiseni, jos se on epämiellyttävää teistä.